Hämeen kannattaa erikoistua elinvoiman turvaamiseksi

KATSO VIDEO: Kanta-Hämeen maakunnan kuntapäivä 30.5.2017

Hämeen liiton ja Kuntaliiton Elinvoimaa Hämeeseen -seminaarissa ennakoitiin kuntien talouden kohentumista ja maakuntien rahavarojen niukkenemista.

Missä Kanta-Häme on parempi kuin mikään muu? Erottuu muista edukseen? Houkuttelee asukkaita, työpaikkoja ja turisteja?

Kysymysten vastaukset ovat Hämeen elinvoiman kulmakiviä. Näin vakuutti EVA:n johtaja Matti Apunen Hämeen liiton ja Kuntaliiton Elinvoimaa Hämeeseen –seminaarissa Hämeenlinnan Raatihuoneella tiistaina 30.5.2017.

– Mikä on teidän kilpailuetunne? Kilpailuetua ei ole se, että ollaan kaikissa vähän hyviä. Täytyy valita ne kohdat, joissa ollaan ihan törkeän hyviä, Apunen sanoi.

Maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen on samaa mieltä, ja myöntää että ankarien valintojen tekeminen on Kanta-Hämeessä perinteisesti ollut pulmallista.

– Olemme pitkään saaneet sijaintimme vuoksi nauttia melkein automaattisesta kasvusta. Se tuuditti meidät liialliseen optimismiin tulevaisuuden suhteen. Kaupungistumisen ja digitalisaation vahvistuminen ja muuttoherkkien ikäluokkien pieneneminen pakottavat nyt maakunnan ja sen kaikki kunnat vahvempaan elinvoimatyöhön. Suomessa on käynnissä eräänlainen alueiden välinen uusjako. Kasvu ja tulotalouden pohjasta huolehtiminen vaativat vahvempaa tahtoa, selvästi aiempaa enemmän työtä ja taloudellisia panostuksia sekä aiempaa kovemman kasvun strategian.

Maakunnat joutuvat sopeuttamaan menojaan

Menotaloudesta kuntapäivässä puhunut Eero Laesterä Perlaconilta on laskenut sote-uudistuksen vaikutuksia kuntien ja maakuntien rahoitukseen. Selvitys on vielä kesken, mutta suuntaviivat ovat selvillä.

– Kuntien osalta uudistus on erittäin positiivinen. Kuntien on jatkossa helpompi arvioida rahoitustarvettaan. Sen sijaan ennakoinnin murhe siirtyy maakunnille – varsinkin kun näyttää siltä, että maakunnille ei tule omia tuloja, Laesterä sanoi.

Ennakkolaskelmien mukaan kaikki uudet maakunnat joutuvat sopeuttamaan menojaan. Kanta-Hämeen osalta näyttää siltä, että maakunta tulee saamaan jonkin verran lisää euroja toimintansa rahoittamiseen, mutta samaan aikaan pitkässä juoksussa menot kasvavat tuloja nopeammin. Tästä syystä ennakoidaan, että Kanta-Hämeen sopeuttamistarve tulee olemaan noin 420 euroa asukasta kohden vuonna 2030.

Sen sijaan kunnille jää Laesterän arvion mukaan nykyistä enemmän rahaa muun muassa elinvoiman kehittämiseen. Vaikka suurin osa kunnista hyötyy muutoksesta, näyttävät Forssa, Hämeenlinna, Jokioinen ja Tammela häviävän uudistuksessa. Tilanteeseen vaikuttavat sote- ja maakuntauudistuksen lisäksi myös muutokset valtionosuuksissa.

Laesterän mukaan sote– ja maakuntauudistus antaa kunnille tilaisuuden vahvistaa ja vakauttaa taloutensa. Mutta jos kunnan talous on jo valmiiksi epätasapainossa, maakuntauudistus ei taio pulmia pois.

–  Uudistus ei tietenkään pysty pelastamaan kuntia, joiden talous ei ole kestävällä pohjalla, mutta uudistus itsessään ei missään nimessä tule tappamaan yhtäkään suomalaista kuntaa.

Kunnille ja maakunnalle tiivis yhteistyö

Huoli maakuntien rahoituksesta on saanut Kuntaliiton ja Tampereen yliopiston käynnistämään yhteisen Maakuntien omat varat –selvityksen. Sen on tarkoitus valmistua vuoden loppuun mennessä.

Elinvoimaa Hämeeseen –seminaarissa puhunut Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina peräänkuulutti kunnilta ja maakunnilta saumatonta yhteistyötä.

– Olennaista on kunnan ja maakunnan keskinäinen kumppanuus ja yhteistyö. Yhdyspinnat tulevat vastaan kaikessa: esimerkiksi opettajat ovat kuntien palkkalistoilla mutta kouluterveydenhoitajat taas maakunnan, Reina sanoi.

Hän pitää keskeisenä maakunnan yhteistä näkemystä ja tahtotilaa.

– Nyt tulee maakunta, jossa on toimi- ja päätösvaltaa ratkoa asioita. Haaste on se, miten tuo päätösvalta otetaan käyttöön, Reina totesi.

Lisätietoja:
Anna-Mari Ahonen, maakuntajohtaja, puh. 050 572 0945, anna-mari.ahonen@hame.fi

Teksti ja kuvat: Tia Yliskylä