Hämeen maakuntahallituksen päätökset 18.6.2018

Hämeen maakuntahallitus kokouksessaan 18.6.2018 antoi lausunnon Riihimäen kaupungille kuntalaisaloitteesta koskien Riihimäen siirtymistä Kanta-Hämeestä Uudenmaan maakuntaan. Lisäksi hallitus käsitteli Kanta-Hämeen väestösuunnitetta, myönsi rahoitusta kymmenelle hankkeelle, avasi Hämeen kesäyliopiston rehtorin viran hakuun ja teki ehdotuksen valtion taidetoimikunnan jäsenen nimeämisestä.

Riihimäki on vahva osana Kanta-Hämettä

Hämeen maakuntahallitus antoi Riihimäen kaupungille lausunnon kuntalaisaloitteesta, jossa esitetään, että Riihimäen kaupunki siirtyisi Hämeen liitosta Uudenmaan liittoon ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiristä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin. Aloitteen on allekirjoittanut 224 henkilöä.

- Maakuntarajat ylittävä yhteistyö kuntien välillä on sekä mahdollista että erittäin toivottavaa. Eivät yritykset ja kuluttajatkaan tunne maakuntarajoja. Etelä-Suomen kaikki kunnat ja maakunnat suuntautuvat nykyään tavalla tai toisella kohti metropolialuetta, eikä Riihimäki tässä suhteessa poikkea suuresti Kanta-Hämeen muista kunnista. Myös Pirkanmaa suuntautuu omien strategisten tavoitteidensa mukaisesti etelään. Alueen oman elinvoiman vahvistamisen kannalta oleellisempi kysymys on, millaisin kumppanuuksin sinne etelään suuntaudutaan, toteaa maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen.

Riihimäellä on enemmän äänivaltaa Kanta-Hämeessä kuin sillä olisi Uudellamaalla

Hämeen liitto toteaa lausunnossaan, että maakunnassa tehdyt päätökset ovat olleet myös vahvasti Riihimäen päätöksiä. Kanta-Hämeen toiseksi suurimpana kuntana Riihimäellä on vahva ääni maakunnallisessa päätöksenteossa. Maakuntavaltuustossa on kymmenen Riihimäen edustajaa, joiden osuus koko valtuustosta ja sen äänimäärästä on 18,5 %. Riihimäkeä voidaan verrata samankokoiseen Vihdin kaupunkiin, jolla on Uudenmaan maakuntavaltuustossa vain kaksi edustajaa, joiden osuus valtuuston äänimäärästä on huomattavasti pienempi, 3,3%.

Kun valtuutettujen äänivalta muutetaan euroiksi, Riihimäen maksuosuus vuonna 2017 Hämeen liitossa on ollut 39 303 euroa/valtuutettu. Verrokkikuntana toimivan Vihdin ”äänivallan hinta” Uudenmaan liitossa on vastaavasti ollut 71 304 euroa/valtuutettu.

Riihimäen kaupungilla on lisäksi Hämeen liiton perussopimuksen mukaan kaksi pysyvää edustajaa maakuntahallituksessa. Näin ollen Riihimäen äänivalta on hallituksessakin 18%. Riihimäen kokoisella kaupungilla ei sen sijaan olisi Uudenmaan maakuntahallituksessa sikäläisen perussopimuksen mukaisesti välttämättä lainkaan edustajaa.

Pitkäjänteistä edunvalvonnan yhteistyötä ja paremmat rahoitusmahdollisuudet

Hämeen liitto ja Riihimäen kaupunki ovat tehneet pitkäjänteistä edunvalvontayhteistyötä muun muassa saavutettavuuteen ja liikenneväyliin liittyen. Eräs näkyvä esimerkki tiiviistä yhteistyöstä on Arolammin moottoritieliittymän edistäminen ja toteuttaminen. Kohde ei olisi toteutunut ilman maakuntaliiton asiantuntijoiden ja silloisen johdon pitkäaikaista ja laajaa panostusta. Hämeen liitto toteaa lausunnossa, että Riihimäen ”henkilöstövoimavara Hämeen liitossa” eli kaupungin laskennallinen osuus liiton henkilöstöstä, on 4,7 työntekijää. Verrokkikuntana toimivan Vihdin osuus Uudenmaan liiton henkilöstöstä on 1,6 työntekijää.

