Muinaisjäännökset

 

Kuppikivi - Hämäläinen kulttuuriympäristö > Arvokkaat kulttuuriympäristöt > Muinaisjäännökset

 
Kuva: Hauhon Lyömäen rautakautinen röykkiöalue. Hämeen liitto/ Hannu Raittinen.

 

Muinaisjäännökset ovat vanhinta kulttuuriperintöämme. Ne muodostavat kiinteän yhteyden menneeseen elämään ja uskomuksiin, aikaan jolta ei ole kirjoitettua tietoa. Niin kauan kuin ihmisen elinkeinot ovat luonnosta riippuvaisia, ovat luonnonolosuhteet olleet merkittävin asutuksen sijoittumista säätelevä tekijä. Menneisyys muodostaa nykyisen maiseman rungon.

Esihistoriallisen ajan elämästä kertovat erilaiset asuinpaikat, kalmistot ja puolustukseen liittyvät varustukset. Kivikauden asutus painottui eteläiseen ja lounaiseen Hämeeseen. Rautakauden löydöksiä on runsaasti erityisesti Vanajaveden laaksossa ja Hauhon vesistöjen tuntumassa. Yksittäisiä irtolöytöjä, työkaluja ja koruja sekä maakerrosten alle jääneitä vanhoja asuinpaikkoja helpommin havaittavia merkkejä menneisyydestämme ovat hautaröykkiöt ja linnavuoret. Hämäläisessä maisemassa linnavuoret muodostavat poikkeuksellisen tiheän keskittymän, pienempiä hämäläisiä erityispiirteitä ovat miekanhiontakivet ja lukuisat kuppikivet. Merkittäviä ja laajoja rautakauden ajan hautaröykkiöitä ovat Hattulan Retulansaaren Myllymäki, Kalvolan Peltokutila ja Lopen Makasiininmäki, joissa röykkiöiden lukumäärä vaihtelee useista kymmenistä jopa pariin sataan.

Hämeestä tunnetaan noin neljäsataa kiinteää muinaisjäännöstä, joista viisi on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäviksi. Kaikki kiinteät muinaisjäännökset ovat muinaismuistolain (295/63) nojalla rauhoitettuja. Niiden kaivaminen, peittäminen ja muu niihin kajoaminen on laissa kielletty.

Kohdeluettelo »

Muinaisjäännösten hoito »

 

Lisätietoa
Museovirasto

Hae Hämeen liitosta

Tulosta sivu