Julkaistu

Aluekehittämisvarojen jakoon tasapuolisuutta tulevalla EU-ohjelmakaudella

Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee parhaillaan kansallista päätöstä EU:n aluetukien käytöstä tulevalla kaudella. Asetusehdotuksen mukaisesti Suomi olisi saamassa 1,6 miljardia euroa, mikä on noin 100 miljoonaa euroa enemmän kuin nykyisellä kaudella. Euroopan unionin aluepolitiikka on keskeisin väline alueiden kehityksen tukemisessa.

Aiemmilla ohjelmakausilla lähes kaksi kolmasosaa rakennerahastovaroista on ohjattu Itä- ja Pohjois-Suomeen. Itä- ja Pohjois-Suomi on suuralueena kuronut kehittyneisyyseroa kiinni aluetaloudellisilla tunnusluvuilla mitattuna suhteessa Etelä- ja Länsi-Suomeen. Harjoitetulla aluepolitiikalla on siis saavutettu toivottuja tuloksia.

Viime vuosina kehityserot ovat näkyneet enemmänkin maakuntien sisällä ydinkaupunkiseudun ja muun maakunnan välillä kuin perinteisten suuralueiden välillä. Siksi varojen jaolle suuralueiden rajoja noudatellen ei Etelä- ja Länsi-Suomen maakuntien mukaan ole enää perusteita. Lisäksi muistutetaan, että etelä- ja länsisuomalaisilla kehittämishankkeilla on laajaa vaikuttavuutta, mikä tuo tehoa alue- ja rakennepolitiikkaan.

Kasvu, työllisyys ja koulutus ovat tavoitteina koko Suomelle yhteisiä. Uudella rahoituskaudella riittää yksi kansallinen ohjelma eikä ole tarpeen luoda keinotekoisia rajoja aluekehittämiselle

toteaa maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitosta

Ohjelmakauden valmistelu hyvässä vauhdissa

EU:n alue- ja rakennepolitiikan uuden ohjelmakauden kansallinen valmistelu etenee ja Euroopan komissio odottaa Suomelta ehdotusta ohjelma-asiakirjaksi alkuvuodesta 2020. Kansallista valmistelua johtaa työ- ja elinkeinoministeriö. Ohjelmaehdotus menee valtioneuvoston hyväksyttäväksi ennen EU:n komissiolle toimittamista. Lopullisen hyväksymispäätöksen tekee komissio virallisten neuvottelujen jälkeen.

Suomessa uuden ohjelmakauden alueellista valmistelua tehdään kahdella suuralueella: Itä- ja Pohjois-Suomessa sekä Etelä- ja Länsi-Suomessa. Etelä- ja Länsi-Suomen alueeseen kuuluvat Etelä-Karjala, Kymenlaakso, Uusimaa, Kanta-Häme, Päijät-Häme, Varsinais-Suomi, Satakunta, Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi ja Pirkanmaa.

Etelä- ja Länsi-Suomen päättäjiä oli koolla tiistaina 11. kesäkuuta pohtimassa uuden ohjelmakauden painotuksista alueen näkökulmasta. Kansallismuseon auditoriossa Helsingissä järjestettyyn iltapäiväseminaariin osallistui yli sata vaikuttajaa.

Alueen maakunnat ovat teettäneet valtiotieteen tohtori Timo Arolla selvityksen, jossa analysoidaan suuralueiden saamaa rakennerahoitusta sekä aluekehitystä tilastoaineiston pohjalta. Uutta rahoituskautta koskevat ehdotukset pohjautuvat selvityksen tuloksiin.