Älykäs Liikenne – ÄiLi
| Hakija | Hämeen ammattikorkeakoulu Oy |
| Myönnetty rahoitus | 65 474 euroa |
| Kustannusarvio | 93 535 euroa |
| Toteutusaika | 1.4.2022–30.10.2023 |
Hankekuvaus
Liikkuminen ja liikenne elävät suurta murrosvaihetta, ja sen yhtenä kiihdyttäjänä on ilmastonmuutoksen ehkäisy muun muassa liikenteen haittavaikutusten vähentämisellä ja digitaalisten teknologioiden sekä älykkyyden yleistymisellä ajoneuvoissa ja liikkumista tukevissa rakenteissa. Älyliikenteellä tarkoitetaan
liikenteen tehostamista ja sen ongelmien ratkaisemista tai ehkäisyä teknologian keinoin. Tieto- ja viestintäteknologian nopeana jatkunut kehitys mahdollistaa älyliikenteen ratkaisujen ja palvelujen kehittämisen liikenteen ongelmien ratkaisuun. Uusien liikenteen palveluiden myötä kehittyvät myös uudet palveluita tuottavat ekosysteemit, joissa on toimijoita yksityiseltä ja julkiselta sektorilta. Tämä
luo mahdollisuuden Kanta-Hämeelle uusien innovatiivisten palveluiden kehittämiseen, mikä mahdollistaa työllisyyden ja hyvinvoinnin kasvun Kanta-Hämeessä.
Hankkeessa paneudutaan älyliikenteen tuomiin mahdollisuuksiin MORE-alueen älykkään liikkumisen sekä vähähiilisyyden kehittämisen näkökulmasta. HAMK selvittää tutkimusverkostoaan hyödyntäen minkälaisia älyliikenteen palveluita tulisi yritysten näkökulmasta kehittää MORE-alueelle. Samalla pohditaan, minkälaisia infrastruktuurivaatimuksia tulee älyliikenteen kehittymisen myötä ottaa huomioon,
minkälaisia seikkoja liittyy energiataloudelliselta kantilta älyliikennesiirrokseen sekä mitä lainsäädännöllisiä seikkoja tulee ottaa huomioon älyliikennesiirroksessa. Hankkeessa toteutetaan selvitys vähähiilisen yritysalueen mahdollistavista ratkaisuista huomioiden MORE-alueen jatkokehittäminen.
Kv-hankevalmistelu EU/INTERREG Baltic Sea Region –ohjelmaan
| Hakija | Hämeen ammattikorkeakoulu Oy |
| Myönnetty rahoitus | 9 685 euroa |
| Kustannusarvio | 13 836 euroa |
| Toteutusaika | 1.3.2022–26.4.2022 |
Hankekuvaus
Valmisteluhankkeen päätavoitteena on luoda kansainvälinen yhteistyöverkosto, jonka kanssa laaditaan varsinainen kv-hankehakemus EU/INTERREG Baltic Sea Region -ohjelmaan. Rahoitushakemus jätetään 1. hakukierrokselle, joka umpeutuu 26.4.2022. Varsinaisen kv-hankkeen alustava nimi on ”Älykkäiden sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio Itämeren alueen ikäihmisten itsenäisen asumisen tueksi: ONE-STOP-CARE -integraatioalustan käyttöönotto”.
Varsinaisessa ONE-STOP-CARE -kv-hankkeessa, johon tämä valmisteluhanke tähtää, on kyse julkisten, älykkäiden sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteentoimivuuden kehittämisestä sekä reagointikyvyn ja saavutettavuuden parantamisesta ikäihmisten (60+) itsenäisen elämän tueksi Itämeren alueella. Lisäksi hankkeessa kehitetään ja pilotoidaan julkisen ja yksityisen sektorin integroituja älykkäitä sosiaali- ja terveyspalveluita yhdellä alustalla, sekä selvitetään ikäihmisten mahdollisuuksia käyttää niitä.
ONE-STOP-CARE -kv-hanke tulee yhdistämään kansainvälisen konsortion työpanoksen ja asiantuntemuksen kuudesta Itämeren alueen valtiosta (Viro, Suomi, Tanska, Liettua, Puola ja Ruotsi) ja yhdestä EU:n kumppanimaasta (Norja). Hankekonsortio perustuu pääosin OSIRIS Interreg BSR -hankkeessa saavutettuun erinomaiseen yhteistyökehykseen, jonka avainpartnereiden lisäksi haetaan uusia partnereita täydentämään tarvittavia osaamisalueita ja -sisältöjä. Tavoitteena on kattaa tasapuolisesti korkeakoulut (T&K), ikäihmisten palveluihin keskittyvät alueelliset hallinto-organisaatiot (kunnissa, kaupungeissa), yritykset ja yritystukiorganisaatiot kaikissa osallistujavaltiossa.
