Tietojohtamisen webinaarit alkavat – Liity mukaan

Tietojohtamisen webinaari-iskuihin ovat tervetulleita kaikki Kanta-Hämeen sote-muutoksen kanssa työtä tekevät ja tietojohtamisesta kiinnostuneet.

Iskujen tarkoitus on avata tietojohtamisen eri näkökulmia. Tietojohtamisen merkitys on kasvanut, ja on myös Kanta-Hämeessä yksi keskeinen kehitysalue. Tietojohtamisen webinaari-iskuista vastaa tietojohtamisen suunnittelija Jari Kauppi.

Webinaari-iskut ovat lyhyitä 20 minuutin pituisia tilaisuuksia. Webinaarit järjestetään joka toinen keskiviikko klo 14.00-14.20 20.1.2021 alkaen. Voit liittyä webinaareihin mukaan Teams-kestolinkin kautta.

Webinaarien aiheina ovat

  • Tietojohtamisen historiaa
  • Tietojohtaminen tutkimusalueena
  • Mitä on tietojohtaminen
  • Tietojohtamisen käsitteitä
  • Tietojohtamisen perusteita ja tulokulmia
  • Kokonaisarkkitehtuuri ja tietojohtaminen
  • Oppiva organisaatio, aineeton pääoma ja tietojohtaminen
  • Tietojohtamisen välineitä

Hämeen liiton Sote-rakenneuudistushankkeen tietojohtamisen webinaarit pidetään joka toinen keskiviikko klo 14.00-14.20.

Tietojohtamisen webinaarien kevään 2021 aikataulu

Webinaarit pidetään ilmoitettuina päivinä klo 14.00-14.20

  • 20.1.2021
  • 3.2.2021
  • 17.2.2021
  • 3.3.2021
  • 17.3.2021
  • 31.3.2021
  • 14.4.2021
  • 28.4.2021
  • 12.5.2021
  • 26.5.2021
  • 9.6.2021



Korona karkottaa terveyskeskuksien asiakkaita: Omaololla etsitään helpotusta tilanteeseen

Terveydenhuollon työntekijät pelkäävät ihmisten jäävän yksin vaivojensa kanssa koronakriisin keskellä.

Suurimpina esteinä avun hakemiselle ovat huoli koronatartunnan saamisesta sekä ajatus jo valmiiksi kuormittuneen terveydenhoitojärjestelmän rasittamisesta. Oireiden panttaaminen voi johtaa terveyskeskuksien ruuhkautumiseen siinä vaiheessa, kun koronatilanne viimein helpottaa.

– Ammattilaisen näkökulmasta herää huoli siitä, että terveysasioita voi jäädä koronan vuoksi hoitamatta. Pahimmillaan oireet pahenevat ja hoito vaikeutuu, kommentoi Janakkalan terveyspalveluiden johtava ylilääkäri Virpi Kröger.

Keväällä kiireettömän puolen terveyspalveluita jouduttiin purkamaan Kanta-Hämeen alueella, ja esimerkiksi diabetes- ja verenpainekontrollien määrää jouduttiin vähentämään. Vaikka kiireettömän hoidon tilanne on sittemmin helpottanut, vievät koronaan liittyvät näytteenotot, jäljitykset ja puhelinneuvonta edelleen resursseja muulta hoitotyöltä. Hoitohenkilökuntaa huolestuttaakin muun muassa ikäihmisten tilanne.

– Jo keväällä oli nähtävissä, että yli 70-vuotiaat pysyivät suositusten mukaisesti kotona, mutta samalla nousi huoli siitä, ottavatko ikäihmiset tarvittaessa yhteyttä vai panttaavatko he vaivojaan, sanoo Riihimäen seudun terveyskeskuksen keuhkosairauksien vastuuhoitaja Taru Peltoranta.  

Vaivojen kanssa yksin jäämisen sijana Kröger ja Peltoranta kehottavatkin ihmisiä hakemaan apua oireisiinsa Omaolon kaltaisten digitaalisten palveluiden kautta. Suurelle yleisölle Omaolo-palvelu on tullut tutuksi erityisesti koronaoirearviostaan. Sen lisäksi palvelu tarjoaa 15 muutakin oirearviota, terveystarkastuksia sekä erilaisia hyvinvointivalmennuksia.

– Kuntalainen ei rasita ketään tekemällä netissä oirearvion, terveystarkastuksen tai ottamalla käyttöön hyvinvointivalmennuksia. Jos hoidon tarvetta ilmenee, voi kuntalainen lähettää meille valmiit esitiedot hoidon tarpeesta, toteaa Kröger.

