Hämeen maakuntahallituksen päätökset 5.7.2021

Hämeen maakuntahallitus päätti ylimääräisessä kokouksessaan väliaikaisen valmistelutoimielimen (VATE) asettamisesta. VATE käyttää 1.7. perustetun Kanta-Hämeen hyvinvointialueen ylintä päätösvaltaa maaliskuuhun 2022 saakka. Hämeen liitto toimii VATEn asettajana sekä hallinnollista tukea antavana viranomaisena.

Hallituksen sosiaali- ja terveysuudistuksen mukaiset hyvinvointialueet perustettiin 1.7.2021.  Tämän ajankohdan ja vuoden 2022 alun välisenä aikana hyvinvointialueen ylintä päätösvaltaa käyttää väliaikainen valmistelutoimielin ja 1.3.2022 alkaen vaaleilla valittu aluevaltuusto.

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen valmisteluryhmä on muodostanut kevään aikana pohjaesityksen VATEn kokoonpanosta sekä sen asettajasta. Maakuntahallitus päätti kokouksessaan asettaa VATEn voimaanpanolain mukaisten tahojen tekemän pohjaesityksen mukaisesti.

Kanta-Hämeessä väliaikaisvalmistelulle asetetaan väliaikaisen valmistelutoimielimen toimesta poliittinen seurantaryhmä, joka edustaa kattavasti maakunnan poliittisia voimasuhteita ja alueellista jakautumista. Väliaikaishallinto palkkaa hyvinvointialueen palvelukseen muutosjohtajan sekä

tarvittavan valmistelusihteeristön virka- ja työsuhteisiin hoitamaan valmistelutehtäviä.

Lisätiedot
Jouko Ylipaavalniemi
Yhteysjohtaja
+358 327 2837

Tervetuloa Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksen etäiltapäivään 13.4.

Tule keskustelemaan ja kuuntelemaan yhdessä THL:n asiantuntijoiden, järjestöjen ja muiden sidosryhmien sekä Hämeen Liiton asiantuntijoiden kanssa, miten yhdessä edistämme sote-palvelujen saatavuutta ja palveluketjujen sujuvuutta. Tapahtuma järjestetään 13.4. klo 13-16

13.00 Tilaisuuden avaus

Sini Stolt Tulevaisuuden sote-keskus Hankepäällikkö, LAPE –asiantuntija/Hämeen Liitto Leena-Kaisa Nikkarinen TAYS ERVA-alueen koordinaattori/THL

Kanta-Hämeen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus – monialaisuuden merkitys

Taru Arnkil, sosiaalihuolto ja Pilvi Nieminen, terveydenhuolto/Hämeen Liitto

Näkökulmia yhteiskehittämisen tueksi – mitä tehdään nyt ja tulevaisuudessa

THL:n asiantuntijat
Tuija Vuolle, Suuntiman esittely

Avointa keskustelua iltapäivän teemoista

Yhteenveto, jatkosuunnitelma, tilaisuuden päätös

ylilääkäri Heli Mattila,Tulevaisuuden ja aluekoordinaattori Leena-Kaisa Nikkarinen, Tulevaisuuden sote-keskusohjelma

Tule kuuntelemaan ja keskustelemaan!

Kanssasi keskustelemassa ovat myös

Salla Sainio, Kehittämispäällikkö (erityisesti asiakkaan palvelukokemus, asiakas- ja palveluohjaus)
Hanne Kalmari, Johtava asiantuntija (erityisesti LAPE)
Heidi Muurinen, Kehittämispäällikkö (erityisesti sosiaalihuolto)
Tuija Vuolle, Koordinointipäällikkö, Pirkanmaan shp:n perusterveydenhuollon yksikkö Hämeen Liiton asiantuntijat

Tervetuloa

Linkki tilaisuuteen: Microsoft Teams -kokous

Liity tietokoneella tai mobiilisovelluksella Liity kokoukseen napsauttamalla tätä Lisätietoja | Kokousasetukset

Sini Stolt ja Leena-Kaisa Nikkarinen Lisätietoja

Hyvinvointialueen esivalmistelu käynnistyi Kanta-Hämeessä

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen myötä syntyvän Kanta-Hämeen hyvinvointialueen esivalmistelutyö on käynnistynyt. Kanta-Hämeen kunnat, kuntayhtymät sekä pelastustoimi ovat nimenneet edustajat hyvinvointialueen valmistelutyöryhmään, joka kokoontui ensimmäistä kertaa maanantaina 22.3.2021.

