Kanta-Hämeessä on viime vuosina pyritty luomaan uudenlaisia asumisen malleja ja suunnittelun työtapoja. Hämeen liitto haluaa tuottaa kunnille sellaista tietoa, jota ne voivat tulevaisuudessakin hyödyntää asumisen kehittämistyössä ja päätöksenteossaan. Syyskuussa valmistunut asumisen potentiaalin kartoitus on yksi Hämeen liiton ja kuntien yhteistyön tuotos asumisen kehittämisen tueksi.
Vanhojen rakennusten asumispotentiaalien kartoittaminen on koettu maakunnassa tärkeäksi. Tähän on pyritty vastaamaan selvittämällä asumisen potentiaalia historiallisissa ympäristöissä. FCG:n toteuttamalla alkukartoituksella halutaan luoda käsitys siitä, millaista rakennuspotentiaalia Kanta-Hämeestä löytyy ja miten sitä saataisiin hyödynnettyä asumiseen tai asumisen vetovoimaisuuden kehittämiseen.
Selvitystyö ei ole kaiken kattava inventointi, vaan nimensä mukaisesti potentiaalia kuvaava kartoitus, jossa on esitelty esimerkkikohteita ja tarkoituksena on herättää keskustelua asian tiimoilta.
Alkukartoituksen tavoitteet
Työssä on kartoitettu Kanta-Hämeessä olevan ennen vuotta 1960 valmistuneen rakennuskannan hyödyntämistä asumiseen ja paikantaa vanhemmasta rakennuskannasta sellaisia potentiaalisia kohteita, joita voitaisiin hyödyntää asumiseen remontoimalla tai saneeraamalla. Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi tyhjillään olevat asuinrakennukset, kyläkaupat, navetat ja muut ulkorakennukset tai jopa vapaa-ajan asunnot.
Tavoitteena on ollut selvittää missä Kanta-Hämeessä on hyödyntämätöntä asumispotentiaalia ja mitä toimenpiteitä sen hyödyntäminen edellyttää. Selvitys ei koske valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäviksi inventoituja rakennuksia ja kulttuuriympäristöjä vaan niiden ulkopuolelle jääneitä alueita ja kohteita.
Kartoituksen avulla halutaan siis luoda käsitys siitä, millaista asumisen potentiaalia maakunnastamme löytyy ja miten sitä saadaan hyödynnettyä alueen kasvun ja vetovoimaisuuden lisäämiseksi. Työn avulla määritellään maakunnan asumisen potentiaalin nykytila ja kartoitetaan toimenpiteet, joiden avulla potentiaalia saadaan hyödynnettyä. Kartoituksen näkökulma on kehittämislähtöinen, potentiaaliin keskittyvä ja visioiva.