RE^3 Heat, Kanta-Häme, KV-valmistelutuki
| Hakija | Hämeen ammattikorkeakoulu Oy |
| Myönnetty rahoitus | 9 525 euroa |
| Kustannusarvio | 13 607 euroa |
| Toteutusaika | 16.3.2022–30.4.2022 |
Hankekuvaus
Valmisteluhankkeen päätavoitteena on laatia kv-hankehakemus Interreg Baltic Sea Region -ohjelmaan. Rahoitushakemus jätetään 1. hakukierrokselle, joka umpeutuu 26.4.2022.
Valmisteltavan hankkeen nimi on RE^3 Heat (REnewable, self-REliant and cost-beneficial REversal to decarbonised local heating) ja HAMK Tech toimii hankevalmistelussa sekä hankkeessa itsessään projektin johtajapartnerina (Lead Partner). Hankkeessa yhtenä tärkeänä pilottina etsitään kohdetta Kanta-Hämeen alueelta. Koko RE^3 Heat hankkeen rahoitus on noin 2,7 miljoonaa euroa.
Hankkeen aikana projektisuunnitelma valmistellaan ja viimeistellään hyvin tiiviissä yhteistyössä kansainvälisen hankekonsortion kanssa. RE^3 Heat -hankkeessa on kahdeksan partneria viidestä eri maasta (Suomi, Tanska, Ruotsi, Viro ja Liettua) ja partnerit ovat: HAMK, Green Net Finland (FI), Sykli (FI), Middelfart municipality (DK), Energikontor Sydost (SWE), Linnaeus University (SWE), Tartu Regional Energy Agency (EST) ja Lithuanian Energy Agency (LT).
RE^3 Heat -hankkeessa tavoitteena on pilotoida ”lähilämpöratkaisuja”, jotka pohjautuvat uusiutuvaan, kestävään, omavaraiseen, huoltovarmaan sekä kustannustehokkaaseen lämmitysratkaisuun. Tällaisissa ratkaisuissa hyödynnetään lämpöpumppuja paikallisesti saatavilla olevilla lämmönlähteillä (maalämpö tai geolämpö) sekä eri lähteistä peräisin olevia hukkalämpöjä. Lämpöpumppuratkaisut mahdollistavat jäähdytysjärjestelmien lisäksi kysyntäjoustoratkaisut nostaen energiatehokkuutta sekä lämpö- että sähkömarkkinoilla. Tämä parantaa myös taloudellista kannattavuutta. Kestävän, uusiutuvan, omavaraisen ja kustannustehokkaan lämmityksen tarve kansalaisille, yrityksille ja yhteisöille on tärkeämpää saavuttaa kuin koskaan ennen. Kaikki Itämeren alueen maat ovat asettaneet hiilineutraaliustavoitteensa lähivuosikymmeninä – tarkempi tavoitevuosi riippuu maasta. Ukrainan sodan sekä Venäjän energialähteistä irtautumisen vuoksi näyttää siltä, että energiajärjestelmien nopean muutoksen – energiavallankumouksen – on tapahduttava paljon suunniteltua aikaisemmin energiajärjestelmän toimitusvarmuuden saavuttamiseksi. Tämä projekti tukee Kanta-Hämeen Kestävän kasvun Häme 2022-2025 -maakuntaohjelman ydintä hakemalla rahoitusta hankkeeseen, jossa pilotoidaan kestäviä, uusiutuvia ja omavaraisia energiaratkaisuja sekä tuodaan oppeja muissa maissa toteutetuissa piloteissa.