Työryhmän tehtävänä on laatia suunnitelma tulevasta väliaikaisvalmistelusta, jota tarvitaan tulevan hyvinvointialueen rakentamiseksi. Hyvinvointialueelle siirtyy uudistuksen yhteydessä koko Kanta-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö, omaisuutta ja sopimukset.

Suunnittelun lisäksi ryhmän mietittäväksi jää väliaikaisvalmistelusta vastaavan valmistelutoimielimen kokoonpano ja ohjaus. Sote-lakien astuessa voimaan heinäkuussa 2021 valmistelutoimielin käyttää hyvinvointialueen ylintä päätösvaltaa aina siihen saakka, kunnes vaaleilla valittu aluevaltuusto aloittaa tehtävänsä keväällä 2022. Hyvinvointialueet aloittavat toimintansa 1.1.2023.

– On myöhäistä käynnistää valmistelutyötä syksyllä, jos lait menevät eduskunnassa aikataulun mukaisesti läpi. Sen vuoksi olemme päättäneet käynnistää hyvinvointialueen valmistelun nyt, vaikka virallisia päätöksiä ei vielä olekaan olemassa, kommentoi valmistelutyöryhmän puheenjohtajaksi valittu Hämeenlinnan apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo.

Pelkästään siirtyvän henkilökunnan pitää valmistelutyön kiireisenä.  

– Uusi hyvinvointialue tulee olemaan noin 6 000 – 7 000 ihmisen työpaikka, joten suunnittelu- ja neuvotteluprosessit ovat melkoisen pitkiä, Isosuo jatkaa.  

Ryhmä valitsi ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi Riihimäen kaupunginjohtaja Jere Penttilän. Toisena varapuheenjohtajana toimii Forssan kaupunginjohtaja Jari Kesäniemi. Puheenjohtajiston valinnan lisäksi valmistelutyöryhmä vahvisti kevään työsuunnitelman. Ryhmän tavoitteena on saada valmistelutoimielimeen liittyvät linjaukset ratkaistua ennen kesää, jotta väliaikainen valmistelutoimielin voi aloittaa toimintansa täysipainoisesti syksyllä 2021.

Korona karkottaa terveyskeskuksien asiakkaita: Omaololla etsitään helpotusta tilanteeseen

Terveydenhuollon työntekijät pelkäävät ihmisten jäävän yksin vaivojensa kanssa koronakriisin keskellä.

Suurimpina esteinä avun hakemiselle ovat huoli koronatartunnan saamisesta sekä ajatus jo valmiiksi kuormittuneen terveydenhoitojärjestelmän rasittamisesta. Oireiden panttaaminen voi johtaa terveyskeskuksien ruuhkautumiseen siinä vaiheessa, kun koronatilanne viimein helpottaa.

– Ammattilaisen näkökulmasta herää huoli siitä, että terveysasioita voi jäädä koronan vuoksi hoitamatta. Pahimmillaan oireet pahenevat ja hoito vaikeutuu, kommentoi Janakkalan terveyspalveluiden johtava ylilääkäri Virpi Kröger.

Keväällä kiireettömän puolen terveyspalveluita jouduttiin purkamaan Kanta-Hämeen alueella, ja esimerkiksi diabetes- ja verenpainekontrollien määrää jouduttiin vähentämään. Vaikka kiireettömän hoidon tilanne on sittemmin helpottanut, vievät koronaan liittyvät näytteenotot, jäljitykset ja puhelinneuvonta edelleen resursseja muulta hoitotyöltä. Hoitohenkilökuntaa huolestuttaakin muun muassa ikäihmisten tilanne.

– Jo keväällä oli nähtävissä, että yli 70-vuotiaat pysyivät suositusten mukaisesti kotona, mutta samalla nousi huoli siitä, ottavatko ikäihmiset tarvittaessa yhteyttä vai panttaavatko he vaivojaan, sanoo Riihimäen seudun terveyskeskuksen keuhkosairauksien vastuuhoitaja Taru Peltoranta.  

