• Suomi
  • English
  • Русский
  • Svenska

Hämeenlinnan kaupungin Hauhon kaupunginosa

Hauho - Hämeen liitto

Leimansa Hauhon maisemalle antava laajat järvet, Lammilta alkava harjujakso ja viljellyt vesistöihin rajautuvat savilaaksot. Hauhon vesistöreitti on toiminut jo varhain asuttajien ja kulttuurivaikutteiden väylänä, tarjoten yhteyden Pirkkalaan ja Kokemäenjoen kautta aina Pohjanlahdelle saakka. Hauhon rannat ovat olleet asutettuna kivikaudelta lähtien. Merkittäviä kivikautisia asuinpaikkoja ovat Hauhon Perkiö ja Hankalajärvi.

Hämeen rautakautinen asutus keskittyi Vanajaveden laakson lisäksi Hauhon vesistön tuntumaan, missä on huomattava määrä Hämeen esihistorialle tyypillisiä linnavuoria, kuppikiviä, miekanhiontakiviä ja kalmistoja. Vaikuttavan maisemallisen kohokohdan muodostaa Lyömäen laidunalue katajineen, kiviröykkiöineen ja kuppikivineen. Hauhon Kalomäen polttokenttäkalmisto on Hämeen merkittävimpiä lajissaan.

Maanviljelyn vuosisatainen vaikutus näkyy seudun maisemakuvassa ja kulttuuripiirteissä. Hauhon rakennettua kulttuuriympäristöä luonnehtivat kartanokulttuuri ja hyvin säilyneet ryhmäkylät. Harjun rinteelle rakentuneen Hauhon kirkonkylän juuret ulottuvat aina rautakaudelle asti. Kylän vanha raitti on parhaiten säilyneitä kirkonkyläkokonaisuuksia maassamme. Keskiaikainen kivikirkko tapuleineen ja pappiloineen toimii kylän kiintopisteenä. Kirkonkylän halki kulkeva vanha maantie on keskiaikaisesta Ylisestä Viipurintiestä haarautuva Hauhon kautta Pälkäneelle johtava tieyhteys. Hauhon kirkonkylä on valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö.

Alvettulan tiivis kylä on hyvä esimerkki pitkät juuret omaavasta elinvoimaisesta kulttuuriympäristöstä. Rautakautiset kalmistot osoittavat asutuksen juontavan ainakin 600-luvulta. Alvettulan vuonna 1916 rakennettu kaksikaarinen rautabetonisilta on lajinsa vanhimpia. Myös Hyömäen kylä on myös säilyttänyt rykelmäkylän luonteensa maanjakotoimista huolimatta. Kyläpaikan merkittävyydestä jo rautakaudella kertovat kolme uhrikiveä ja Lyömäen polttokalmisto. Hauhon kartanokulttuuria edustavat mm. Hahkialan kartano ja Hovinkartano.

Vihavuoden myllypaikka Vähä- ja Iso- Roineen yhdistävässä koskessa on yksi Hämeen vanhimmista tunnetuista myllypaikoista. Sen historia ulottuu pakanuuden ajoille asti. Nykyisin Rekolan myllylahkon mylly-ympäristö toimii museona. Lähellä myllyä on myös säilynyt Vihavuoden saha voimakeskuksen tiilipiippuineen ja tiiviin rakennusryppään muodostavine asuinrakennuksineen. Hauhon savipitoinen maaperä on ollut sopivaa pienimuotoiseen tiilen teolliseen tuotantoon ja savitiilen polttoon. Tämä näkyy maisemakuvassa upeina tiilinavettoina ja tiilisinä talousrakennuksina.