Rakennettu Häme - maakunnallisesti arvokas rakennusperintö

Tämän päivän Häme voi olla ylpeä menneisyydestään. Kolmannen vuosituhannen alussa historia ja kulttuuri ovat tärkeä osa maakunnan omanarvontuntoa. Rakennettu kulttuuriperintö on sen näkyvä ja näyttävin osa. Hämeessä ei rakennusperinnön merkitystä osana ympäristöä ja kulttuuria tarvitse paljon selittää, riittää kun katsoo ympärilleen: linna ja kivikirkot, kartanot ja kylät, teollisuuden monumentit ja arkiset asuintalot puhuvat omaa selkeää kieltään. Historia on läsnä nykyhämäläisessä ympäristössä joka päivä kaikkialla maakunnassa.

Rakennusperintö on osa ympäristön viihtyisyyttä, olipa sitten kyse asumisesta, työnteosta tai vapaa-ajasta. Hämeessä rakennusperinnön vaaliminen mielletään luontevaksi osaksi maakunnan muuta hyvinvoinnin kehittämistä.

Vuonna 2003 julkaistu Rakennettu Häme-  kirja kokoaa ajatukset siitä, mikä Hämeen rakennetussa ympäristössä on kulttuurihistoriallisesta näkökulmasta kaikkein tärkeintä. Rakennettu Häme -kirjan taustana olevan maakunnallisen rakennuskulttuuriselvityksen on tehnyt tutkija Lauri Putkonen Hämeen liiton toimeksiannosta vuosien 2001—2003 aikana. Hän laati myös aikanaan edistyksellisen, paljon luetun Kanta-Hämeen kulttuurihistorialliset kohteet -julkaisun (Kanta-Hämeen seutukaavaliitto 1983/86).

Rakennettu Häme 2003- selvityksen paikkatietoaineistot (ESRI shape, Finland_zone_2 eli KKJ ja kakkoskaista)