Lisäksi maakuntaliiton kanavoimat kehityshankkeiden rahoitusmahdollisuudet ovat Kanta-Hämeessä olleet Uuttamaata paremmat. Kuluvalla EU:n ohjelmakaudella Euroopan aluekehitysrahaston varoja on käytettävissä Kanta-Hämeessä 6 euroa/asukas/vuosi ja Uudellamaalla 2 euroa/asukas/vuosi.

Vahva rooli myös maakuntavalmistelussa

Riihimäellä on vahva rooli Kanta-Hämeen tulevan maakunnan perustamisessa, päätöksenteossa ja tulevassa toiminnassa. Kaupungin edustajat ovat toimineet aktiivisesti maakuntavalmistelun toimielimissä ja Riihimäeltä tulevat myös monet valmistelun avainhenkilöt.

Hämeen liitto toteaa, että vuonna 2016 maakuntalaista lausuntoa antaessaan Riihimäen kaupunki päätti valtuustotasoisella päätöksellä ja ylivoimaisella enemmistöllä, että kaupunki haluaa kuulua Kanta-Hämeen maakuntaan. Uudistuksen meneillään olevassa vaiheessa ei olisi tarkoituksenmukaista eikä käytännössä edes mahdollista aloittaa valmistelua maakuntaliiton ja sairaanhoitopiirin vaihdoksesta minkään kunnan osalta.

Sote ja erikoissairaanhoito ovat merkittävä elinvoimatekijä Riihimäelle

Kanta-Hämeen eri seuduilla sosiaali- ja terveydenhuolto toteutetaan maan keskiarvoa alemmin kustannuksin. Lisäksi viimeisessä THL:n hoidon saatavuuden vertailussa Kanta-Häme menestyi hyvin. Sairaanhoitopiirin kustannuskehitys on ollut viime vuosina hyvää. Asukaskohtaiset kustannuserot Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin verrattuna selittyvät pääosin sillä, että riihimäkeläiset ovat tarvinneet ja halunneet yli 10% enemmän erikoissairaanhoidon palveluita kuin Hyvinkään sairaanhoitoalueen asukkaat. Hyvinkään sairaanhoitoalueen palvelujen tuottavuusluvut ovat käytännössä saman tasoisia Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kanssa. Kustannussäästöjä HUS:iin siirryttäessä voisi näin ollen syntyä vain, jos riihimäkeläisten palvelutasoa laskettaisiin merkittävästi.

Voimassa oleva lainsäädäntö antaa riihimäkeläiselle asiakkaalle mahdollisuuden erittäin laajaan valinnan vapauteen kiireettömässä erikoissairaanhoidossa jo tälläkin hetkellä. Näin ollen teoreettinen ajatus sairaanhoitopiirin vaihtamisesta toisi muutoksen lähinnä kiireellisen hoidon hoitoketjuihin.

- Sote ja erikoissairaanhoito ovat merkittävä elinvoimatekijä Riihimäelle ja koko maakunnalle. Kanta-Hämeen keskussairaalassa, Riihimäen sairaalassa ja Hyvinkään sairaalassa työskentelee satoja henkilöitä, jotka asuvat Riihimäellä, käyttävät Riihimäen palveluita ja maksavat veronsa Riihimäelle. Riihimäen sijainti kahden keskisuuren sairaalan välissä on suomalaisittain poikkeuksellisen hyvä paitsi palveluiden saatavuuden, myös sairaaloiden tuottamien aluetalouden vaikutusten osalta. Strategisessa mielessä Riihimäen kannattaisi toimia siten, että kaikki nämä kolme säilyvät ja jopa vahvistuvat. Nykyinen maakunta- ja sairaanhoitopiirin jako mahdollistaa myös oman sairaalan säilymisen Riihimäellä. Myönteiset elinvoimavaikutukset pienenevät merkittävästi, mikäli palveluvalikko vähenee ja työpaikkoja poistuu tai siirtyy Helsinkiin tai Tampereelle, muistuttaa Anna-Mari Ahonen.

Erikoissairaanhoidon osalta kumppanuus Tampereen yliopistollisen sairaalan ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa tarjoaa Kanta-Hämeelle jopa kokoaan vahvemman position osana vahvistuvaa yliopistollista sote-yhteistoiminta-aluetta. Kanta-Häme ja erityisesti Riihimäen seutu ovat Pirkanmaan sote-yhteistoiminta-alueen eteläistä eturintamaa. Tällaisessa asetelmassa Riihimäen seudulla on lähtökohtaisesti vain voitettavaa.

