• Suomi
  • English
  • Русский
  • Svenska

Janakkala

Janakkala - Hämeen liitto

Janakkalan maiseman perusrungon muodostaa Vanajaveden vesistön laakso, missä Kernaalanjärvi kokoaa useiden pienten jokien vedet ja lähettää ne edelleen Hiidenjokea myöten kohti Hämeenlinnaa. Jokilaaksoa myötäilevät Hausjärveltä alkava harjujakso sekä laaksoa reunustavat lukuisten pienten järvien ja jokien luonnehtimat selännealueet. Janakkalan itäiset osat ovat aina Evolle saakka korpista ylänköä.

Seudun asutushistorian jatkuvuudesta kertovat lukuisat löydöt esihistorialliselta ajalta, aina kivikaudelta lähtien. Hakoisten kartanon ja linnavuoren ympäristöstä Janakkalan keskiaikaiselle kirkolle ulottuva maisema tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden tarkastella kulttuuriympäristön aikaperspektiiviä.

Paikan historiallisen jatkuvuuden näkyminen aikakaudesta toiseen on kansallisesti edustava esimerkki. Keskiaikaisen kirkon ja linnamäen väliseltä alueelta tunnetaan toistakymmentä kiinteää muinaisjäännöstä; rautakaudelle ajoittuvia kalmistoja, kuppi- eli uhrikiviä, asuinpaikkoja ja kymmeniä historiallisen ajan viljelysröykkiöitä sekä yksi Hämeen merkittävimmistä uhrilähteistä, Pyhän Laurin lähde. Rautakautista perua olevalla Hakoisten linnavuorella sijaitsi varhaiskeskiajalla Hämeen linnan edeltäjä. Muinaislinnan laelta katsottaessa näkyy pohjoisempana sijaitseva 1400-luvun lopulla rakennettu Pyhän Laurin kivikirkko.

Keskiajalla Janakkalan ja edelleen Hausjärven kautta kulki Vanha Hämeentie Hämeenlinnasta Vantaajoen suulle. Turengissa tiestä erosi Raaseporiin vievä Vanha Meritie. Vanhoja tielinjauksia myöten voi vielä tänä päivänä tutustua hämäläiseen kulttuuriympäristöön, sillä tiet ovat monin paikoin säilyttäneet linjansa.

Janakkala on osa Vanajaveden laakson kartanoiden maisemaa. Hakoisten kartanon lisäksi merkittäviä kartanoympäristöjä ovat mm. Monikkalan kartano, laajan puiston ympäröimä Vanantaan kartano, Leppäkosken, Viralan, Irjalan ja Tervakosken kartanot, sekä tänä päivänä suuresta taimitarhastaan tunnettu Harvialan kartano ja ammatillisena koulutuskeskuksena toimiva Kiipulan kartano.

Hämeelle tunnusomainen tiilirakentaminen on olennainen osa Janakkalankin kulttuuriympäristöä. Sen mahdollistavat maaperän laajat savikkoalueet, joita paikallinen tiiliteollisuus on jo kauan hyödyntänyt. Leppäkoskelle kehittyi 1800-luvun loppupuoliskolla tärkeä tiiliteollisuuskeskus. Varsinaisen tillikylän muodostivat Sipilän tillitehdas ja maamme huomattavimpiin tiilitehtaisiin kuulunut Rauhaniemen tiilitehdas sekä Leppäkosken kartanon tiilitehdas. Leppäkosken maamerkki on yhä radallekin näkyvä Rauhaniemen tiilitehtaan raunio komeine piippuineen.

Tervajoen varteen syntyneen Tervakosken teollisuusmiljöön muodostavat paperitehtaan useassa eri vaiheessa rakennetut tiiliset teollisuusrakennukset, puiset työväenasunnot sekä Tervakosken kartanoalue ja viehättävä pikkukirkko. Kartanoalueella sijaitsee myös Janakkalan Pariisi eli toimihenkilöiden asuinalue.

Maamme ensimmäisen, Helsingin ja Hämeenlinnan välisen rautatien yksi merkittävistä muistomerkeistä on C.A. Edelfeltin piirtämä Turengin asema vuodelta 1862. Asemarakennus laiturikatoksineen on yksi vanhimmista ja kauneimmista jäljellä olevista asemarakennuksista Suomessa. Myös Leppäkosken aseman läheisyydessä on säilynyt vanhoja asuinrakennuksia radan valmistumisen ajalta. Eräs näistä on Ida Aalbergin lapsuudenkoti eli ratamestarin asunto.