Omaolossa eteenpäin lähetetyt oirearviot ja terveystarkastukset päätyvät aina ihmisen luettaviksi, ja Omaolon asiakkaalle antama tieto sekä ohjeet ovat luotettavia. Palvelua voi käyttää myös vuorokauden ympäri.

– Puhelimessa potilas voi unohtaa kertoa kaikista oireistaan tai muusta olennaisesta. Digipalveluissa kysymyksiin voi perehtyä ja vastata rauhassa, Peltoranta kommentoi.

Kröger ja Peltoranta kehottavat ihmisiä tutustumaan Omaolon tarjontaan myös sellaisessa tapauksessa, jossa henkilöllä ei ole mitään akuuttia vaivaa. Palvelusta kun löytyy hyvinvointivalmennuksia erilaisiin tarpeisiin, jatkaa Peltoranta.

– Tarjolla on esimerkiksi valmennusohjelmaa tupakoinnin tai alkoholin käytön vähentämiseen tai liikunnan lisäämiseen.

Kröger uskoo kevyempien, digitaalisten yhteydenottotapojen tulleen terveysalalle jäädäkseen.

– Mitä enemmän digitaalisia palveluita käytetään, sitä paremmin terveydenhuollon voimavarat riittävät nyt ja tulevaisuudessa. Ikääntyneiden määrän kasvaessa myös tarve erilaisille seurantakäynneille, lausunnoille sekä resepteille tulee lisääntymään.

Tietojohtaminen – tietoiskuwebinaareja tulossa

Tietojohtamisen webinaari-iskuihin ovat tervetulleita kaikki Kanta-Hämeen sote-muutoksen kanssa työtä tekevät ja tietojohtamisesta kiinnostuneet.

Iskujen tarkoitus on avata tietojohtamisen eri näkökulmia. Tietojohtamisen merkitys on kasvanut, ja on myös Kanta-Hämeessä yksi keskeinen kehitysalue. Tietojohtamisen webinaari-iskuista vastaa tietojohtamisen suunnittelija Jari Kauppi.

Webinaari-iskut ovat lyhyitä 15 minuutin pituisia tilaisuuksia. Webinaarit järjestetään kahden viikon välein alkaen tammikuussa 2021 jatkuen kevään ajan.

Webinaarien aiheina ovat

  • Tietojohtamisen historiaa
  • Tietojohtaminen tutkimusalueena
  • Mitä on tietojohtaminen
  • Tietojohtamisen käsitteitä
  • Tietojohtamisen perusteita ja tulokulmia
  • Kokonaisarkkitehtuuri ja tietojohtaminen
  • Oppiva organisaatio, aineeton pääoma ja tietojohtaminen
  • Tietojohtamisen välineitä

Webinaarin tarkemmat päivämäärät ja ilmoittautumislinkki julkaistaan tammikuussa

Sote-hankkeiden toiminta on käynnistynyt Kanta-Hämeessä

Hallitusohjelman mukaista sote-uudistusta valmistellaan Kanta-Hämeessä kahdessa hankkeessa, Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa sekä Sote-rakenneuudistuksessa.

Sote-rakenneuudistus

Kanta-Hämeen sote-organisaatioiden yhteistyötä jatketaan valtionapuhankkeiden kautta. Hämeen liiton koordinoimissa hankkeissa uudistetaan erityisesti peruspalveluja sekä tuetaan palveluiden järjestämistä.

Kanta-Hämeessä seurataan myös tarkkaan kansallista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta. Hallituksen esitys sote-uudistuksen lainsäädännöksi annettiin eduskunnalle joulukuun alussa. Aikataulun mukaan 22 hyvinvointialuetta aloittavat toimintansa vuoden 2023 alusta ja varsinainen valmistelutyö käynnistyy syksyllä 2021. Tätä ennakoidakseen Kanta-Hämeen sote-johto käynnistää yhteisen esivalmistelutyön vuoden 2021 alussa.

Reformin rinnalla tehdään merkittävää muutosta Kanta-Hämeen sosiaali- ja terveyspalveluissa. Muutosta koordinoi Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus –ohjelma. Rakenneuudistushanke tukee yhteistä työskentelyä. Hankkeiden poliittinen seurantaryhmä kokoontui 10.12.2020. Kokouksessa käytiin läpi hallituksen sote-uudistusta sekä sote-hankkeita.

