Vanajaveden laakso ja Aulanko

 

Kuppikivi - Hämäläinen kulttuuriympäristö > Arvokkaat kulttuuriympäristöt > Maisema > Arvokkaat maisema-alueet > Vanajaveden laakso ja Aulanko

Sijainti: Hattula, Hämeenlinna; Etelä-Suomen lääni
Maisemamaakunta: Hämeen viljely- ja järvimaa, Keski-Hämeen viljely- ja järviseutu
Pinta-ala: 7 100 hehtaaria

Vanajaveden laakso on ikivanhaa Keski-Hämeen viljely- ja järviseudun kulttuurimaisemaa, jolle komeat harjuselänteet ja vesistöt luovat jylhät puitteet. Alueen arvo perustuu kauniin maiseman lisäksi ainutlaatuisiin kulttuurihistoriallisiin kohteisiin, joita ovat muun muassa vanhat linnat ja linnoitukset.

Maisemakuva
Maisema-alueella yhtyvät monipuolisesti kulttuuriin, vesistöihin ja geologisiin erityispiirteisiin liittyvät maisemaelementit. Seudulle ominaisia kulttuuripiirteitä edustavat vanhat kartanot ja erityisen arvokkaat keskiaikaiset rakennusmonumentit sekä niihin liittyvät miljööt. Maanviljelyn vauraus ja elinvoimaisuus näkyvät maisemassa. Alueen eteläosan maisemakuva on historiallisesti hyvin monikerroksista. Muinaiskaupungin löytöpaikka, keskiaikainen linnanmiljöö ja 1800-luvun puutalo- ja kasarmiarkkitehtuuri ovat sen elementtejä. Nämä yhdessä Aulangon ja koko Vanajavedenlaakson kanssa muodostavat ainutlaatuisen kokonaisuuden.

Vanajaveden laakson ja Vanajanselän vesistömaisemaan liittyvä Retulansaari on maisemakuvaltaan yhtenäinen alue. Saaren vanhoille kalmistoalueille on laidunnuksen seurauksena muovautunut katajaisia ketoja ja niittyjä. Nämä sekä vanha raittikylä saaren keskellä muodostavat harvinaisen eheän ja perinteisen pienen maisema-alueen. Suotaalassa kulttuurimaisemaa hallitsee Tyrvännön vanha puukirkko.

Luonnonpiirteet
Vanajaveden reittivesistön järvi- ja jokiketju kiemurtelee hyvin monimuotoisena alueen keskellä. Lepaan puutarhaoppilaitoksen puistojen ympäröimänä joki kapenee Lepaanvirraksi ja aukenee vähitellen Vanajaveteen. Harjumuodostumat rajaavat aluetta länsiosassa. Hattelmalan - Tenholan harjujakso on varsinkin pohjoisosissaan maisemallisesti huomattava. Tämä osa kuuluu valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan. Harju työntyy Vanajanselkään huomiota herättävänä. Vastakohtana maisema-alueen vaihteleville pinnanmuodoille ovat laajat viljavat rantasavikot.

Aulangon erikoislaatuisesta ja arvokkaasta luonnosta suuri osa on rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla. Aulangonjärvi on syntynyt geologisesti merkittävään murroslaaksojaksoon. Rauhoitettuja alueita Aulangon ohella ovat Metsänkylän kynäjalavalehto, Jumoinsuo sekä Tenholan rantalehto. Tenholassa oleva katajaketo on erittäin edustava, laaja hoidossa oleva perinnemaisema.

Retulansaari sijaitsee Vanajanselällä alueen koillisosassa. Saaren eteläkärjessä on rauhoitettu lehto ja sen rannoilla on laajoja kynäjalavaesiintymiä. Rehevien lehtojensuojeluohjelmaan kuuluvien lehtojen lisäksi Retulansaaressa on kasvillisuudeltaan ja kasvistoltaan edustavia pylväskatajaisia ketoja ja laidunniittyjä, joita laidunnetaan edelleen. Myös mm. Metsänkylässä on edustavia laidunniittyjä.

Kulttuuripiirteet
Vanajaveden laakso on asutukseltaan vanhimpia ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaimpia hämäläisseutuja. Monin paikoin kiinteä asutus on ainakin rautakautista perua. Alue on kulttuuripiirteiltään hyvin monipuolista ja monikerroksista.

Hämeen linna ympäristöineen on kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti ainutlaatuinen kokonaisuus. Birger jaarli aloitti linnan rakentamisen 1200-luvun puolivälissä. Valmistumisestaan lähtien linna on ollut vankilana ja kruunun viljavarastona. Linna on restauroitu. Hämeen linnan maisemaa liittyvät Aulangon rantanäkymät puistoineen, puukujineen sekä linnavuori näkötorneineen.

