Hämeen maakuntahallituksen päätökset 6.11.2017

Hämeen maakuntahallitus käsitteli 6.11.2017 kokouksessaan muun muassa Häme-ohjelmaa, antoi lausunnot Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta ja Tammelan kunnalle Torron sekä Juuriniemen osayleiskaavan luonnoksista.

Häme-ohjelma 2018+ etenee valtuustoon

Maakuntahallitus käsitteli Häme-ohjelmasta saapuneet lausunnot ja niihin annetut vastineet ja esittää maakuntavaltuustolle, että maakuntavaltuusto hyväksyy Häme-ohjelman 2018+ seuraavassa kokouksessaan 27.11.2017.

Häme-ohjelma oli nähtävillä ja lausuttavissa 19.9.-19.10.2017 välisen ajan. Lausuntoja annettiin yhteensä 42 kpl.

”Saadut lausunnot ja muu palaute oli valtaosaltaan myönteistä eikä lausunnoissa esitetä ohjelman rakennetta tai valmisteluprosessia kyseenalaistavia näkemyksiä. Ohjelmasisältöjä koskevassa palautteessa on enimmäkseen kyse toimenpidepainotusten hienosäädöstä tai esityksistä, jotka ovat luonteeltaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmaan sisällytettäviä asioita”, toteaa Hämeen liiton kehittämisjohtaja Osmo Väistö.

Maakuntaohjelmaan sisältyvää toimenpidevalikoimaa pidettiin oikeaan osuneena, riittävän monipuolisena ja toteuttamiskelpoisena.

Tutustu Häme-ohjelmaan.

Lisätiedot: Osmo Väistö, p. 050 502 1132

Lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta 2018-2021

Hämeen maakuntahallitus antoi Uudenmaan ELY-keskukselle lausunnon tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta 2018-2021.

Uudenmaan ELY-keskuksen vuotuinen rahoituskehys on noin 100 milj. euroa. Siitä suurimman osuuden vievät tiestön päivittäinen kunnossapito ja ylläpito. Rahoituskehys on alueen liikenne- ja asukasmäärään sekä taloudelliseen toimeliaisuuteen nähden hyvin niukka. Tienpidon määrärahojen niukkuus on johtanut tilanteeseen, jossa perustellut ja välttämättömät hankkeet ovat nykyaikataululla toteutuskelpoisia vasta vuosien tai vuosikymmenien kuluttua. Alueellisten investointien pienuus heikentää elinkeinoelämän toimintaympäristöjä ja haittaa kaupunkien ja taajamien kehittämistä.

Teiden korjausvelan hillitsemiseksi rahoituksen tasoa tulisi nostaa pitkäjänteisellä ohjelmalla, jotta riittävä palvelutaso erityisesti maaseudun asumisen sekä puutavaran ja maaseudun elinkeinojen kuljetusten kannalta voidaan saavuttaa.

Kanta-Hämeen erityinen ongelma on, että alueella on runsaasti huonokuntoisia sorateitä. Hämeen liitto esittää Uudenmaan ELY-keskukselle erityisen sorateiden korjaus- ja rahoitusohjelman laatimista Kanta-Hämeeseen.

Isoista hankkeista Hämeen liitto nostaa esiin pääradan välityskyvyn parantamisen, valtatien 2 korjauksen, valtatien 10 Hämeenlinnassa ja kantatien 54:n ajankohtaiset liikennejärjestelyt Riihimäen seudulla.

Pääradan välityskyvyn parantaminen on edellytys koko valtakunnan raideliikenne-palvelujen parantamiselle kysyntää vastaavaksi. Pääradan välityskykyä on parannettava Pasila-Riihimäki – vaiheen jälkeen Riihimäki-Hämeenlinnan välillä ja varauduttava maankäytöllisesti lisäraiteisiin aina Tampereelle asti. Lisäraiteet avaavat kasvavia mahdollisuuksia myös junapalveluiden kokonaisvaltaiselle kehittämiselle, korostaa Hämeen liiton suunnittelujohtaja Heikki Pusa.

Hämeenlinnan Moreeni ja Janakkalan Rastikangas muodostavat yhdessä valtakunnallisesti merkittävän logistiikka- ja yritysalueen, jonka yhteyksien parantaminen valtatielle 3 on ajankohtaista ja kiireellistä.

Parannustyöt valtatiellä 2 jatkuvat tänä vuonna Forssan eteläpuolella Tammelassa. Tämän jälkeen tiesuunnitelman mukaisista korjaustoimenpiteistä ovat toteuttamatta korjaukset Humppilassa valtatien 9 liittymästä Porin suuntaan. Korjaustyö on saatettava valmiiksi, jolloin myös korjausinvestoinneista saadaan täysimääräinen hyöty. Forssan seudun saavutettavuuden parantamiseksi Hämeen liitto pitää tärkeänä, että pitkäjänteisessä valtakunnallisessa raideliikenteen kehittämisessä otetaan huomioon myös Helsinki-Forssa-Pori raideyhteys ja sen yhdistäminen päärataan Riihimäen seudulla.

Valtatien 10 suunnittelussa on otettava huomioon sen sijoittuminen Hämeenlinnassa kaupunkirakenteen sisään. Katuman kiertoliittymän ja Siirin väli tulee toteuttaa kaupunkimaisena taajamaväylänä, korostaa Pusa.