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma

Hankkeen tavoitteena on muodostaa laaja-alaisia sosiaali- ja terveyskeskuksia, joiden avulla asiakas saa tarvitsemaansa apua yhdellä yhteydenotolla. Painopisteenä on tunnistaa ennakoivasti ihmisten tarpeet, ja pystyä auttamaan ennen ongelmien kasaantumista. Sosiaalihuollon roolia painotetaan aiempaa vahvemmin. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksessa palvelut eivät siirry saman katon alle, vaan palvelut suunnitellaan vastaamaan ihmisten tarpeisiin.

Hanketta luotsaa hankepäällikkönä määräajan 1.12.2020-31.5.2021 Sini Stolt. Hankepäällikkö Johanna Hämäläinen työskentelee hankkeessa tämän ajan määräaikaisena sote-asiantuntijana. Hanke on jaettu viiteen kehittämisosa-alueeseen, joiden asiantuntijat aloittivat työnsä marraskuussa 2020.

Hyvinvointihaasteisiin tartutaan yhteistyöllä

Vähenevä ja ikääntyvä väestö ja kuntien heikkenevä talous haastoivat viime vuonna sote-palvelujen järjestämistä ja rahoituksen riittävyyttä Kanta-Hämeessä yhtä lailla kuten koko maassa. Näin raportoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Kanta-Hämeen sote-palvelujen järjestämistä. Jos hallituksen kaavailema sote-uudistus toteutuu, on valtion rahoitukseen odotettavissa kasvua.

Ehdotettuun rahoitusmalliin leivottu siirtymäaika leikkureineen ei kuitenkaan tuo helpotusta sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen tulevaisuudessakaan.

Niina Haake, projektipäällikkö, Hämeen liitto

Tänä vuonna arvioinnissa keskityttiin seuraamaan mitä muutoksia ja kehittämistoimia alueilla on tehty vuoden 2018 palvelujen arvioinnin jälkeen niissä palveluissa, joissa alueilla on erityistä kehitettävää tai jotka haastavat meitä kansallisestikin.

Ikääntyneiden palveluiden lisäksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on erityisesti tarkastellut kantahämäläisten pääsyä päihde- ja mielenterveyspalveluihin sekä lasten ja perheiden palvelujen, ja erityisesti lastensuojelun tilannetta.

Näihin haasteisiin haetaan yhdessä ratkaisuja Kanta-Hämeen yhteisessä Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeessa.

Johanna Hämäläinen, hankepäällikkö, Hämeen liitto

Raportin mukaan kantahämäläiset ovat ahkeria perusterveydenhuollon sähköisten palvelujen käyttäjiä, päivystystä käytettiin verrattain vähän ja odotusaika erikoissairaanhoitoon maan lyhimpiä. Tekemistä silti riittää esimerkiksi mielenterveys- ja päihdepalveluiden saatavuudessa ja organisoinnissa sekä ennaltaehkäisyssä.

Arvioinnissa ei vielä näy koronapandemian vaikutuksia. Vuoden 2020 osalta onkin odotettavissa aika erilainen raportti.

Niina Haake, projektipäällikkö, Hämeen liitto

THL arvioi vuosittain sote-palvelujen järjestämistä maan eri alueilla. Arviointi tehdään sosiaali- ja terveysministeriön (STM) toimeksiannosta, mutta arvioinnin kohteet perustuvat sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä koskevaan lainsäädäntöön.

Arvioinnin kohteena ovat Manner-Suomen sairaanhoitopiirien alueilla toimivat kunnat ja kuntayhtymät, jotka järjestävät sosiaali- ja terveyspalveluja. Löydät Kanta-Hämeen arviointiraportin täältä.

Lisätietoa:

Niina Haake, projektipäällikkö, Sote-rakenneuudistus, p. 040 869 6436
Johanna Hämäläinen, hankepäällikkö, Kanta-Hämeen Tulevaisuuden sote-keskus -hankekokonaisuus, p. 050 436 7246

Tervetuloa Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman verkkotyöpajaan

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma toteuttaa kansallisen verkkotyöpajan 4.5.–20.5.2020. Mukaan kehittämistyöhön ovat tervetulleita kaikki sidosryhmät kuten järjestöt, yritykset, kunnat ja kuntayhtymät, tutkimus-, kehittämis- ja koulutusorganisaatiot, valtion viranomaiset sekä kokemusasiantuntijat ja kansalaiset.