Lisätietoja: maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, p. 050 572 0945, muutosjohtaja Jukka Lindberg p. 040 595 0631 ja muutosjohtaja Matti Lipsanen, p. 050 506 0697.

Katso koko lausunto TÄSTÄ.

Maakunnan väestösuunnite ajan tasalle

Väestösuunnite on tärkeä aluekehittämisen ja aluesuunnittelun työkalu. Erityisesti sitä käytetään maakuntakaavan mitoituksen perusteena. Suunnite tukee myös maakunnan vetovoiman vahvistamiseen liittyviä toimenpiteitä ja kertoo tulevaisuuden väestömuutoksista tarkemmin kuin Tilastokeskuksen yleinen väestöennuste. Tilastokeskuksen ennuste ei pysty huomioimaan paikallista olosuhdetta eikä esimerkiksi kuntien tuoretta tietoa asuntotuotannon määristä.

Kanta-Hämeen muuttoliikkeessä on tapahtunut notkahdus, sillä väestökehitys on viimeisen neljän vuoden aikana ollut poikkeuksellisesti negatiivinen. Hämeen liitossa on todettu, että tulevan maakunnan palvelusuunnittelun täytyy perustua mahdollisimman ajantasaiseen tietoon. Näin ollen Kanta-Hämeen väestösuunnite päätettiin ajantasaistaa. Suunnitteen laatimisen yhteydessä on pureuduttu negatiiviseen väestökehitykseen liittyviin syihin tarkemmin.

- Koko kevään jatkuneen työskentelyn jälkeen taudin kuva alkaa olla melko tarkkaan selvillä ja reseptikin täsmentyy kaiken aikaa. Työ jatkuu alkusyksystä tiiviinä, sanoo maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen.

Väestösuunnitetta ja Kanta-Hämeen tulevaisuuskuvaa on Hämeen liiton asiantuntijoiden ja hämäläiskuntien asiantuntijoiden kanssa valmistellut MDI Oy:n muuttoliikeasiantuntija Timo Aro. Maakuntahallitus kuuli Timo Aron selvityksen aiheesta ja jatkaa tulevaisuuskuvan ja väestösuunnitteen valmistelua, sekä tarkentaa niihin liittyviä toimenpiteitä seuraavassa kokouksessaan.

Lisätietoja: maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, p. 050 572 0945

Kymmenelle hankkeelle rahoitusta Hämeeseen

Hämeen maakuntahallitus myönsi Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 –ohjelmasta rahoitusta kymmenelle hankkeelle:

  • VIKKE – Virtuaalinen kulttuurimatkailu Kanta-Hämeessä –hankkeelle, jossa muun muassa kehitetään alueen kulttuuriin liittyvien tarinoiden ja visualisoinnin avulla pk-yritysten tuotteita ja palveluita. Hakijana on Hämeen ammattikorkeakoulu. Hanke sai rahoitusta 127 770 euroa.
  • Maa-aines- ja uusiovirtojen tehokas hallinta Forssan seudulla (FORMA) –hankkeelle, jonka päätavoite on tehostaa puhtaiden ylijäämämaiden ja uusioainesten hallintaa. Hakijana on Hämeen ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajana Forssan kaupunki. Hanke sai rahoitusta 35 000 euroa.
  • Hämeestä hyönteiskeskus (HämIncent) –hankkeelle, jossa rakennetaan tulevaisuuden kasvavaa hyönteisalaa palveleva osaamiskeskus. Hakijana on Hämeen ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajana Luonnonvarakeskus Luke. Hanke sai 109 687 euroa rahoituksen.
  • Biohiilestä bisnestä Hämeeseen (Biohiili) –hankkeelle, jonka tavoitteena on määrittää toimintaedellytykset ja –malli Kanta-Hämeeseen sijoittuville biohiileen pohjautuville alueellisille kiertotalousratkaisuille ja uudelle liiketoiminnalle. Hakijana on Hämeen ammattikorkeakoulu ja rahoitusta myönnettiin 111 129 euroa.
  • Robotisaatiosta vetovoimaa ja edelläkävijyyttä Riihimäelle –hankkeelle, jossa suunnitellaan robotiikan laajamittaista hyödyntämistä eri toimijoille. Hakijana on Riihimäen kaupunki ja osatoteuttajina Hämeen ammattikorkeakoulu ja Hyria Koulutus. Hanke sai rahoitusta 120 804 euroa.
  • Tulevaisuustiedosta vauhtia pk-yritysten liiketoiminnan kehittämiseen (TULEVA) –hankkeelle, jossa parannetaan pk-yritysten valmiuksia hyödyntää ja käyttöönottaa tiedolla johtamisen käytäntöjä liiketoiminnan kehittämisessä ja ennakoinnissa. Hakijana on Lahden ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajana Hämeen ammattikorkeakoulu. Rahoitusta hankkeelle myönnettiin 61 642 euroa.
  • Tekoälyavusteinen päätöksenteko isojen kiinteistösalkkujen energiatehokkuustyössä (KIINTEÄ) –hankkeelle, jossa tavoitteena on muun muassa pilotoida ja testata tekoälypohjaisia laskentatyökaluja. Hakijana on Suomen ympäristöopisto SYKLI ja osatoteuttajana Hämeen ammattikorkeakoulu. Hanke sai rahoitusta 46 702 euroa.
  • Luonnollinen liike –hankkeelle, jonka tavoitteena on Aulangon vetovoiman lisääminen kestävällä tavalla. Hakijana on Lasten Liikunnan tuki ry ja hanke sai 134 593 euron rahoituksen.
  • Kasvuyritysten Häme –hankkeelle, jossa lyhyellä aikavälillä tunnistetaan Forssan seudun kasvuyrityksiä ja niiden kehitystarpeita ja luodaan verkostomainen innovaatioalusta. Hakijana on Forssan Yrityskehitys Oy ja hanke sai rahoitusta 57 204 euroa.
  • Fiksu Assa – Asemanseudut uusien vähähiilisten liiketoimintakonseptien kehitysalustana –hankkeelle, jossa päätavoitteena on ottaa käyttöön asemanseutujen potentiaali vähähiilisten uusien liiketoimintojen kehitysalustana. Hakijana on HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä ja osatoteuttajina Hämeenlinnan kaupunki, Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy, sekä Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit. Hankkeelle myönnettiin 50 862 euron rahoitus.

