Etelä- ja Länsi-Suomen maakunnat: Koheesiovarojen jakoon tasapuolisuutta

Etelä- ja Länsi-Suomen maakunnat esittävät, että Suomeen saatavat koheesiovarat tulee jakaa seuraavalla EU:n rakennerahastokaudella alueellisesti nykyistä tasapuolisemmin. Itä- ja Pohjois-Suomen suuralue on saanut yli kaksi kolmasosaa rahoituksesta, vaikka siellä asuu vain neljännes väestöstä. Maakunnat ehdottavatkin yhtä yhteistä rakennerahasto-ohjelmaa koko Manner-Suomeen.

Etelä- ja Länsi-Suomen suuralueen valmisteluryhmä kokoontui 14.3. Lahdessa ja antoi kannanottonsa EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmakauden 2021–2027 kansalliseen valmisteluun.

– Uudella kaudella riittää yksi yhteinen kansallinen ohjelma eikä ole tarpeen luoda keinotekoisia rajoja aluekehittämiselle. Koska kehityserot ovat merkittävästi kaventuneet, on perusteltua, että alueet lähtevät varojen jaossa tasavertaisina samalta viivalta, sanoo Etelä- ja Länsi-Suomen suuralueella uuteen kauteen valmistautumista vetävä ohjelmajohtaja Tiina Huotari Uudenmaan liitosta.

Rakennerahastojen rahoituksella on Suomessa saatu EU-jäsenyyden aikana merkittäviä tuloksia. Itä- ja Pohjois-Suomen alueet ovat erityisesti hyötyneet, mikä on koheesiopolitiikan periaatteiden mukaisesti tasoittanut kehityseroja maassa. Käytännössä alueet ovat saaneet jäsenyyden aikana miljardien eurojen alueellisen tulonsiirron.

Valmistautumista uuteen rakennerahastokauteen tehdään kahdella suuralueella: Etelä- ja Länsi-Suomi yhdessä sekä Itä- ja Pohjois-Suomi yhdessä. Etelä- ja Länsi-Suomen alueeseen kuuluvat Etelä-Karjala, Kymenlaakso, Uusimaa, Kanta-Häme, Päijät-Häme, Varsinais-Suomi, Satakunta, Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi ja Pirkanmaa.

Painotusta alueiden potentiaaliin

Tulevaisuudessa tarvitaan vahvempaa painotusta alueiden potentiaaliin ja kasvuun, ja vähemmän rajoja ja esteitä aluekehittämiselle. On tärkeää huomioida alueiden väestö- ja aluerakenteeseen liittyvät erityispiirteet. Aluerakenteen perustaksi ovat yhä selkeämmin nousemassa suuret kaupunkiseudut ja niiden väliset nopeat liikenneyhteydet.

Tämähän loppupäätelmään tuli Etelä- ja Länsi-Suomen maakunnan liittojen teettämä selvitys, jossa suuralueiden saamaa rakennerahoitusta sekä aluekehitystä analysoitiin tilastoaineiston pohjalta. Selvityksen on laatinut valtiotieteen tohtori Timo Aro Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI Oy:stä.

Aineistosta käy ilmi, että Itä- ja Pohjois-Suomen suuralue on kuronut EU-vuosina merkittävästi kiinni Länsi- ja Etelä-Suomen aluetta absoluuttisen kilpailukyvyn tunnusluvuilla ja varsinkin keskipitkän aikavälin muutosdynamiikan kehityksen perusteella.

Suomen rahoituspotti nousemassa 100 miljoonalla eurolla

Koheesiopolitiikalla vahvistetaan EU:n jäsenmaiden ja niiden alueiden kilpailukykyä. Tulevalle ohjelmakaudelle Suomi on saamassa 1,6 miljardin euron rahoituksen, mikä on noin 100 miljoonaa euroa enemmän kuin nykyisellä kaudella. Rakennerahastovarojen jakamisesta päätetään kansallisesti.

Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee parhaillaan valtioneuvoston käsittelyyn uuden ohjelmakauden sisältöjä ja periaatteita varojen jakamisesta. Valtioneuvoston hyväksymiskäsittelyn jälkeen ohjelmaehdotus toimitetaan EU:n komissiolle, joka tekee lopullisen hyväksymispäätöksen.

Kannanotto EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmakauden 2021-2027

Timo Aron selvitys: Aluekehityksen kokonaiskuva, Tilastoanalyysi suuralueiden (NUTS2) kehityksestä (pdf)

Lisätietoja:
Ohjelmajohtaja Tiina Huotari, Etelä- ja Länsi-Suomen ohjelmavalmistelun koordinaatio, p. 0400 418 029