Vaivojen kanssa yksin jäämisen sijana Kröger ja Peltoranta kehottavatkin ihmisiä hakemaan apua oireisiinsa Omaolon kaltaisten digitaalisten palveluiden kautta. Suurelle yleisölle Omaolo-palvelu on tullut tutuksi erityisesti koronaoirearviostaan. Sen lisäksi palvelu tarjoaa 15 muutakin oirearviota, terveystarkastuksia sekä erilaisia hyvinvointivalmennuksia.

– Kuntalainen ei rasita ketään tekemällä netissä oirearvion, terveystarkastuksen tai ottamalla käyttöön hyvinvointivalmennuksia. Jos hoidon tarvetta ilmenee, voi kuntalainen lähettää meille valmiit esitiedot hoidon tarpeesta, toteaa Kröger.

Omaolossa eteenpäin lähetetyt oirearviot ja terveystarkastukset päätyvät aina ihmisen luettaviksi, ja Omaolon asiakkaalle antama tieto sekä ohjeet ovat luotettavia. Palvelua voi käyttää myös vuorokauden ympäri.

– Puhelimessa potilas voi unohtaa kertoa kaikista oireistaan tai muusta olennaisesta. Digipalveluissa kysymyksiin voi perehtyä ja vastata rauhassa, Peltoranta kommentoi.

Kröger ja Peltoranta kehottavat ihmisiä tutustumaan Omaolon tarjontaan myös sellaisessa tapauksessa, jossa henkilöllä ei ole mitään akuuttia vaivaa. Palvelusta kun löytyy hyvinvointivalmennuksia erilaisiin tarpeisiin, jatkaa Peltoranta.

– Tarjolla on esimerkiksi valmennusohjelmaa tupakoinnin tai alkoholin käytön vähentämiseen tai liikunnan lisäämiseen.

Kröger uskoo kevyempien, digitaalisten yhteydenottotapojen tulleen terveysalalle jäädäkseen.

– Mitä enemmän digitaalisia palveluita käytetään, sitä paremmin terveydenhuollon voimavarat riittävät nyt ja tulevaisuudessa. Ikääntyneiden määrän kasvaessa myös tarve erilaisille seurantakäynneille, lausunnoille sekä resepteille tulee lisääntymään.

Sote-hankkeiden toiminta on käynnistynyt Kanta-Hämeessä

Hallitusohjelman mukaista sote-uudistusta valmistellaan Kanta-Hämeessä kahdessa hankkeessa, Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa sekä Sote-rakenneuudistuksessa.

Sote-rakenneuudistus

Kanta-Hämeen sote-organisaatioiden yhteistyötä jatketaan valtionapuhankkeiden kautta. Hämeen liiton koordinoimissa hankkeissa uudistetaan erityisesti peruspalveluja sekä tuetaan palveluiden järjestämistä.

Kanta-Hämeessä seurataan myös tarkkaan kansallista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta. Hallituksen esitys sote-uudistuksen lainsäädännöksi annettiin eduskunnalle joulukuun alussa. Aikataulun mukaan 22 hyvinvointialuetta aloittavat toimintansa vuoden 2023 alusta ja varsinainen valmistelutyö käynnistyy syksyllä 2021. Tätä ennakoidakseen Kanta-Hämeen sote-johto käynnistää yhteisen esivalmistelutyön vuoden 2021 alussa.

Reformin rinnalla tehdään merkittävää muutosta Kanta-Hämeen sosiaali- ja terveyspalveluissa. Muutosta koordinoi Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus –ohjelma. Rakenneuudistushanke tukee yhteistä työskentelyä. Hankkeiden poliittinen seurantaryhmä kokoontui 10.12.2020. Kokouksessa käytiin läpi hallituksen sote-uudistusta sekä sote-hankkeita.

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma

Hankkeen tavoitteena on muodostaa laaja-alaisia sosiaali- ja terveyskeskuksia, joiden avulla asiakas saa tarvitsemaansa apua yhdellä yhteydenotolla. Painopisteenä on tunnistaa ennakoivasti ihmisten tarpeet, ja pystyä auttamaan ennen ongelmien kasaantumista. Sosiaalihuollon roolia painotetaan aiempaa vahvemmin. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksessa palvelut eivät siirry saman katon alle, vaan palvelut suunnitellaan vastaamaan ihmisten tarpeisiin.