Arboretumien kehittäminen Kanta-Hämeessä
| Hakija | Hämeen ammatti-instituutti |
| Myönnetty rahoitus | 49 000 euroa |
| Kustannusarvio | 70 000 euroa |
| Toteutusaika | 1.8.2022–31.12.2023 |
Hankekuvaus
Vahva kulttuurihistoria ja perinteet velvoittavat toimimaan kestävästi myös tulevaisuuden maailmassa. Evon, Mustialan ja Lepaan arboretumien kehittäminen on kulttuurihistorian vaalimista konkreettisella tavalla. Arboretumien digitalisointi luo kiinnostavuutta alueelle ja lisää puistojen matkailullista hyödynnettävyyttä ja näkyvyyttä. Hankkeessa tehdään:
- Vanhojen arboretumien kartoitus Evo, Lepaa ja Mustiala
- Lepaan arboretumin kasvien tunnistus, luettelointi, kehittäminen ja digitalisointi
- Evon oppilaitoksen puulajipuuston kasvien tunnistus, paikannus, digitalisointi sekä unohdetun arboretumin alkukorjaustyöt
- Kokeilut Evon ja Lepaan ympäristössä
Hankkeen tuloksena Evon, Mustialan ja Lepaan arboretumeista on tehty alkutilan-teen kartoitus. Lepaan arboretumin kasvit on tunnistettu, luetteloitu ja puistoon on tehty kehittämissuunnitelma. Lepaan puistoa on kehitetty fyysisesti (istutukset, kyltit, suunnittelu) ja digitaalisesti (kuvat, paikannus, videot). Lepaalla on vieraillut testi-ryhmä, jolta on kerätty palautetta asiakaskokemuksen parantamiseksi. Lepaan arbo-retumista on tuotettu printtiesite ja kartta, jotka ovat myös digiversioina. Evon puistoa on kehitetty ja unohdetun arboretumin polut on raivattu. Arboretumien näkyvyys on parantunut tarinoiden, julkaisujen, blogien ja muun sometuksen avulla.
Vesistä biovoimaa ja ravinteita (BioVeRa)
| Hakija | Hämeen ammattikorkeakoulu Oy |
| Myönnetty rahoitus | 48 941 euroa |
| Kustannusarvio | 69 916 euroa |
| Toteutusaika | 1.8.2022–31.12.2023 |
Hankekuvaus
Ukrainan sodan vaikutukset ovat haastaneet energia-alaa ja ruokasektoria nopeisiin muutoksiin. Siirtyminen uusiutuvaan energiaan ja energiaomavaraisuuden parantaminen on saanut lisävauhtia. Etenkin maakaasua on korvattava biokaasulla. Biokaasutuotannon lisäämiseksi on saatava käyttöön kaikki mahdolliset potentiaaliset syötteet. Ruoantuotannossa lannoitepula on jo käsillä ja ruokaturva uhattuna. Kierrätysravinteita tarvitaan. Nämä tarpeet ovat lisänneet yritysten kiinnostusta selvittää vaihtoehtoisia uusia energialähteitä ja ravinnekierrätystä sekä omien jäte- ja sivuvirtojen tehokkaampaa hyödyntämistä näiden saavuttamiseksi. Tässä teollisuusvedet, jotka sisältävät orgaanista ainesta, ovat vielä yksi huonosti selvitetty ja käyttöönottamaton potentiaali. Teollisuusvesiin liittyy usein myös teollisuuden tarve ylipäätään vähentää jätevesikuormitusta yhdyskuntajäteveden puhdistamolle.
Hankkeessa selvitetään Kanta-Hämeen yritysten sivuvirta- ja jätevesien biokaasuenergia- ja ravinnepotentiaali. Nopealla kokeilulla testataan kiinnostavimpien ve-sien käsittelyä innovatiivisella yhdistetyllä biokaasu- ja mikrolevätuotantoratkaisulla. Arvioidaan käsittelyratkaisun toimivuutta ja tuottoarvoja. Samalla arvioidaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia etenkin teknologiatoimittajan näkökulmasta.
Hanke tukee uusiutuvan energian, energiaomavaraisuuden ja ravinnekierrätyksen tavoitteita. Hanke tehostaa teollisia symbiooseja tuomalla yhteen jätevesiä tuottavia yrityksiä, jätevesien prosessoijia ja prosessoinnissa syntyvien arvojakeiden hyödyntäjiä. Hanke tukee myös kestävän ruokajärjestelmän rakentamista Kanta-Hämeeseen, kehittämällä elintarviketeollisuuden jätevesille hyötykäyttömahdollisuuksia.
