Julkaistu

Hämeen vaalipiirin kansanedustajat vaativat Kanta- ja Päijät-Hämeen heikommin kehittyneet alueet valtion aluetukikarttaan

Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) antoi 21.2.2024 esityksen Suomen aluetukikartan muuttamisesta. Kartta määrittää, minkä verran yritys voi enintään saada tukea investointiinsa. Tukialueilla I ja II tukitasot ovat korkeammat kuin muualla maassa. Hämeen vaalipiirin kansanedustajat ottivat asiaan kantaa, sillä TEMin esityksen mukainen muutos huonontaisi kuntien kehitystä Kanta- ja Päijät-Hämeen maakunnissa.

Hämeen vaalipiirin kansanedustajat edellyttävät, että Päijät-Hämeestä Hartolaa, Heinolaa, Padasjokea ja Sysmää ei poisteta II-tukialueiden ryhmästä, kuten TEM esittää. Lisäksi kansanedustajat vaativat, että Kanta-Hämeestä Forssan seutukunta lisätään alue- ja rakennepolitiikan II-tukialueeseen.

Vaalipiirin kansanedustajat korostavat, että yritykset ja sijoittajat tarvitsevat vakautta ja ennustettavuutta tehdessään investointipäätöksiä. Tempoileva tukipolitiikka heikentää luottamusta ja vähentää investointihalukkuutta, kun taas pitkäjänteinen sitoutuminen toisi vakaan ja houkuttelevan toimintaympäristön.

Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen kunnissa tilanne on huomattavasti huonompi kuin osassa vertailualueita

Hartola, Heinola, Padasjoki ja Sysmä otettiin kesäkuussa 2022 valtion II-tukialueeseen vakavan suhteellisen taantuman ja rakennemuutoksen perusteella. Päätös tehtiin tarkalla harkinnalla kuntien kehityksen vahvistamiseksi ja kehittämisresurssien riittävän vaikuttavuuden ja oikeudenmukaisen siirtymän toteutumiseksi.

Edellä mainittujen kuntien tilaa ja yleistä kehitystä kuvaavat mittarit ovat pääosin entisestään vain heikentyneet ja alueen bruttokansantuote asukasta kohden on matala. Vaalipiirin kansanedustajat katsovat, että perusteet II-tukialueeseen kuulumiseen ovat ainoastaan vahvistuneet.

Forssan seudulle puolestaan on viime aikoina kohdistunut merkittäviä rakenteellisia haasteita, ja alueen kehitys on ollut jo pitkään laskusuunnassa. Seudulla on kuitenkin huomattavaa yritystoiminnan potentiaalia, joka on tarve saada Suomen huoltovarmuuden kannalta hyödynnettyä.

Seudun ongelmat ovat niin merkittäviä, että lyhyen ajan sisällä sinne on myönnetty jo kaksi paikallisen äkillisen rakennemuutoksen (PÄRM) rahoitusta. TEMin esityksessä näitä seikkoja ei olla otettu lainkaan huomioon.

Hämeen vaalipiirin kansanedustajat huomauttavat, ettei alueellista tarkastelua pidä tehdä liian yleisellä tasolla. Maakuntien huonosti pärjääviä alueita ei saa jättää pois korkeammista tukialueista vain sen takia, että yleisemmällä alueellisella tarkastelulla ongelmat näyttävät keskimääräistä pienemmiltä.

Tilanne on edellä mainituissa Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen kunnissa huomattavasti heikompi kuin osassa vertailualueita muualla Suomessa. Taantuma, rakennemuutokset, väestörakenne ja yritysten työpaikkojen menetykset osoittavat, että mainituilla alueilla kehitys on edelleen heikentynyt. Onkin perusteltua, että aluetukia ja niiden käyttömahdollisuuksia kyseisillä alueilla lisätään.

Katso vaalipiirin kannanotto tästä linkistä (pdf)

Lisätietoja:

Mika Kari, Hämeen vaalipiirin puheenjohtaja, p. 09 432 3066 (Päijät-Häme)
Rami Lehtinen, Hämeen vaalipiirin varapuheenjohtaja, p. 09 432 3038 (Kanta-Häme)
Antti Kalliomaa, edunvalvontajohtaja, Päijät-Hämeen liitto, p. 040 547 7157
Jouko Ylipaavalniemi, yhteysjohtaja, Hämeen liitto, p. 050 327 2837