Verkkotyöpajan tavoitteena on innovoida uusia toimintatapoja ja tarjota eri sidosryhmille mahdollisuus osallistua Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksen yhteiseen rakentamiseen.

Miten tulevaisuuden sote-keskus parhaiten vastaa ihmisten tarpeisiin? Miten kansalaisyhteiskunnan, järjestöjen, yhteisöjen ja yritysten voimavarat ja osaaminen hyödynnetään?

Verkkotyöpajassa myös arvioidaan ja kehitetään eteenpäin muiden osallistujien näkemyksiä ja ideoita.

Jos kyselyn suljettuasi mieleesi tulee vielä uusia ideoita, pääset saman linkin kautta osallistumaan uudestaan.

Tulokset julkaistaan soteuudistus.fi-verkkosivulla kesäkuussa 2020.

Verkkotyöpajassa saatua tietoa ja näkemyksiä hyödynnetään Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman kansallisessa kehittämisessä ja alueellisten valtionavustushankkeiden toteutuksessa.

Valtionavustushankkeiden hakuaika päättyi 30.4. ja hankkeet pääsevät käytännössä alkamaan kesälomakauden jälkeen.

Lisätietoa sote-uudistuksesta ja Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmasta löydät sivulta soteuudistus.fi.

Lisätietoa:

Kirsi Paasovaara
Erityisasiantuntija, STM

Maakunnan soten uudistamiseen haettiin 7,6 miljoonaa euroa rahoitusta

Hämeen liitto on hakenut yhteensä 7,6 miljoonaa euroa valtionavustusta kahteen Kanta-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon hankekokonaisuuteen. Kehittämishankkeilla käynnistetään pääministeri Marinin hallituksen valtakunnallinen sote-uudistus maakunnassa.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa on tavoitteena laaja-alainen toimintakulttuurin muutos.

Hankkeissa tehtävä kehittämistyö tulisi näkyä asiakkaille siten, että tulevaisuudessa palveluihin päästään entistä nopeammin ja asiakas saa tarvitsemansa palvelut yhdellä yhteydenotolla kokonaisvaltaisesti.

Hankkeissa tehtävä työ tulee entistä tarpeellisemmaksi siinä vaiheessa, kun näitä poikkeusolojen aikana kertyneitä kiireettömiä vastaanottoaikoja ryhdytään purkamaan.

Niina Haake, projektipäällikkö, Hämeen liitto

Peruspalvelujen kehittämiseen ja niiden saatavuuden parantamiseen tähdätään Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankekokonaisuudessa. Seuraavan kahden ja puolen vuoden aikana uudistetaan muun muassa sote-ammattilaisten yhteistyön käytäntöjä ja työvälineitä.

Sote-rakenneuudistamisen valmistelua tukevassa hankkeessa on puolestaan tavoitteena kehittää muun muassa tietojärjestelmiä, johtamista ja asiakasosallisuutta. Hankkeen kautta parannetaan myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen järjestämismalleja, lainsäädännön tarjoamien mahdollisuuksien mukaan.

Hankkeet käynnistyvät maakunnan kuntien ja kuntayhtymien sote-organisaatioissa näillä näkymin syksyllä 2020.

Kunnat ja kuntayhtymät tekevät toukokuun aikana päätökset sitoutumisestaan hankkeisiin. Kanta-Hämeelle myönnettävästä avustuksesta on odotettavissa päätöksiä sosiaali- ja terveysministeriöstä kesän aikana.

Tutustu tarkemmin Kanta-Hämeen sote-hankekokonaisuuden sisältöön tämän alla olevan lyhyen videoesittelyn kautta. Hankkeet esittelee projektipäällikkö Niina Haake ja projektiasiantuntija Johanna Hämäläinen Hämeen liitosta.

Lisätietoa:

Niina Haake, projektipäällikkö, p. 040 869 6436
Johanna Hämäläinen, p. 050 436 7246

Hämeen liiton varautuminen koronavirukseen

Koronaviruksen vuoksi ja riskien välttämiseksi olemme ottaneet käyttöön kokousten ja matkojen järjestämistä rajoittavat toimenpiteet.

Varmistaaksemme asiakkaidemme, yhteistyökumppaniemme ja henkilöstömme terveyden ja hyvinvoinnin suosimme yhteydenpidossa ja kokousten järjestämisessä etäyhteyksiä.

Ensisijaisesti yhteyttä Hämeen liiton asiantuntijoihin pyydetään ottamaan puhelimitse tai sähköpostilla. Asiantuntijamme ovat yhteydessä sovituista tapaamisista ja kokouksia voidaan järjestää Teamsin tai Skypen välityksellä.