SMH kv-hankevalmistelu EU/INTERREG Cent-ral Baltic -ohjelmaan
| Hakija | Hämeen ammattikorkeakoulu Oy |
| Myönnetty rahoitus | 11 126 euroa |
| Kustannusarvio | 15 895 euroa |
| Toteutusaika | 1.8.–30.10.2022 |
Hankekuvaus
Toisen vaiheen Interreg Central Baltic Smart Mobility Hub for CO2 free traffic – SMH -hankehakemus jätetään lokakuussa 2022. Valmisteluhankeen päätavoitteena on edelleen kehittää olemassa olevaa kansainvälistä partneriverkostoa, mikä luo paremmat edellytykset 4 eri pilotin toteuttamiselle. Hankkeen aikana on tarkoitus toteuttaa yhteensä 4 pilottia, yksi pilotti per kumppanimaa. Kumppaneita ovat Hä-meenlinnan lisäksi, Tallinna ja Taltech, Valmiera ja Riga Technical University ja KTH, joka toteuttaa Ruotsin pilotin Tukholman seudulla.
Hankkeen lead partner on Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) ja koordinaattorina toimii tutkijayliopettaja Markus Sihvonen. Hämeenlinnan kaupunki on hankkeessa kehityskumppanina ja on mukana toteuttamassa Hämeenlinnan pilottia yhdessä HAMKin kanssa. Hämeenlinnan pilotissa kehitetään liikenteen reaaliaikainen virtu-aalinen malli. Tallinnan pilotissa digitalisoidaan Tallinnan kaupungin liikenteen infra-struktuuria ja demonstroidaan autonomisen ajoneuvon hyötyjä; Valmieran pilotissa demonstroidaan hiilineutraaleja MAAS-palveluita ja Tukholman seudun pilotissa puolestaan demonstroidaan hiilineutraaleja logistisia palveluita.
Kansalaislähtöisen kehittämisen suunnitelma Kanta-Hämeen kaupunkeihin
| Hakija | Linnaseutu ry |
| Osatoteuttajat | LounaPlussa ry Eteläisen maaseudun osaajat EMO ry |
| Myönnetty rahoitus | 22 304,02 euroa |
| Kustannusarvio | 31 862,88 euroa |
| Toteutusaika | 1.12.2022–30.8.2023 |
Hankekuvaus
Tuotetaan kaupunkien keskusta-alueiden yhteisöllinen kehittämissuunnitelma Forssaan, Hämeenlinnaan ja Riihimäelle. Suunnitelma tehdään osallistavien menetelmien avulla. Suunnitteluprosessin lopputuotteena on tiivis 10–15 sivun mittainen kehittämissuunnitelma. Tehtävän suunnitelman pohjalta sen kohdealueilla pystytään toteuttamaan kehittämistyötä. Kehitetään toimijoiden valmiuksia toteuttaa em. suunnitelmaa. Tätä tavoitetta toteutetaan tutustuttamalla kaupunkialueiden toimijoita Leader-toimintatapaan sekä siihen omaehtoiseen, suunnitelmalliseen kehittämistyöhön, jota on tehty alueen Leader-ryhmien toiminnassa maaseutualueilla sekä jo toteutettuun Leader-toimintatavan mukaiseen kehittämistoimintaan eräissä kaupungeissa (Kotka ja Kouvola).
Design Riihimäki – Riihimäen vanhan Lasitehtaan alueen kehittäminen ja aktivointi
| Hakija | Hämeen ammattikorkeakoulu Oy |
| Osatoteuttaja | Riihimäen kaupunki |
| Myönnetty rahoitus | 55 560 euroa |
| Kustannusarvio | 79 372 euroa |
| Toteutusaika | 1.1.2023–31.12.2023 |
Hankekuvaus
Riihimäen Lasimuseon ja vanhan lasitehtaan alue on osa Suomen kulttuurisesti tunnettua ja arvostettua historiaa. Lasitehtaan toiminta päättyi vuonna 1990. Tämän jälkeen alueella on toiminut Suomen lasimuseo ja lasimuotoilu- ja käsityöläisyritysten verkosto. Riihimäen lasin alueen kehittämisen tavoitteena on luoda valtakunnallisesti tunnettu matkailu- ja kulttuuripalveluiden kohde, joka nojaa lasiteollisuuden historiaan, Riihimäen palvelutarjonnan kehittämiseen ja lasitehtaan ympäristön ominaispiirteisiin. Alue on osa maamme arvokasta kulttuuriperintöä. Haluamme nyt viedä alueen kehittämisen seuraavaan vaiheeseen, jossa lasitehtaan laajan kiinteistökompleksin tilat otetaan uuteen käyttöön alueella aktivoitavan yritys- ja osaajaekosysteemin toimintoja tukemaan. Tavoitteena on kaksivaiheinen prosessi, jonka myötä kehittämme aluetta monialaiseksi palvelukeskittymäksi ja valtakunnallisesti merkittäväksi luovien alojen osaamiskeskukseksi. Esimerkkeinä toimivat Raaseporin Fiskarsin ja Billnäsin alueen yhteisöt ja Tallinnan Telliskiven alueen yritysekosysteemi. Riihimäen lasin alueen konseptin kehittämisen ja käyttötarkoituksen muuttamisen tavoitteena on luoda matkailu- ja kulttuuripalveluiden kohde, joka nojaa lasiteollisuuden historiaan, luovien alojen osaajaverkostoon, Riihimäen palvelutarjonnan kehittämiseen ja lasitehtaan ympäristön ominaispiirteisiin. Hanke on esivalmisteluhanke Suomen Lasimuseon ja Riihimäen vanhan lasitehtaan alueen kehittämiseksi.