Hanketta luotsaa hankepäällikkönä määräajan 1.12.2020-31.5.2021 Sini Stolt. Hankepäällikkö Johanna Hämäläinen työskentelee hankkeessa tämän ajan määräaikaisena sote-asiantuntijana. Hanke on jaettu viiteen kehittämisosa-alueeseen, joiden asiantuntijat aloittivat työnsä marraskuussa 2020.

Maakunnan soten uudistamiseen haettiin 7,6 miljoonaa euroa rahoitusta

Hämeen liitto on hakenut yhteensä 7,6 miljoonaa euroa valtionavustusta kahteen Kanta-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon hankekokonaisuuteen. Kehittämishankkeilla käynnistetään pääministeri Marinin hallituksen valtakunnallinen sote-uudistus maakunnassa.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa on tavoitteena laaja-alainen toimintakulttuurin muutos.

Hankkeissa tehtävä kehittämistyö tulisi näkyä asiakkaille siten, että tulevaisuudessa palveluihin päästään entistä nopeammin ja asiakas saa tarvitsemansa palvelut yhdellä yhteydenotolla kokonaisvaltaisesti.

Hankkeissa tehtävä työ tulee entistä tarpeellisemmaksi siinä vaiheessa, kun näitä poikkeusolojen aikana kertyneitä kiireettömiä vastaanottoaikoja ryhdytään purkamaan.

Niina Haake, projektipäällikkö, Hämeen liitto

Peruspalvelujen kehittämiseen ja niiden saatavuuden parantamiseen tähdätään Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankekokonaisuudessa. Seuraavan kahden ja puolen vuoden aikana uudistetaan muun muassa sote-ammattilaisten yhteistyön käytäntöjä ja työvälineitä.

Sote-rakenneuudistamisen valmistelua tukevassa hankkeessa on puolestaan tavoitteena kehittää muun muassa tietojärjestelmiä, johtamista ja asiakasosallisuutta. Hankkeen kautta parannetaan myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen järjestämismalleja, lainsäädännön tarjoamien mahdollisuuksien mukaan.

Hankkeet käynnistyvät maakunnan kuntien ja kuntayhtymien sote-organisaatioissa näillä näkymin syksyllä 2020.

Kunnat ja kuntayhtymät tekevät toukokuun aikana päätökset sitoutumisestaan hankkeisiin. Kanta-Hämeelle myönnettävästä avustuksesta on odotettavissa päätöksiä sosiaali- ja terveysministeriöstä kesän aikana.

Tutustu tarkemmin Kanta-Hämeen sote-hankekokonaisuuden sisältöön tämän alla olevan lyhyen videoesittelyn kautta. Hankkeet esittelee projektipäällikkö Niina Haake ja projektiasiantuntija Johanna Hämäläinen Hämeen liitosta.

Lisätietoa:

Niina Haake, projektipäällikkö, p. 040 869 6436
Johanna Hämäläinen, p. 050 436 7246

Hämeessä kartoitetaan maakunnan matkailun järjestäytymistä

Kanta-Hämeessä on käynnistetty selvitys maakunnan matkailun organisoitumisesta. Tuloksena esitellään parhaat ja realistiset vaihtoehdot matkailumarkkinoinnin ja -myynnin järjestämiseksi pitkäjänteisesti.

Selvityksen aikana maakunnan kuntajohtajat sekä matkailuyritysten ja –toimijoiden edustajat saavat kertoa näkemyksensä siitä, tulisiko Kanta-Hämeessä olla oma matkailun alueorganisaatio, pitäisikö meidän liittyä johonkin maakunnan ulkopuolella toimivaan organisaatioon, vai olisiko matkailun kehittämiseen olemassa jokin muu vaihtoehto.

Kyselyyn ovat tervetulleita osallistumaan kaikki Kanta-Hämeen alueen toimijat (esim. matkailuyritykset, käyntikohteet, julkisen sektorin edustajat, yhdistykset, oppilaitokset ja muut sidosryhmät). Kysely on avoinna 17.5. asti ja sen voi tilata tästä linkistä.

