Juna-asiat vahvasti esillä maakuntahallituksessa 8.10.2018

Hämeen maakuntahallitus antoi maanantaina kokouksessaan muun muassa lausunnon liikenne- ja viestintäministeriölle VR:n rautateiden osto- ja velvoiteliikenteestä. Lisäksi kokouksessa käsiteltiin Suomi-radan kehittämistä ja edunvalvontaa. Maakuntahallitus keskusteli myös väestökehityksestä ja hyväksyi Kanta-Hämeen väestösuunnitteen käytettäväksi maakuntakaavan 2040 mitoituksen lähtökohtana.

Tunnin välein tunnissa Helsinkiin

Hämeen maakuntahallitus antoi liikenne- ja viestintäministeriölle lausunnon rautateiden osto- ja velvoiteliikenteestä.

Maakuntahallitus korostaa kannanotossaan, että Helsinki-Riihimäki-Hämeenlinna-Tampere -yhteysvälin palvelutarjonta tulee järjestää siten, että yhteysvälillä voidaan palata Hämeenlinnankin osalta yhden tunnin säännölliseen ja ennustettavaan junatiheyteen, sekä Helsingin että Tampereen suuntiin. Junan tulee pysähtyä myös Riihimäellä. Tunnin vuorovälein tapahtuvan junatarjonnan tulee toteutua myös ruuhka-aikojen ulkopuolella.

– Matka-aika Hämeenlinnan ja Helsingin välillä tulisi kaikilla junamuodoilla olla alle tunnin. Ja näin erityisesti niillä junavuoroilla, jotka palvelevat työmatkaliikennettä, korostaa Hämeen liiton suunnittelujohtaja Heikki Pusa.

Maakuntahallitus korostaa lisäksi, että myös Riihimäen ja Lahden välisen lähijunaliikenteen vuorovälin tulee olla säännöllisesti korkeintaan tunti. Forssan seutu puolestaan kytkeytyy Turku-Toijala raideyhteyteen, ja seudulta puuttuvat suorat junayhteydet pääkaupunkiseudulle. On siis tärkeää, että kaikki tämän yhteysvälin junat pysähtyvät Humppilan asemalla.

Liikenne- ja viestintäministeriö suunnittelee rautateiden osto- ja velvoiteliikenteen seuraavaa kautta vuodesta 2020 alkaen. Maakuntauudistuksen yhteydessä maakunnille tulee mahdollisuus järjestää liikennettä omista tarpeistaan käsin. Tällöin alueiden tulisi myös rahoittaa liikennettä. Rautateiden henkilöliikennepalvelut avataan kilpailuille vaiheittain, joista ensimmäisenä kilpailutetaan Etelä-Suomen taajamajunaliikenne. Liikenne alkaa kesäkuussa 2022.

– Päärata on maan ylivoimaisesti vilkkaimmin liikennöity rataosa. Esteenä sen toimimiselle markkinaehtoisesti riittävällä palvelukapasiteetilla on ratakapasiteetin ja välityskyvyn riittämättömyys todelliseen patoutuneeseen tarpeeseen nähden, maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen arvioi nykytilannetta.

Maakuntahallitus painottaa, että osto- ja velvoiteliikennesopimuksiin tulisi sisällyttää vaatimus siitä, että myös taajamajunakaluston tulee olla sellaista, että se mahdollistaa asianmukaisen työskentelyn työ- ja asiointimatkoilla. 

Hämeen liitto kannattaa Anna-Mari Ahosen mukaan lämpimästi sellaista yhteistyötä, jonka lähtökohtana ja tuloksena on kuntien ja alueiden tarpeiden huomioon ottaminen nykyistä paremmin. Hämeen liitto ei kuitenkaan näe raideliikenteen rahoittamista kuntien tehtävänä.

Lisätietoja: Hämeen liitto, maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, p.  050 572 0945 ja suunnittelujohtaja Heikki Pusa, p. 0500 483 642

Suomi-rata nousemassa osaksi Euroopan Ten-T –verkkoa

Helsingistä Riihimäen, Hämeenlinnan ja Tampereen kautta Seinäjoella ja siitä Ouluun ja Tornioon saakka kulkee Suomen henkilö- ja tavaraliikenteen päärata, nykyiseltä nimeltään Suomi-rata. Suomi-radan statusta ollaan nostamassa EU-komission esityksestä koko Euroopan laajuisessa Tent-T -verkossa.