HEHKU – Hämeen elinvoiman ja hyvän asumisen verkostotyö
| Hakija | Tampereen yliopisto, Arkkitehtuuri |
| Osatoteuttaja | – |
| Myönnetty rahoitus | 159 637 euroa |
| Kustannusarvio | 228 053 euroa |
| Toteutusaika | 1.1.2023–31.12.2024 |
Hankekuvaus
Suomalainen yhteiskunta pyrkii vihreään ja oikeudenmukaiseen siirtymään. Isossa muutoksessa Suomen eri alueet ottavat toisistaan poikkeavia rooleja myönteisen lisäarvon tuottajina. Kanta-Häme on osa Suomen kasvukolmiota. Hyvä, houkutteleva asuminen on Kanta-Hämeessä luonteva strategisen maakunta-, kaupunki- ja kuntakehittämisen fokus. Osa kasvukolmioon tulevista muuttajista ja sen sisällä asuinpaikkaa vaihtavista haluaa jotakin muuta kuin mitä Helsinki, Tampere ja Turku tarjoavat. Samalla uusien asumisen ympäristöjen täytyy viedä kestävää siirtymää käytäntöön. HEHKU-hanke tuo Kanta-Hämeen kunnat, yritykset ja kansalaisverkostot yhteen, tavoitteena kiteyttää Hämeen erityisyys asumisen ja arkielämän ympäristönä ja houkuttelevana muuttokohteena.
Hankkeen kolme ydintehtävää ovat:
- Auttaa kuntia ja muita toimijoita sanoittamaan Hämeen erityisyys asumisen ja arkielämän ympäristönä ja houkuttelevana muuttokohteena, erityisenä osana eteläisen Suomen kasvukolmiota. Tavoitteena on luoda vanhoja kaupunkialueita ja valikoituja maaseudun perinneympäristöjä kehittäen Hämeelle oma asumisen brändi.
- Yllä viitatun systeemisen muutostarpeen johdosta asumisen kehittämisen täytyy integroitua yhdyskuntarakenteen ja asuntoarkkitehtuurin kestävyystavoitteisiin. Hankkeessa käytetään yhdyskuntasuunnittelun tutkimusryhmän luomaa kokonaisvaltaisen resurssitehokkuuden WHOLEmallia sekä Sofie Pelsmakersin ja ASUTUT-ryhmän kehittämää arviointikehikkoa varmistamaan jokaisen kehittämiskohteen laatu vihreän ja oikeudenmukaisen siirtymän näkökulmasta. Kestävyys ei ole lisätekijä, vaan Hämeen hyvän asumisen, HEHKUn, geeni.
- Saada kaupungit, kunnat, ammattikorkeakoulu, yritykset ja yhdistykset tekemään alusta lähtien aitoa verkostotyötä ja yhteiskehittämistä. Tässä tärkeänä välineenä on tekoälyn avittama visuaalinen yhteissuunnittelu, UrbanistAI. Tämä työ on paikka- ja projektilähtöistä: HEHKUn tavoite on saada alkuun joukko innostuneita ja motivoituneita kehittämisyhteisöjä alueen eri kuntiin. Näitä ”noodeja” tuodaan hankkeessa yhteen ja yhteiseen työhön.
HEHKUn lopputulema on se, miten hyvän asumisen strategia nivoo yhteen erilaisia tavoitteita ja auttaa kuntia suuntaamaan strategista työtään, kaikkien eduksi. Hyvien asumisen ympäristöjen ideointi ja kuntien elinvoimatyö tukevat toisiaan. Juuri Hämeestä löytyy sekä muuttajia että nykyisiä asukkaita houkuttelevia kokonaisvaltaisesti kestäviä asumisen mahdollisuuksia, olevia ympäristöjä ja vanhoja rakennuksia fiksusti korjaamalla ja parantamalla. Uudenlainen monitoimijainen yhteistyö on tarpeen, jotta tämä strateginen
potentiaali saadaan käyttöön.
