Pääradan välityskyvyn parantamiseksi tarvitaan nyt nopeita toimenpiteitä

Hämeen maakuntahallitus korostaa, että päärata on kaikilla mittareilla arvioiden maan ylivoimaisesti tärkein rataosuus, ja sen välityskyvyn palauttamiseksi ja parantamiseksi tarvitaan nopeita toimenpiteitä.

Helsinki-Riihimäki-Hämeenlinna-Tampere –välille muodostunut liikenteellinen pullonkaula aiheuttaa selvitysten mukaan aluetaloudellista tappiota yli 30 milj. euroa joka vuosi. Lisäksi ilmastonmuutoksen hillitsemisen vaatima junaliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvattaminen vaatii radalle toimenpiteitä.

Hämeen maakuntahallitus edellyttää, että valtio rataverkon ylläpitäjänä huolehtii tarvittavasta rahoituksesta, jotta pääradalla voidaan käynnistää ratalain mukaisen, nykyiseen ratakäytävään perustuvan yleissuunnitelman laatiminen vielä tämän vuoden aikana.

Operointiselvitys raideliikenteen kokonaiskuvasta

Kanta-Häme sijaitsee raideliikenteen runkoväylästössä aivan rungon vahvimmassa ytimessä. Päärata on maan ylivoimaisesti vilkkaimmin liikennöity rataosa, jolla liikennöinti toimii kaukoliikenteen osalta markkinaehtoisesti. Häme ei ole sellaista aluetta, jota olisi tarkoituksenmukaista tai edes mahdollista tarkastella itsenäisenä raideliikenteen järjestämisen alueena. Hämeen, Uudenmaan ja Pirkanmaan muodostama kokonaisuus olisi järjestämisen alueena minimirajaus, eikä monessa mielessä siltikään riittävä. Tämän vuoksi Hämeen liitto ei hakeutunut LVM:n pilottialueeksi syksyllä. Nyt valmistumassa oleva Helsinki-Riihimäki-Hämeenlinna-Tampere -välin operointiselvitys on maakunnan ensisijainen tapa työstää raideliikenteen operoinnin kokonaiskuvaa.

- Jonkinlainen alueellinen järjestämisen malli voisi Kanta-Hämeessäkin olla mahdollinen, mutta vain tilanteessa, jossa maakunta- ja sote-uudistus toteutuu. Pääperiaatteena on pidettävä sitä, että kuntien ei pidä joutua rahoittamaan tätä valtiolle ja yksityisille yhtiöille kuuluvaa toimintaa, toteaa maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen.

- Kansallisen reformin toteutuessa Riihimäki-Lahti -välin tarkastelu alueellisen järjestämisen kokeiluna voisi olla paikallaan. Tällöin kokeiluun kanavoitaisiin maakunnille ohjattavaa valtionrahoitusta, ei edelleenkään kuntien rahoitusta (siltä osin kuin kokeilua ei katettaisi LVM:n normaalista osto- ja velvoiteliikennepaketista). Raideliikenteen alueelliseen järjestämiseen tulee siis kaikissa tapauksissa osoittaa valtion rahoitus todellisten kustannusten mukaisena, Anna-Mari Ahonen jatkaa.

Operointiselvitystyön tuloksena saadaan mm. junaliikenteen operoinnin toimintamallit, joissa huomioidaan mm. kalusto, varikot, aikataulurakenteet ja liikennejärjestelmäkokonaisuus. Työn ensimmäisessä vaiheessa on laadittu junaliikenteen kysyntää mallintavat kehityskuvat ja linjattu junaliikenteen tavoitteita yhteysvälillä. Toisessa vaiheessa tietoja syvennetään mm. asiantuntijahaastatteluilla. Työ valmistuu tämän vuoden huhtikuun loppuun mennessä.

Operointiselvitystä laativat yhteistyössä Uudenmaan, Hämeen ja Pirkanmaan maakuntien liitot, liikenne- ja viestintäministeriö, Väylä (ent. Liikennevirasto), Pirkanmaan ELY-keskus, Suomen kasvukäytäväverkosto, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä ja Tampereen kaupunki.

Tutustu tästä operointiselvityksen raporttiin (pdf)

Hämeen maakuntahallitus keskusteli työn alla olevasta pääradan operointiselvityksestä kokouksessaan maanantaina 14.1.2019.

Lisätietoja: Anna-Mari Ahonen, maakuntajohtaja, p. 050 572 0945 ja Heikki Pusa, suunnittelujohtaja, p. 0500 483 642