Maakunnalliset ilmastotavoitteet

Päivitetty 27. kesäkuuta 2022

Ilmastonmuutoksen hillintä edellyttää isoja muutoksia energia- ja päästöintensiivisessä teollisuudessa ja yhteiskunnassa luomalla tulevaisuuteen ulottuvan tarpeen vähentää energiankulutusta ja uudistaa tuotantoa vähemmän päästöjä aiheuttavaksi. Hämeen maakuntahallitus on linjannut Kanta-Hämeelle maakunnalliset ilmastotavoitteet.

Vähennämme päästöjä ja energian kulutusta ja lisäämme uusiutuvan energian osuutta energiantuotannossa.

Häme toteuttaa oman osansa kansallisen hiilineutraaliustavoitteen toteutumisessa, ja asettaa tavoitteekseen olla hiilineutraali vuonna 2035. Suurimmat päästölähteet maakunnassamme vuonna 2018 hinku-laskennan mukaan ovat olleet energiankulutus, tieliikenne ja maatalous.

Huolehdimme maakunnan ilmastoturvallisuudesta.

Ilmastonmuutos ei ole vain ympäristöasia, vaan keskeinen osa maakunnan talous- ja turvallisuusjärjestelmää. Ilmastoturvallisuus muodostuu ilmastonmuutoksen hillinnästä ja sopeutumisesta ilmastonmuutokseen. Sopeutumista tarvitaan kaikkialla yhteiskunnassa pikaisesti, koska sään ääri-ilmiöt kuten kuivuus, kuumuus, tulvat, voimakkaat tuulet ja jatkuva kosteus lisääntyvät nopeutuvassa tahdissa, ja ne vaikuttavat suoraan alueiden kehitykseen ja elinkeinojen tulevaisuuteen. Sopeutuminen edellyttää laaja-alaisuutensa myötä eri toimijoiden välistä yhteistyötä sekä yksityisen ja julkisen sektorin voimien yhdistämistä kaikilla hallinnon tasoilla. Ilmastonmuutokseen liittyviä mahdollisuuksia tulee hyödyntää.

Huomioimme kaavoituksessa ja muussa yhdyskuntien suunnittelussa ja rakentamisessa ilmastonmuutoksen hillinnän ja siihen sopeutumisen.

Maankäytön suunnittelulla on ratkaiseva merkitys tavoitteen toteutumisen kannalta. Kaavoituksen ilmastovaikutukset tulee selvittää ja ottaa huomioon läpi kaavoitusprosessin kaikilla kaavatasoilla. Puurakentamista edistetään sekä julkisessa että yksityisessä rakentamisessa. Puurakentamisen lisäksi rakennuskannan energiatehokkuuden parantaminen ja elinkaaritarkastelu edistävät hiilineutraaliutta. Hiiliviljelyn periaatteet otetaan käyttöön myös kaupunkivihreän suunnittelussa ja toteutuksessa. Kaupunkivihreän ja kaavoituksen avulla voidaan tukea myös luonnon monimuotoisuutta. Ekologisten käytävien jatkuminen turvataan suunnittelun kaikilla tasoilla. Maankäytössä löydetään ratkaisuja, joilla riittävän laajojen ja yhtenäisten viheralueiden säilyminen turvataan.

Edistämme Kanta-Hämeen liikennejärjestelmän hiilineutraaliuden toteutumista.

Kanta-Hämeen liikennejärjestelmästä tavoitellaan hiilineutraalia vuoteen 2040 mennessä Kansallisiin tavoitteisiin pääsemiseksi on tehty fossiilittoman liikenteen tiekartta. Tiekartan toimenpiteillä edistetään fossiilisten polttoaineiden korvaamista vaihtoehtoisilla käyttövoimilla, autokannan uudistumista ja muun liikennejärjestelmän kokonaisenergiankulutuksen vähentämistä. Kanta-Hämeen tulevaisuuden tarpeiden, nykyisten ja tavoiteltavien vahvuuksien sekä alueen erityispiirteiden ohella on liikennejärjestelmäsuunnitteluun vaikuttanut vahvasti ilmastonmuutoksen hillintä, hiilineutraalius ja liikenteen päästöjen vähentäminen.

Edistämme ja paranamme bio- ja kiertotalouden edellytyksiä Hämeessä.

Panostamalla bio- ja kiertotalouteen sekä ilmastovastuullisuuteen yritykset varmistavat omat tulevaisuuden näkymänsä. Kannustamme maakunnan toimijoita toteuttamaan maakunnan elinvoimaa edistäviä kehittämishankkeita. Kiertotalouden tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan yhteistyötä, vastuunottoa ja yhteisiä suuntaviivoja. Suuntaviivoja ja tavoitteita luodaan mm. Kanta-Hämeen kiertotalouden tiekarttatyön yhteydessä. Kiertotalouden tiekartan tavoitteena on, että vuonna 2040 Häme olisi päästötön ja jätteetön.

Maataloudessa ja elintarviketeollisuudessa panostamme hiiliviljelyyn, hiilineutraaliuteen ja kiertotalouteen. Ruoantuotannon ja kulutuksen päästöt ovat hallittavissa.

Ruoka on välttämättömyys, jonka tuottaminen ja valmistaminen aiheuttavat päästöjä. Kanta-Hämeessä noin 16 prosenttia kokonaispäästöistä aiheutuu maataloudesta. Maatalouden päästöistä taasen 75 prosenttia on peräisin maaperästä, joten päästövähennystoimenpiteitä kannattaa kohdistaa pellonkäyttöön, viljelymenetelmiin ja maankäytön muutoksiin. Tavoitteen toteutuminen edellyttää tutkimuksen ja käytännön viljelijöiden tiivistä yhteistyötä, sekä yhä enemmän myös viljelijöiden keskinäistä yhteistyötä. Hiiliviljelyn ja uudistavan maatalouden periaatteita noudattamalla maaperän kunto paranee, hiilensidonta ja eloperäisen aineksen määrä maaperässä lisääntyvät. Viljelykiertojen monipuolistuminen ja kasvipeitteisyyden lisääntyminen luovat kokonaan uusia markkinoita sekä biokiertotalouden liiketoimintaa.

Parannamme ja kehitämme maakunnan hiilinieluja sekä maaseudulla että kaupunkivihreässä.

Vihreän lisääminen kaupungissa ja niiden ulkopuolella tukee luonnon monimuotoisuutta ja auttaa ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumisessa. Metsät ovat biodiversiteetin kannalta olennaisia. Terveet, hyvin kasvavat ja monimuotoiset metsät sitovat hiiltä tehokkaasti kasvunsa aikana. Tuottava ja kannattava metsätalous turvaa hiilen kierron ja takaa tulevaisuuden hiilinielut ja niiden kehittymisen. Kaupunki- ja taajamavihreät lisäävät alueiden viihtyvyyttä, muokkaavat pienilmastoa miellyttävämmäksi ja auttavat tulvariskien hallinnassa. Edustavat ja hyväkuntoiset viher- ja virkistysalueet ovat sekä asumisen että matkailun vetovoimatekijöitä.