Häme Goes into Ecosystems
| Hakija | Hämeen liitto |
| Osatoteuttaja | – |
| Myönnetty rahoitus | 249 945 euroa |
| Kustannusarvio | 357 143 euroa |
| Toteutusaika | 1.1.2023–31.12.2024 |
Hankekuvaus
Häme Goes into Ecosystems -hankkeen tavoitteena on edistää Kestävän kasvun Häme 2022–2025 -maakuntaohjelman älykkään erikoistumisen teemojen toteuttamista. Maakunnan TKI -toiminnan kehittämisen kärkiteemat ovat:
- Luonnonvarat, kulutus ja materiaalikierrot kiertotalouden keskiössä
- Kestävän ruokajärjestelmän edelläkävijämaakunta
- Älykkäät palvelut ja tuotantoprosessit uudistuvassa liiketoiminnassa
- Älykäs, vastuullinen ja kestävä muotoilu
Hankkeen tavoitteena on vahvistaa erityisesti näihin teemoihin liittyvää tutkimus-, kehitys- ja innovaatio (TKI)- toimintaa ja edistää uuden liiketoiminnan kehittämistä pitkällä tähtäimellä. Tavoitteena on myös lisätä maakuntaan kohdistuvaa TKI- ja ekosysteemirahoitusta yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Hankkeessa tehostaan uusien innovatiivisten tuotteiden ja palveluiden kehittämisen tukea, osaamisen vahvistamista ja uusien työpaikkojen luomista ja myös elinkeinoelämän tarpeista lähtevää kehitystyötä. Ekosysteemeihin integroidaan mukaan elinkeinotoimijoita, kolmannen sektorin ja yhteiskunnan toimijoita. Hanke jatkaa Häme Goes for Growth -hankkeessa tehtyä työtä. Hankkeen aikana tiivistetään alkuvaiheen yhteistyötä sekä kehitetään sen muotoja.
Häme Goes into Ecosystems -hanke koostuu neljästä (4) työpaketista:
Työpaketti 1. Häme ja ekosysteemien toimintamallit
Tässä työpaketissa kuvataan eri ekosysteemeiden toimijat ja selkiytetään eri toimijoiden rooleja, sovitaan yhteisiä toimintatapoja ja valmistellaan tarvittavia
sopimuksia. Selvitetään ja nostetaan esille mahdollisia rahoituslähteitä.
Työpaketti 2. Ekosysteemisen toiminnan tehostaminen ja fasilitointi
Tässä työpaketissa otetaan käyttöön digitaalinen yhteistyöalusta. Järjestetään sidosryhmille TKI-toimintaa edistäviä kohtaamisia ja valmennuksia, yhteiskehittämisen työpajoja ja toteutetaan kokeiluita ja tehdään tarvittavia selvityksiä.
Työpaketti 3. TKI-toiminnan ennakoiva ohjaus, seuranta ja mittaus
Tämä työpaketti kohdistuu ennakoivan hallintomallin (Anticipatory Governance OECD) soveltamiseen, Häme portfolion jatkokehittämiseen ja hyödyntämiseen ja TKI-indikaattorien seurantaan. Lisäksi työpakettiin sisältyy kansallisen ja kansainvälisen tason benchmarking.
Työpaketti 4. Hankkeen hallinto, ohjaus ja viestintä
Tämä työpaketti sisältää hankkeen hallinnon, ohjauksen ja viestinnän. Erityisesti on vahvistettava tietoa kansallisen ja kansainvälisen tason ekosysteemien toimintamahdollisuuksista maakunnan toimijoille.