Suomi-rataa esitetään osaksi Euroopan Ten-T ydinkäytäviä, mikä tarkoittaa sekä kansallista että Euroopan unionin sitoutumista Suomi-radan kehittämiseen. Tämä on Suomen kannalta yksi merkittävimpiä investointeja tulevaisuuden hyvinvointiin ja kansallisella tasolla asetettujen ilmastotavoitteiden saavuttamiseen.

Hämeen liitto on jo pitkään tehnyt työtä yhdessä maakunnan radanvarren kuntien sekä läntisen Suomen maakuntien kanssa Suomi-radan tarvitsemien investointien vauhdittamiseksi. Kanta-Hämeen osalta ensisijainen tarve on saada käyntiin radan yleissuunnitelman tekeminen Riihimäki-Tampere –välille. Suunnitelma mahdollistaa EU-rahoituksen hakemisen ratavälin parantamisen jatkotoimille.

Tampere-Kerava –välinen osuus on lisäksi tarpeen rakentaa neliraiteiseksi, jotta radan välityskyky saadaan vastaamaan kysyntää ja tarvetta. Näin myös radan nopeustaso nykykaluston mukaisilla junilla voidaan nostaa 250 km/h.

Lisätietoja: Hämeen liitto, yhteysjohtaja Jouko Ylipaavalniemi, p. 050 327 2837 ja suunnittelujohtaja Heikki Pusa, p. 0500 483 642

Kanta-Hämeen väestömäärä kasvuun 2020-luvun puoliväliin mennessä

Maakuntahallitus hyväksyi Hämeen liiton uuden väestösuunnitteen, joka on laadittu Hämeenlinnan, Riihimäen ja Forssan kaupunkiseuduille sekä niiden summana koko Kanta-Hämeen maakunnalle.

Uuden väestösuunnitteen mukaan Kanta-Hämeen väestötavoite vuonna 2040 on 176 000 asukasta, mikä tarkoittaa noin 4000 asukkaan väestönkasvua tämän hetken tilanteesta. Suunnitteen mukaan maakunnan negatiivinen väestökehitys hidastuu lähivuosina ja kääntyy kasvu-uralle 2020-luvun puoliväliin mennessä.

Nykyisen, vuodelta 2016 voimassa olevan suunnitteen tavoitteeksi määrän on arvoitu olevan runsaat 191 000 asukasta vuonna 2040, mikä tarkoittaisi yli 19 000 asukkaan väestökasvua. Viime vuosien negatiivinen väestökehitys maakunnassa ei ole vastannut ennakoitua ja tästä syystä Hämeen liitto päätti ajantasaistaa Kanta-Hämeen väestösuunnitteen.

– Tilastokeskus tulee marraskuussa julkaisemaan oman väestöennusteensa. Se on suoraviivainen kolmen – neljän edellisvuoden kehitykseen perustuva ennuste. Viime vuosien kehityksestä johtuen se tulee todennäköisesti olemaan Kanta-Hämeen kannalta hyvin haasteellinen. Tässä tilanteessa on tärkeää, että maakunta myös itse arvioi tulevaa kehitystä ja asettaa sille tavoitteita, korostaa Hämeen liiton suunnittelujohtaja Heikki Pusa.

Hämeen liitto on tutkinut väestökehityksen taustoja ja käyttänyt apunaan aluekehittämisen asiantuntijaorganisaatio MDI:tä.

– Kanta-Hämeen tulevaisuuskuvan ja väestösuunnitteen 2040 mukaan maakunnan viime vuosien negatiiviseen väestökehitykseen on eniten vaikuttaneet kuolleisuuden nousu suuremmaksi kuin syntyvyys ja tulomuuton vähentyminen, erityisesti pääkaupunkiseudulta, Hämeen liiton maakunta-arkkitehti Heimo Toiviainen kuvaa tilannetta.

MDI:n tekemän selvityksen mukaan Kanta-Hämeen väestökehityksen tasapainottamisessa tulisi kiinnittää huomiota erityisesti uusasukashankintaan ja tulomuuttojen lisäämiseen. Ja jotta pitovoimaisuutta saadaan vahvistettua, myös lähtömuuttojen määrän tulisi alentua. Maahanmuuton lisäämiseen on myös hyvä kiinnittää huomiota. MDI nostaa raportissaan myös asumisen sekä asuin- ja elinympäristöjen monimuotoisuuden korostamisen, johon Hämeen liitto onkin jo kuntien kanssa aktiivisesti tarttunut, muun muassa Elinvoimaa Hämeeseen –hankkeessa.

Lisätietoja: Hämeen liitto, maakunta-arkkitehti Heimo Toiviainen, puh. 044 386 2662

Kokousasiakirjat

Hämeen maakuntahallituksen seuraavat kokoukset ovat 5.11. ja 17.12.2018.