Katuman liittymän välityskyvyn parantaminen on välttämätöntä ja kiireellistä, jotta esim. SSAB:n raskaiden terästuotteiden kuljetukset voidaan hoitaa turvallisesti ja taloudellisesti. Yhteys vt. 3:lta Katuman kiertoliittymään ja edelleen Harvialantielle on elinkeinopoliittisesti merkittävimpiä väyliä Hämeenlinnan seudulla, mikä lisää painetta kiertoliittymän kuntoon saattamiseksi.

Kantatien 54 parantaminen edellyttää ensivaiheessa tiesuunnitelman laatimista ongelmallisten kohtien parantamiseksi välillä Loppi – Riihimäki – Oitti. Erityisen kiireellisiä ovat tieyhteyteen kytkeytyvien kehittyvien elinkeinoalueiden liikennejärjestelyt. Kantatie 54 on merkittävä raskaan liikenteen väylä, jossa tarvitaan pohjaveden suojauksia ja liikenneturvallisuutta ja välityskykyä parantavia toimenpiteitä. Niiden suunnittelu tulisi käynnistää viipymättä.

Alueelliset investoinnit ovat jokapäiväisen arkiliikkumisen kannalta tärkeitä, usein pienehköjä investointeja kevyen liikenteen väyliin, liittymien parantamiseen jne. Hankkeet siirtyvät vuodesta toiseen. Alueellisten, pienten hankkeiden toteutumisen viivästyminen ja epävarmuus jarruttavat kuntien maankäytön kestävää kehittämistä. Se puolestaan vaikuttaa oleellisesti kuntien elinvoimaisuuteen ja vetovoimaisuuteen.

Arjen liikkumista ja liikenneturvallisuutta parantavina hankkeina Hämeen liitto korostaa erityisesti seudullisten kevyen liikenteen väylien toteuttamista, muun muassa seuraavia:

  • Janakkala: Vt. 3, Viralan liittymän pikavuoropysäkin ja sitä tukevien liityntäpysäköinnin ja kevyen liikenteen yhteyksien rakentaminen
  • Hattula, mt. 3061 Lepaa – Rahkoila kevyen liikenteen väylän rakentaminen
  • Tammelan kirkonkylä – Porras kevyen liikenteen väylän rakentaminen
  • Riihimäki, Hausjärvi: KT 54 Riihimäki - Oitti, kevyen liikenteen väylän rakentaminen ja liittymäjärjestelyt
  • Hausjärvi: mt. 2879, Hikiä - Riihimäki kevyen liikenteen väylän rakentaminen
  • Hämeenlinna: Siiri – Eteläinen kevyen liikenteen väylän rakentaminen
  • Jokioinen – Forssa - Tammela – taajamanauhan kevyen liikenteen yhteyksien toteuttaminen valtatien 10 suunnassa
  • Janakkala: Turenki – Kiipula kevyen liikenteen yhteys

Viralan liittymän pysäkkijärjestelyistä ja liityntäpysäköinnistä on vahvistettu tiesuunnitelma. Lisäksi on laadittu tienpitäjän ja kunnan välinen toteuttamissopimus, joten hanke on toteutusvalmis.

Lisätiedot: Heikki Pusa, suunnittelujohtaja, p. 0500 483 642

Hämeen liitto puoltaa Torron ja Juuriniemen osayleiskaavojen luonnoksia

Maakuntahallitus antoi Tammelan kunnalle lausunnon Torron sekä Juuriniemen osayleiskaavojen luonnoksista. Hämeen liitto toteaa, että Tammelan kunta tekee esimerkillistä osayleiskaavoitusta kunnan eri alueilla ja muodostaa hyvän kokonaiskuvan nykytilanteesta, rakentamisen mahdollisuuksista ja sopeutumisesta olemassa olevaan ympäristöön. Hämeen liitto puoltaa molempia osayleiskaavojen luonnoksia.

Torron osayleiskaavan alueella merkittävimpiä ominaispiirteitä ovat Torronsuon laaja kansallispuisto, Torron kylän valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö sekä uutena seikkana Torron kylän länsipuolella käynnissä oleva malmivarantojen selvitystyö. Koko osayleiskaava-alue on osa laajaa luontomatkailun kehittämisen kohdealuetta.

Hämeen liitto toteaa, että merkinnät ja määräykset noudattavat voimassa olevan maakuntakaavan linjauksia lukuun ottamatta maakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen rajausta, joka puuttuu osayleiskaavan luonnoksesta, joten se olisi perusteltua lisätä jatkosuunnittelussa kaavaehdotukseen määräyksineen.

Juuriniemen osayleiskaavan luonnoksesta Hämeen liitto toteaa, että se mahdollistaa vapaa-ajan asumisen lisäksi myös vakituisen asumisen. Alue muodostaa pitkän asutushistorian omaavan kylämäisen kokonaisuuden, vaikka osayleiskaavan alue sijoittuukin melko irralleen varsinaisesta yhdyskuntarakenteesta. Kunta voi myöntää osayleiskaavaan perustuen tarvittavat rakennusluvat ja käyttötarkoituksen muutokset, mikäli kunnan rakennusjärjestyksen edellytykset täyttyvät. Tämä menettely tukee myös maaseudun asumista, mutta uusia rakentamisen paikkoja luonnos ei sisällä.

Hämeen liitto toteaa, että kaavaa ja sen arvioituja vaikutuksia olisi hyvä tarkastella myös osana laajempaa kokonaisuutta, esimerkiksi osana Tammelan eteläosaa.

Lisätiedot:
Heikki Pusa, suunnittelujohtaja, p. 0500 483 642
Heimo Toiviainen, maakunta-arkkitehti, p. 044 386 2662