Smart Bio Center osana RUN Eurooppa -yliopiston biotalouden innovaatiohubia (SmartBio)
| Hakija | Hämeen ammattikorkeakoulu Oy |
| Osatoteuttaja | – |
| Myönnetty rahoitus | 164 872 euroa |
| Kustannusarvio | 235 531 euroa |
| Toteutusaika | 1.11.2022–31.12.2024 |
Hankekuvaus
Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) on mukana rakentamassa alueellista Eurooppa-yliopistoverkostoa (RUN-EU) yhdessä seitsemän muun eurooppalaisen yliopiston kanssa. Yliopistoverkoston biotalousalan tutkimusta ja alueella toimivien yritysten osaamisen ja liiketoiminnan kehittämistä tukemaan perustetaan HAMKin koordinoima biotalouden innovaatiohubi. Toiminta vahvistaa maakunnallista osaamista ja elinkeinoelämää, luo kansainvälisiä verkostoja sekä lisää alueen veto- ja pitovoimaa ja kilpailukykyä. HAMK vahvistaa alueen älykkään biotalousalan osaamista ja tulevaisuuden osaamistarpeisiin pohjautuvien innovaatioekosysteemien rakentumista luomalla biotaloushubille toimintakonseptin. Tavoitteena on varmistaa RUNEUn elintarvike- ja bioteknologiatutkimuksen ja biotaloushubin syntyminen ja kytkeytyminen Kanta-Hämeen toimijoiden hyväksi mahdollisimman tehokkaasti. Konsepti mahdollistaa yritysten verkostoitumisen sekä kansainvälisen osaamisen ja tutkitun tiedon jakamisen alueen yritysten hyödyksi. Hankkeen kohderyhmää ovat nykyiset ja tulevat vihreää siirtymää edistävät ja siihen pyrkivät biotalousalan yritykset ja niitä tukevat digitaalisten ratkaisujen kehittäjät Kanta-Hämeessä. Muita kohderyhmiä ovat alueen elinkeinoyhtiöt, kaupungit ja kunnat. Yritykset hyötyvät biotaloushubin aktiivisen toiminnan johdosta alueella vahvistuvasta osaamisesta ja infrastruktuurista. Yrityksien osaamisen ja liiketoiminnan kehittämistä hyödyttävien kansainvälisten verkostojen löytyminen helpottuu. RUN-EU-toimijoiden, alueellisten yritysten ja muiden kumppaneiden välille kehittyvät verkostot edistävät alueen biotalousalan innovaatiotoimintaa. Osaaminen ja tutkittu tieto siirtyvät alueen eduksi tukemaan yritysten toimintaa ja tuotekehitystä välittömästi ja pitkällä aikavälillä. Alueelle syntyy ja muuttaa uusia yrityksiä. Osaajia siirtyy ja jää alueelle. Innovaatiot ja tutkimus lisääntyvät alueella verkostojen kanssa yhdessä haettavien kansainvälisten TKI-rahoitusten myötä.
Yhteistyöllä ja koordinaatiolla kestävän ruokajärjestelmän edelläkävijämaakunnaksi (RuokaKoordinaatti)
| Hakija | Hämeen ammattikorkeakoulu Oy |
| Osatoteuttaja | – |
| Myönnetty rahoitus | 100 183 euroa |
| Kustannusarvio | 143 120 euroa |
| Toteutusaika | 1.11.2022–31.12.2024 |
Hankekuvaus
Kanta-Hämeessä on yhteinen tavoite kiriä kestävän ruokajärjestelmän edelläkävijämaakunnaksi. Tämä vaatii yhteistyötä yritysten, päättäjien sekä koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden kesken. Kaupalla ja kuluttajilla on lisäksi tärkeä rooli päämäärän saavuttamiseksi. Kanta-Hämeessä on erinomaisen sijainnin, laajan yrityskentän ja soveltuvan koulutus ja TKI-keskittymän ansiosta täydet mahdollisuudet onnistua tavoitteissaan. Yhteisen tavoitetilan ja haluttujen kärkien esiin tuomisen ja vahvistamisen eteen tulee tehdä työtä ja kehittää toimintatapoja. Vahvojen kärkien tueksi on varmistettava riittävä osaaminen alueella. Tämä koskee työntekijöiden osaamisen ajantasaisuutta ja riittävyyttä sekä TKI-toiminnan määrätietoista kasvattamista. TKI-rahoituksen lisääminen alueelle ruokajärjestelmän kehittämiseksi, uudet toimintatavat yhteistoiminnan lisäämiseksi, kestävän ruokajärjestelmän eri osien tiedonvälityksen lisääminen sekä riittävän osaamisen varmistaminen ovat RuokaKoordinaatti-hankkeen päätavoitteita.
Tarkoituksena on varmistaa, että niin maaseutuyrityksillä, kuin elintarvikkeita jalostavilla yrityksillä tai hankintaketjuja kehittävillä toimijoilla on riittävä osaaminen ja tieto ympärillä tapahtuvasta toiminnasta ja kehittämisestä. Ruokaekosysteemin rakentaminen yhdessä Päijät-Hämeen toimijoiden kanssa edelleen edistää Kanta-Hämeen mahdollisuuksia olla edistämässä ruokamurrosta sekä suomen ja EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamista vuoteen 2035 mennessä. Samalla toteutetaan ruokajärjestelmän uudistaminen osana Kanta-Hämeen kiertotalouden tiekarttaa ja luodaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia toimijoille ruuantuotannon ja kulutuksen arvoketjussa.
