Rakennettu kulttuuriympäristö

Kuppikivi - Hämäläinen kulttuuriympäristö > Arvokkaat kulttuuriympäristöt > Rakennettu kulttuuriympäristö

Kuva: Kalliomäen tiiviin pientaloalueen asuttaminen liittyy kiinteästi Forssan teollistumiseen. Hämeen liitto/Minna Seppänen 2003.

Rakennettu kulttuuriympäristö on ihmistoimintojen näkyvin tulos maisemassa. Rakennettua ympäristöä voidaan tarkastella sekä maisema- ja miljöökokonaisuuksina että rakennusryhminä ja yksittäisinä rakennuksina, jopa sisätiloina. Hämeen rakennetulle kulttuuriympäristölle on ominaista ajallinen kerroksellisuus, elinkeinojen ja asutuksen historian ilmeneminen ja toiminnallinen monipuolisuus. Maisemassa voi nähdä rakennettua ympäristöä aina keskiajalta nykyaikaan. Tuttua hämäläistä rakennuskulttuuria ovat Hämeen linna, keskiaikaiset kivikirkot, suuret kartanot, kartano- ja kaupunkipuistot, vanhat kaupunkikorttelit ja teollisuusympäristöt sekä säilyneet kyläkokonaisuudet. Arvokas osa kulttuuriympäristökokonaisuutta ovat myös monet vaatimattomammat rakennukset ja rakenteet esim. maisemasta katoamassa olevat ladot ja kiviaidat. Rakennusperinnön säilymisen ydin on sen jatkuva hoito. Hoidon taustaksi tarvitaan tietoa ympäristön historiasta. Sitä kootaan eri yhteyksissä ja eri tasoilla tehtäviin selvityksiin.

Rakennusinventointitilanne Hämeessä »
Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut ympäristöt Hämeessä »
Maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet »
Hämeen linna »
Kirkot »
Kylät ja kartanot »
Kaupunkirakentaminen »
Julkiset rakennukset »
Puistot ja muut viheralueet »
Teollisuuden Häme »
Tiet ja muut liikenneväylät »
Koulut ja oppilaitokset »

Hae Hämeen liitosta