Lisätietoja: aluekehitysasiantuntija Arto Saarinen, p. 050 305 2539, aluekehitysasiantuntija Minna Takala, p. 050 526 4648 ja maakuntainsinööri Paula Mustonen, p. 050 375 3218.

Maakuntahallitus julisti Hämeen kesäyliopiston rehtorin viran haettavaksi

Hämeen kesäyliopiston nykyinen rehtori, Tarja Hovila, siirtyy 1.8.2018 alkaen Hämeen ammatti-instituutin rehtoriksi, minkä johdosta kesäyliopiston rehtorin virka julistetaan haettavaksi.

Kesäyliopiston toiminta on nykyään osa Hämeen liiton toimintaa. Sote- ja maakuntauudistuksen toteutuessa kesäyliopiston ylläpitäjämalli muuttuu. Uudesta rehtorista odotetaan vahvaa muutosjohtajaa tähän kehittämisvaiheeseen. Ylläpitäjämallin muutoksen lisäksi kesäyliopistossa halutaan varautua datatalouden mukanaan tuomaan muutokseen. Rehtorilta toivotaan myös digiosaamista ja laajoja verkostoja.

Rehtoria haetaan määräaikaiseen työsuhteeseen ajalle 1.8.2018-31.12.2020. Hakuilmoitus ja hakuohjeet julkaistaan lähiaikana Hämeen liiton verkkosivuilla.

Lisätietoja: maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, p. 050 572 0945

Valtion taidetoimikunnalle neljä ehdokasta Hämeestä

Hämeen maakuntahallitus ehdottaa valtion taidetoimikuntaan kaudelle 2019-2020 neljää henkilöä. Taidetoimikunta muun muassa päättää valtion taiteilija-apurahoista, antaa asiantuntijalausuntoja ja toimii asiantuntijaelimen taiteen saralla. Tulevalla kaudella taidetoimikuntia on seitsemän.

Suostumuksensa ehdotukseen antoivat teatteritaiteen maisteri, näyttelijä ja näytelmäkirjailija Risto Autio, rehtori, baletin ja lastentassin opettaja ja tanssija Maiju Milad, arkkitehti ja neuvotteleva virkamies Minna Perähuhta sekä filosofian maisteri ja projektipäällikkö Esa Vienamo.

Lisätietoja: hallintopäällikkö Mirva Kandolin, puh. 050 048 3633.

Kokousasiakirjat

Hämeen maakuntahallituksen seuraavat kokoukset ovat 27.8.2018 ja 17.9.2018.