Esteettömän liikkumisen matkaketjut (Elma)
| Hakija | Hämeen ammattikorkeakoulu Oy, HAMK Smart |
| Osatoteuttaja | – |
| Myönnetty rahoitus | 70 000 euroa |
| Kustannusarvio | 100 000 euroa |
| Toteutusaika | 1.1.2023–30.6.2024 |
Hankekuvaus
Hankkeen tarkoituksena on tunnistaa esteettömän liikkumisen kannalta tarvittavat olennaiset esteettömyystiedot kartoittamalla tilapäisesti tai pysyvämmin liikkumisesteisten henkilöiden matkustuskokemuksia koko matkaketjusta. Hankkeen ensisijaisen kohderyhmän muodostavat esteettömän liikkumisen palveluja käyttävät tilapäisesti tai pysyvästi liikkumisja toimimisesteiset henkilöt Riihimäellä ja Riihimäen seudulla. Toissijainen kohderyhmä ovat liikkumispalveluja tuottavat toimijat, yritykset ja yhdistykset Riihimäellä ja Riihimäen seudulla.
Esteettömään liikkumiseen liittyvät tietotarpeet kytkeytyvät matkan eri vaiheisiin:
- Ennen matkaa tapahtuvaan suunnitteluun reiteistä, kulkuvälineistä, matkan hinnasta, lipun hankkimisesta, tietoon pysäkin sijainnista ja tietoon linja-auton tai muun kyydin saapumisajasta.
- Matkan aikana reaaliaikaiseen tietoon matkan etenemisestä, matkaterminaalissa tms. solmukohdissa tieto kulkuvälineen vaihtomahdollisuuksista ja sujuvasta vaihdosta, reaaliaikainen tieto toisessa kulkuvälineessä kuten junassa, vaihto- ja reittitiedot mahdollisesta kulkuvälinevaihdosta toisessa solmukohdassa, viimeisen etapin kulkuväline, kartta- ja reittitieto määränpäähän.
Tarvittavan olennaisen tiedon määrittelemiseksi tarvitaan liikkumis- ja toimimisesteisen henkilön näkökulmasta tietoa siitä, mitkä ja minkä sisältöiset esteettömyystiedot koetaan matkaa ennen, matkan aikana ja jälkeen käyttökelpoisiksi ja hyödyllisiksi. Näitä olennaisia esteettömyystietoja voidaan hyödyntää palveluiden kehittämisessä, palveluprosessien esteettömäksi muotoilussa ja infran esteettömäksi kehittämisessä.
Hankkeen tavoitteet:
- Kartoittaa liikkumispalveluiden, palveluprosessien, matkaketjujen ja solmukohtien esteettömyys tilapäisesti tai pysyvämmin liikkumisesteisten henkilöiden näkökulmasta.
- Määritellä kartoitettujen tulosten pohjalta matkaketjuun sisältyvien liikkumispalveluiden, palveluprosessien, solmukohtien ja infran kriittiset esteettömyystiedot palvelujen käyttäjänäkökulmasta.
- Jäsentää Riihimäen kaupungin ja seudun esteettömän liikkumisen MaaS -arkkitehtuurin osatekijät ja toimijat. Esteettömyystiedot kerätään haastatteluin, havainnoinnein, matkapäiväkirjoin ja seurantamenetelmin. Olennaisten esteettömyystietojen määrittely toteutetaan työpajoissa.
Esteettömän liikkumisen edistämisnäkökulmaa ei juurikaan ole aiemmin Kanta-Hämeen liikennehankkeissa huomioitu. Saatuja tuloksia hyödynnetään liikkumispalvelujen, palveluprosessien ja solmukohdissa tarvittavien olennaisten esteettömyystietojen määrittelyssä sekä infran (esimerkiksi pysäkit, kalusto jne.) kehittämistarpeiden tunnistamisessa palvelujen käyttäjien näkökulmasta. Määriteltyjä olennaisia esteettömyystietoja voidaan hyödyntää myös erilaisten MaaS-arkkitehtuuristen esteettömän liikkumisen palveluratkaisujen simuloinneissa.