Haastatteluissa ja kyselyssä selvitetään myös pitäisikö Hämeen virkistysalueyhdistys kytkeä matkailutoimintaan.

Johtopäätöksissä tullaan ottamaan kantaa mahdollisen organisaation päätehtävään, eli keskittyykö se matkailuelinkeinon edistämiseen yleensä, markkinointiin, myyntiin vai kaikkiin näihin asioihin. Selvitys tulee sisältämään selkeät perustelut ja kustannusarviot eri vaihtoehdoista.

Työ valmistuu touko-kesäkuun vaihteessa ja tulokset esitellään kuntajohtajille kesäkuussa. Tulosten perusteella kunnat päättävät syksyn aikana sitoutumisestaan Kanta-Hämeen yhteiseen matkailuun.

Selvityksen toteuttaa ulkopuolinen ja sitoutumaton konsulttitoimisto Nordic Marketing. Tilaajina ovat Hämeen liitto ja Western Lakeland Kanta-Häme -hanke.

Lisätietoa:

Hämeen liitto, Jouko Ylipaavalniemi, yhteysjohtaja, p. +358 50 327 2837
Hämeen ammattikorkeakoulu, Kirsi Sippola, kehittämispäällikkö, p. +358 50 574 5063

Maakunnan väkiluku on kasvanut

Kanta-Hämeen väkiluku oli maaliskuun lopussa 170 959. Asukasmäärä on kasvanut vuoden alusta 33 hengellä. Väestönkehitys on alkuvuoden aikana noussut Hämeen liiton tekemän suunnitteen käyrälle.

Tilanne on poikkeuksellisen hyvä, sillä viimeiseen kuuteen vuoteen Kanta-Hämeessä ei ensimmäisellä vuosineljänneksellä ole ollut kasvua.

Väestökehitys on kokonaisuudessaan parempaa kuin kahdeksaan vuoteen. Syy positiiviseen kasvuun on muuttovoitto muista maakunnista. Maan sisäinen muuttoliike oli maakuntamme hyväksi maaliskuussa +151 asukasta.

Maakuntien välisessä muuttoliikkeen vertailussa Kanta-Häme sijoittuu kolmanneksi, Uudenmaan ja Pirkanmaan jälkeen.

Kuukausimuutoksia tarkasteltaessa maakunnan väkiluku kasvoi reilusti helmikuusta maaliskuuhun, yhteensä 126 hengellä. Kaikki seutukunnatkin saivat uusia asukkaita. Yleensä maaliskuu on ollut väestönkasvun suhteen negatiivinen. On palattava vuoteen 2008 saakka, jolloin väestö kasvoi maaliskuun aikana enemmän kuin nyt.

Vuoden alusta väestönkasvua ovat saaneet kunnittain Forssa, Humppila, Hämeenlinna, Loppi ja Riihimäki, ja seutukunnittain Riihimäen seutu.

Ulkomailta Hämeeseen muutti tammi-maaliskuun aikana 141 asukasta, mikä on 29 enemmän kuin viime vuonna. Lähtijöitä ulkomaille oli 64, eli kaksi vähemmän kuin viime vuonna.

Lisätietoa:

Maakunta-analyytikko Jesse Marola, p. +358 50 592 6562

Maakuntajohtajan kirje: Suomen on tehostettava kriisijohtamista

Käsillä oleva terveydenhuollon toimialan kriisi pääsi kiistatta yllättämään yhteiskuntamme, vaikka muualla maailmassa suomalainen varautumisen tapa on kerännyt kiitosta.

Pääministeri totesi poikkeustilaa julistaessaan, että päätöksentekojärjestelmämme kankeus osoittautui jo alkumetreillä jossain määrin yllätykseksi valtioneuvostollekin.

Hallinnollisen kitkan lisäksi kriisijohtamisen vaikeusastetta kasvattaa terveydenhuollon organisaatioiden suuri määrä. Esimerkiksi puolustusvoimien tai poliisin kaltaisen yhden ammattimaisesti toimivan kriisijohtamisorganisaation sijasta tämän kriisin eturintamassa taisteleekin virusta vastaan kuntien ja kuntayhtymien laaja joukko.