Hattulan vanha kirkko eli Pyhän Ristin kirkko rakennettiin 1300-luvulla ja se on Turun tuomiokirkon ohella Suomen ainoita keskiaikaisia tiilikirkkoja. Katolisella ajalla se oli Hämeen emäkirkko ja laajalti tunnettu pyhiinvaelluspaikka. Näkyvällä paikalla sijaitseva kirkko on aiemmin muodostanut merkittävän maisemallisen elementin. Sen ympäristöä on kuitenkin vaurioitettu viime vuosikymmeninä harkitsemattomalla uudisrakentamisella.

Vanajaveden laakso on pitkään ollut viljeltyä vaurasta maatalousaluetta. Maan viljavuuden ja edullisen ilmaston ansiosta myös puutarhaviljelyllä on pitkät perinteet. Keskihämäläiseen kulttuurihistoriaan liittyvät oleellisena vauraat talonpoikaiset tilat ja suuret kartanot vanhoine rakennuksineen, puistoineen ja puukujanteineen. Näillä on edelleen suuri merkitys Vanajaveden laakson perinteisessä maisemakuvassa. Ahlbackan, Ellilän ja Metsäkylän kartanot ovat merkittäviä ja hyvin säilyneitä kokonaisuuksia.

Lepaan 1400-luvun rälssisäteri rakennettiin keskeiselle paikalle Lepaanvirran rannalle. Paikka on tiettävästi ollut pakanuuden aikainen ylimyskeskus. Täällä on myös sijainnut Tyrvännön ensimmäinen kirkko, josta on jäänteenä pieni harmaakivinen sakasti. Kartanon rakennukset muodostavat edelleen hienon kokonaisuuden virran rantaan viettävän puiston keskellä. Englantilaistyyppinen puisto ja hedelmätarha perustettiin 1840-luvulla. Vuonna 1912 aloitti kartanossa toimintansa Lepaan puutarhaopisto. Tämän vuosisadan alusta peräisin oleva rakennusryhmä on massiivinen, uusklassistinen kokonaisuus. Sakastin lähellä olevalla mäellä on kartanon vanha mamsellityyppinen tuulimylly.

Maisema-alueeseen kuuluvat myös Suontaan, Merven ja Lahdentaan kartanomiljööt. Tenholan harjulla sijaitseva linnavuori on ollut käytössä rautakauden lopulla viikinkiajalla. Sieltä avautuvat komeat näkymät avaraan viljelysmaisemaan. Linnavuoren tuntumassa sijaitseva Tenholan Kartano ympäristöineen on tasapainoisena säilynyttä kulttuurimaisemaa. Vesunta on Hattulan kartanoista vanhin ja sen vuonna 1848 valmistunut kivinavetta on Hämeen komeimpia.Täälläkin seisoo mamsellityyppinen tuulimylly peltoaukealta kohoavalla kumpareella.

Vanajaveden rantasavikoiden tuntumassa harvakseltaan sijaitsevien kartanoiden ja talonpoikaistilojen lisäksi asutukseen kuuluu myös pieniä kyliä aikanaan kulkuväylänä palvelleen vesistön äärellä. Rahkoilan historiallinen kylä on Hattulan vanhimpia; sen kyläraitin varrella on säilynyt vanhaa rakennuskantaa. Kylämaisemaan liittyvät Koreilan tilan eheä kokonaisuus sekä Koreilanlahden rantaniityt. Mierolan kylä sijaitsee kapean Mierolanvirran molemmin puolin ja muodostaa harvinaisen hyvin säilyneen ja perinteisen kylämiljöön. Kylämaisemaan liittyy vanha raitti rakennuksineen, vanha kaarisilta, kauniit rantamaisemat sekä Alhaisten kartanomiljöö.Mierolan silta on tiemuseon kohde.Pohjoisosassa sijaitseva Suotaalan kylä on myös elävä esimerkki pienimuotoisesta kyläraitin varteen ryhmittyneestä asutuksesta sekä kylämaisemaa hallitsevasta kirkonmäestä vanhoina puukirkkoineen.

Vanajaveden Retulansaari on kulttuurihistoriallisesti huomattava alue, jossa näkyvät kulttuurin kerroksellisuus ja asutuksen jäljet rautakaudelta saakka. Saari on ollut pakanuuden ajalla tärkeä hautauspaikka, mistä kertovat suuri kalmistoalue ja lukuisat uhrikivet. Saaren keskellä sijaitsevat tiiviinä ryhmäkylänä Alikartanon, Ylikartanon ja Laurilan tilojen rakennukset. Sillalta kyläkeskukseen kulkee kapeaa pengertä pitkin tie, jonka ympärillä viljely- ja laidunmaat avautuvat.

Lähde:
Maisema-aluetyöryhmän mietintö. Osa II: Arvokkaat maisema-alueet. Toim. Auvo Haapanala ja Tapio Heikkilä. Ympäristöministeriö, ympäristönsuojeluosasto, 1993.

Hauhonselän kulttuurimaisemat »
Palaa edelliselle pääsivulle »

Hae Hämeen liitosta

Tulosta sivu