Kaupunkipolitiikan tiekartta III: Pieni kaupunki pärjää omaperäisyydellä

Kaupungistumisen isossa kuvassa suuret kaupungit ovat selkeitä voittajia, mutta pienillä ja keskisuurilla kaupungeillakin on toivoa pärjätä. Niiden menestyksen eväät syntyvät tunnistamalla megatrendien sivuja vastavirroista omat yksilölliset mahdollisuudet ja ryhtymällä toteuttamaan tulevaisuuttaan itse. Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI julkisti tiistaina 9.5. Riihimäen taidemuseolla juuri ilmestyneen raporttinsa ”Pienten ja keskisuurten kaupunkien kukoistus – Kaupunkipolitiikan tiekartta III”. Raportti on laadittu yhdessä rakennusalan toimijoiden, asiantuntijoiden ja kaupunkien edustajien kanssa.

Raportti tarjoaa elinvoimateesejä työnsä aloittaville kaupunginvaltuustoille. Elinvoimateot koskevat yritystoiminnan edellytyksiä, liikenneyhteyksiä, asumista, osallisuutta ja maineenrakennusta. Omaleimaisuus ja erottuminen ovat pienen kaupungin menestyksen avain. Valtavirran mukana kulkeminen ja muilta kopiointi harvoin johtaa kukoistukseen.

Kaupungit yhä selvemmin oman onnensa seppiä

Suomen kaupungistuminen jatkuu ja ennusteiden mukaan seitsemän suurinta kaupunkia kasvavat lähes miljoonalla asukkaalla vuoteen 2050 mennessä. Keskisuurten kaupunkien kasvun ennustetaan olevan hidasta ja monet pienet kaupungit menettävät väestöään.

Tästä pitävät huolen syntyvyyden maantiede ja osaamispohjaisen palvelutalouden työpaikkojen kasautuminen muuhun maailmaan hyvin kytkeytyneisiin kaupunkeihin. Lisähaasteita pienemmille kaupungeille muodostavat nuorison hakeutuminen isompien kaupunkien elämysten äärelle ja pankkien lainanantoehtojen kiristyminen.

Valtiovallalta ei ole näköpiirissä vetoapua pienten kaupunkien kehittämiseen. Aluepolitiikan keinovalikoima on ehtynyt. Sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset työpaikkakehitykseen saattavat olla jopa negatiiviset. Kaupungeille itselleen jää entistä suurempi vastuu elinvoimapolitiikasta.

Fiksu paikkakunta voi löytää trendeistä ja niiden vastavirrasta menestyksensä uudet eväät

Pienten kaupunkien tulevaisuus on otettavissa omiinkäsiin. Jokaisella suurella virralla on aina vastavirta. Robotisaation ja kiertotalouden kaltaisilla uusilla toimialoilla on mahdollisuus hankkia jalansijaa koulutusmahdollisuuksien kautta. Myös matkailualalla on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia.

Digitalisaation mahdollistamat monipaikkainen työnteko sekä paikkakuntien saavutettavuutta parantavat uudet liikkumisen palvelut lisäävät osaajien vaihtoehtoja. Sama vaikutus saattaa olla satsauksilla kaupunkimaisempaan ympäristöön ja asuinratkaisuihin. Asumisen hyvä hinta-laatusuhde nousee pienten kaupunkien kilpailuvaltiksi.

Kaupunkilaisten ottaminen mukaan paikkakunnan suunnan määrittelyyn voi olla mullistavaa. Asukkaat voivat omalla innostuksellaan auttaa löytämään ne ratkaisut ja luoda ilmapiirin, joka tekee paikkakunnasta rohkeasti omaleimaisen.

Puheenvuoroissa korostui kaupunkilaisten rooli

Julkistustilaisuudessa Eero Holstila MDI:ltä korosti yhteisöllisyyden merkitystä pienten kaupunkien vetovoimassa. On tärkeää, miten kaupunkilaiset itse kertovat omasta kotikaupungistaan. Maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen toi esille Riihimäen hyvän aseman sijainnin ja saavutettavuuden puolesta: Riihimäellä ei olla omien työpaikkojen varassa vahvan pendelöinnin takia.

Järvenpään kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen kertoi, miten Järvenpää on satsannut kaupungin kasvuun tehokkaalla maapolitiikalla ja keskustan kehittämisellä. Näitä kumpaakin asiaa voidaan edistää monin eri tavoin. Riihimäen kaupunginjohtaja Sami Sulkko nosti kaupunkistrategiaa tehtäessä kaksi keskeistä asiaa esille: sen miten sidosryhmät otetaan toimintaan mukaan ja että kaupungin visio ei ole vain kaupunkiorganisaation vaan koko yhteisön yhteinen visio. Erottautumisessa tärkeää on, että Riihimäki löytää itsestään sellaisia asioita, joita muilla ei ole.

MDI on koonnut raportin Rakennusteollisuus RT:n, Rakennusliiton, Rakennustietosäätiön, Hypo-pankin, Suunnittelu- ja konsultointiyritykset SKOL ry:n sekä viiden kaupungin (Heinola, Järvenpää, Kokkola, Riihimäki/Hämeen liitto ja Uusikaupunki) aloitteesta. Työpajoihin on lisäksi osallistunut useita asiantuntijoita.

Tutustu raporttiin.

Lisätietoja:

Anna Availa, Riihimäen kaupunki, 019 758 4016, sähköposti etunimi.sukunimi@riihimaki.fi
Eero Holstila, MDI, eero.holstila@mdi.fi, 050 567 2087
Janne Antikainen, MDI, 040 764 1829