Pelkästään kriisijohtamisen vaatiman tiedonkulun järjestäminen 310:lle kunnalle ja näiden omistamille terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kuntayhtymille aiheuttaa päänvaivaa.

Ongelmia päätösvallan hajautumisesta

Ongelmia syntyy päätösvallan hajautumisesta eri organisaatioihin ja johtoketjujen katkeamisesta tämän myötä. Kuntien kirjavat resurssit ja keskenään täysin erilaiset toimintakulttuurit eivät helpota tehtävää.

Kriisijohtamisen kannalta keskeisin alueellinen ja operatiivinen yksikkö meneillään olevassa koronakriisissä on ilman muuta sairaanhoitopiiri.

Maan 20 sairaanhoitopiiriä kantaa päävastuun sairastuneiden hoidosta ja epidemiaan liittyvästä terveydenhuollon yhteistyön koordinoimisesta alueellaan.

Sairaanhoitopiirien ja maakuntien rajat vastaavat useimmissa tapauksissa toisiaan, mutta nykyisillä maakuntaliitoilla on vain harvoissa tapauksissa roolia syntyneen kriisin hoidossa.

Hämeen liitto on vahvasti mukana

Kanta-Hämeessä maakuntaliitto kuitenkin on vahvasti kriisijohtamisen työssä mukana.

Kriisin puhjettua Hämeen liitto ryhtyi kuntien ja sairaanhoitopiirin toivomuksesta koordinoimaan maakunnallisen johtamismallin rakentamista ja maakunnan alueen viikoittaista, moninaista kriisin hillitsemiseen tähtäävää yhteistyötä.

Ratkaisu oli luonteva tilanteessa, jossa maakunnassa oli jo olemassa normaaliolojen toimiva ja tiivis yhteys kuntien, maakuntaliiton ja sairaanhoitopiirin kesken.

Verkostomainen toimintatapa on kriisijohtamisen tarpeisiin kaikkea muuta kuin optimaalinen, mutta yllättävän toimiva malli on yhteistuumin saatu pystyyn nostettua. Myös maakunnan monialainen turvallisuustoimijoiden yhteistyöelin Turvallisuusfoorumi on antanut työhön arvokkaan tukensa.

Organisaatiorajoja on pystytty ylittämään

Viime viikkoina on Hämeessä nähty todella ilahduttavia esimerkkejä organisaatiorajat ylittävästä pyyteettömästä yhteistyöstä. Kriisin shokkivaiheen laannuttua olemme pystyneet kehittämään kriisijohtamistamme reagoivasta ennakoivaan myös organisaatioiden välillä, ei vain niiden sisällä.

Suojavarusteiden hankkimisen tehostamiseksi kehittämästämme virtuaalisesta hankintatoimistosta olen suorastaan ylpeä.

Monialaiset, itsehallinnolliset maakunnat eivät ehtineet Sipilän hallituksen aikana syntyä, mikä on kriisijohtamisen kannalta suuri vahinko.

Kriisin hallitseminen olisi ollut huomattavasti helpommin organisoitavissa 18 maakunnassa kuin nykyisessä aluehallinnon sekavassa mallissa.

Suomeen on rakennettava tehokkaampi järjestelmä

Hallinnon malli varautumiseen liittyvine vastuineen on luotu edellisten hallitusten päätöksillä, eikä Marinin hallituksen auta muu kuin yrittää selvitä tällä. Jo nyt on kuitenkin selvää, että kriisin jälkeen on Suomeen rakennettava tehokkaampi ja suoraviivaisempi kriisijohtamisen järjestelmä.

Olen Reino Laajaniemen (HäSa 20.4.) kanssa täysin samaa mieltä siitä, että syntyville maakunnille tulisi jatkossa antaa järeä vastuu alueellisesta varautumisesta.

Jo ensimmäisen vaiheen sote-maakunta tulee olemaan riittävän suuri ja toimivaltuuksiltaan riittävän vahva, jotta sen sisälle pystytään rakentamaan kriisijohtamisen tarvitsemat suoraviivaiset tiedonkulun ja johtamisen rakenteet.

Varautumisen vastuualue tulisi sijoittaa aivan maakuntaorganisaation kärjen tuntumaan sen sijaan, että se haudattaisiin jonkin muun toimialan alle. Pahimmilla kriiseillä on tapana kasvaa nopeasti monialaisiksi, joten kriisijohtamisen on itsestään selvästi pystyttävä vastaamaan tähän.

