Vuosi 2019 oli edellisiä parempi – väestökehityksen suunta on kääntymässä

Kanta-Hämeessä oli vuoden 2019 lopussa 170 981 asukasta. Väkiluku laski vuoden aikana 383 hengellä, mutta laskua oli selvästi vähemmän kuin neljänä aiempana vuonna.

Muuttokehitys on palautunut entiselleen

Väestönlaskun hidastuminen johtuu maakuntien välisen nettomuuton parantumisesta. Tulomuuttoja Hämeeseen oli 56 enemmän ja lähtömuuttajia 676 vähemmän kuin vuosi sitten.

Muuttovoittoa toivat myös ulkomailta Hämeeseen muuttaneet asukkaat. Maahanmuuttoja oli 271 enemmän kuin maasta pois muuttaneita. Vuoteen 2018 verrattuna maahanmuuttoja oli 96 enemmän ja maastamuuttoja 95 vähemmän. Palattiin siis entiseen kehitykseen vuoden 2018 ollessa tilastollisesti poikkeus.

Kunnilla riittää vielä tekemistä

Vuoden 2019 aikana Hämeenlinna ja Riihimäki olivat ainoat maakunnan kunnat, jotka saivat väestönlisäystä. Hämeenlinnan seutu kasvatti ainoana seutukuntana väkilukuaan. Määrällisesti eniten väestötappiota kokivat Hausjärvi ja Forssa, suhteellisesti eniten Humppila ja Hausjärvi.

Kuntien välisessä nettomuutossa Hämeenlinna, Riihimäki ja Janakkala pärjäsivät hyvin. Muuttotappiota koki eniten Hausjärvi.

Hämeessä joulukuu on yleisin kuukausi, jolloin asukkaita muuttaa muualle, ja nytkin asukasmäärä laski marraskuusta 72 henkilöä. Lukema on kuitenkin selvästi vähemmän kuin kahtena aikaisempana vuotena samaan aikaan. Erityisesti Forssan ja Riihimäen seuduilla lähtijöitä oli vähemmän kuin neljänä aiempana joulukuuna.

- Olemme Hämeen liitossa käynnistäneet työn kuntien asuntotarjonnan houkuttelevuuden kasvattamiseksi. Kuntien asumisesta vastaavat virkamiehet saavat nyt vertaistukea, tietoa ja ideoita paikalliseen asumisen kehittämistyöhön, toteaa maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen.

- Kehittämistyön ohella on välttämätöntä sopeutua tilanteeseen, väestön väheneminen kun tarkoittaa kuntataloudessa melko suoraviivaisesti tulojen vähenemistä. Myös tätä työtä olemme liittona lähteneet tukemaan. Oikea-aikainen sopeuttaminen vapauttaa onnistuessaan resursseja kehittämistyöhön, Anna-Mari Ahonen jatkaa.

Maakuntien välisessä muutossa neljäs sija

Kuntien välisestä ja kansainvälisestä nettomuutosta, eli kokonaisnettomuutosta eniten voittoa saivat Uusimaa (15 891 henkeä) ja Pirkanmaa (3 150 henkeä). Hämeessä kokonaisnettomuutto oli 234 henkeä, mikä toi meille maakunnista viidennen sijan.

Maakunnittaisten ennakkotietojen mukaan väkiluku kasvoi ainoastaan Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla.

Maakunnasta toiseen tehtiin viime vuonna yhteensä 132 042 muuttoa. Ilahduttavaa oli, että Kanta-Häme oli manner-Suomen neljänneksi paras maakuntien välisessä muutossa, sillä meiltä muihin maakuntiin muutti vain 28 asukasta. Lisäksi Kanta-Hämeeseen muuttajien rakenne on hyvä. Erityisesti Hämeenlinnan seutu saa muuttovoittoa aikuisväestöstä, työllisistä, hyvin koulutetuista sekä keski- ja hyvätuloisista.

Syntyvyyden lasku ei ole vain hämäläinen haaste

Kehityskäyrää maakunnassamme negatiivisen puolelle kääntää raju syntyvyyden lasku, vaikka Hämeenlinnassa syntyvyys kääntyikin nousuun. Vuoden 2019 aikana uusia hämäläisiä syntyi vain 1229, mikä on 50 lasta vähemmän kuin vuonna 2018. Kuolleita oli 89 vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Koko maassa syntyvyys on yleisesti laskussa. Lapsia on syntynyt vähemmän kuin nyt viimeksi nälkävuotena 1868 ja 1830-luvun lopulla. Ennakollinen kokonaishedelmällisyysluku koko maassa oli koko mittaushistorian alhaisin, 1,35.

Tutustu joulukuun 2019 väestökatsaukseen

Lisätietoja: Hämeen liitto
Anna-Mari Ahonen, maakuntajohtaja, p. 050 572 0945
Jesse Marola, maakunta-analyytikko, p. 050 592 6562