Ennen uusien maakuntien syntymistä on nykyistä verkostomaista varautumisen mallia kuitenkin kehitettävä, mikä edellyttää varmasti joitakin lainsäädännön muutoksia ja toimivaltuuksien viilauksia.

Meneillään olevasta kriisistä kertyvät kokemukset on mahdollista tuoreeltaan hyödyntää, ja jo pelkästään tilannekuvien välittämisen mekanismeja merkittävästi parantaa. Tästä kirjoittaa myös Kalle Virtanen (HäSa 16.4.).

Hallituksen nopeatkaan toimet eivät riitä

Maan hallituksen nopeat ja määrätietoiset otteet, sairaanhoitopiirien tehokkuus tai kuntatason ketteryys eivät riitä, jos näiden välisissä prosesseissa haparoidaan.

Luotan siihen, että akuutin tilanteen helpotuttua valtioneuvosto esikuntineen tarttuu viipymättä kehittämishaasteeseen. Nykyisillä instrumenteilla en haluaisi kohdata koronan seuraavia aaltoja.

Lisätietoa:

Anna-Mari Ahonen, maakuntajohtaja, p. 050 572 0945

Suomen pääradan kuntoa ja välityskykyä parannettava kiireellisesti

Päärataryhmän oli tarkoitus tänään järjestää eduskuntatalossa junaparlamentti, jonka aiheena oli ”Suomi ei saa pysähtyä – päärata tarvitsee rahoitusta”. Nyt kun Suomi on koronaviruksen aiheuttamassa poikkeustilanteessa, on junaparlamentti siirretty syksyyn. Uskomme varmasti, että myös raideliikenne taas elpyy, ja kasvaa.

Päärataryhmä esittää välittömästi toteutettavaksi pääradan kehittämisen suunnittelu- ja investointiohjelman, jonka myötä parannetaan raideliikenteen välityskykyä ja palvelutasoa niin kansainvälisessä, valtakunnallisessa kuin alueellisessa liikenteessä. Kiireisintä on panostaa päärataan Helsingin ja Tornion välillä. Lisäksi ohjelman toteuttaminen edesauttaa maan poikittaisliikenteen kehittämistä ja tavoiteltujen matka-aikojen saavuttamista asemille ja satamiin.

Suomen päärata on osa eurooppalaista rajat ylittävää TEN-T-ydinverkkoa ja tulevaa ydinverkkokäytävää. Päärata on pituudeltaan 810 kilometriä. Siitä 2/3 on yksiraiteista. Vain noin 1/4 radasta voidaan luokitella hyvässä kunnossa olevaksi. Asetettuihin liikennetarpeisiin ja tavoitetilaan nähden puutteista puolet on hyvin merkittäviä.

Päärataryhmä on laaja-alainen pääradan ja sen jatkoyhteyksien kehittämistä edistävä yhteistyöelin, joka keskittyy sekä kansalliseen vaikuttamiseen että eurooppalaiseen TEN-T-liikenneverkkoon vaikuttamiseen. www.paarata.fi

Lisätietoa:

Päärataryhmän puheenjohtaja, maakuntajohtaja Esa Halme Pirkanmaan liitto, , 040 500 3531
Päärataryhmän varapuheenjohtaja, suunnittelujohtaja Jussi Rämet Pohjois-Pohjanmaan liitto, , 040 586 3877
Päärataryhmän sihteeri, edunvalvontapäällikkö Jouni Koskela Pirkanmaan liitto, , 050 527 2129

Muista maakunnista:
Maakuntajohtaja Ossi Savolainen, , 040 589 8415
Maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, , 050 572 0945
Maakuntajohtaja Asko Peltola, , 0400 590 123
Vt. maakuntajohtaja Jyrki Kaiponen, , 040 140 8995
Maakuntajohtaja Pauli Harju, , 0400 389 152
Maakuntajohtaja Mika Riipi, , 044 767 4200
Maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä, , 050 350 1505
Vs. maakuntajohtaja Pekka Hokkanen, , 040 595 0016
Maakuntajohtaja Kaj Suomela, , 050 312 8650