Koronavirustilanne muuttuu koko ajan ja päivitämme toimintaohjeitamme tilanteen kehittyessä. Tällä hetkellä ohjeistuksemme on voimassa 31.5.2020 saakka, ellei toisin ilmoiteta.

Asiantuntijoidemme yhteystiedot löytyvät Henkilöstö-sivulta.

Vilkasta sote-keskustelua ministeri Kiurun aluekierroksella

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun aluekierroksella Kanta-Hämeessä tarjoiltiin tilannekatsaus sote-uudistuksen etenemiseen ja tilannekuvasta Kanta-Hämeessä.

Hämeenlinnan Verkatehtaalle kokoontui aamupäiväksi laaja joukko sote-ammattilaisia, päätöksentekijöitä ja muun muassa järjestöjen edustajia.

Ministeri Kiuru korosti puheessaan huolta peruspalvelujen tilanteesta, haasteista palvelujen saatavuudessa ja muun muassa nuorten hyvinvoinnista.

Painopistettä on saatava muutettua raskaista ja vaativista palveluista kohti peruspalveluja. Systeemissä on virhe.

Krista Kiuru, perhe- ja peruspalveluministeri, STM

Sosiaali- ja terveysministeriön johtava asiantuntija Kari Hakari valotti reformin etenemistä ja kertoi käynnissä olevista valtionavustushauista ja alueellisen valmistelun tuesta.

Ministeriö haluaa kannustaa alueita alueelliseen ja alueiden väliseen yhteistyöhön jo ennen varsinaisen maakuntavalmistelun käynnistymistä.

Kari Hakari, johtava asiantuntija, STM

Edellisellä tuotantokaudella muutosprosessia vetänyt Hämeenlinnan kaupungin sosiaali- ja terveysjohtaja Jukka Lindberg puolestaan nosti esiin kuntien haasteellisen tilanteen lainsäädäntömuutosten alla.

Hämeenlinnassa on jo pitkälti tehty ne rakenteelliset uudistukset, joilla on voitu trimmata kustannustehokkuutta. Valtion taholta tulevat vaateet tulisi myös rahoittaa täysimääräisesti.

Jukka Lindberg, sosiaali- ja terveysjohtaja, Hämeenlinnan kaupunki

Yleisöä puhuttivat muun muassa tulevan uudistuksen aikataulu ja vaikutukset lähipalveluihin. Ministeri Kiuru korosti, etteivät lähipalvelut ole katoamassa mihinkään, päinvastoin nyt niitä olisi tarkoitus parantaa ja kehittää.

Ministeri Kiuru kiertää talven aikana kaikkien maakuntien alueilla kertomassa hallitusohjelman mukaisesta uudistuksesta ja valtakunnallisen valmistelun vaiheista.

Lisätietoa:

Hämeen liitto, Niina Haake, projektipäällikkö, p. 040 869 6436

Palvelutarpeen ennakoidaan kasvavan – kustannuskehitys vaatii kunnilta jatkossakin yhteistyötä

Maakunnallisen sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymäselvityksen raportti on julkaistu. Raportista löytyy paljon erilaisia näkemyksiä soten kehittämistyöhön. Maakunnan kuntien toivotaankin nostavan keskusteluun ja myöhempää työstöä varten näistä itselleen tärkeitä yksityiskohtia.

Kuntien näkökulmat keskiössä

Maakunnan kunnat antavat selvityksestä omat lausuntonsa keväällä 2020. Ansiokkaasti tehtyä raporttia käsitellään talven aikana useilla eri poliittisilla foorumeilla.

Tärkeintä on päästä heti eteenpäin ainakin sopimuksellisella tiellä ja löytää mahdollisuuksia syventää integraatiota. Näin muodostetaan yhteiset askeleet kohti uutta sote-maakuntaa ja tehdään työtä kustannustehokkuuden eteen

toteaa maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen

Sote-palvelurakenteen uudistaminen on myös kansallinen tavoite, jota rahoitetaan valtionavun turvin vuosien 2020-2022 aikana. Valtio tukee pääasiassa maakunnan laajuisia kehittämishankkeita. Hankkeet kohdistuvat palvelujen kehittämiseen.

Yhteistyötä on joka tapauksessa suotavaa tiivistää

Kanta-Hämeessä sote-palveluja järjestetään jo nyt monin tavoin yhteistyössä. Järjestämistavat, kustannusrakenteet ja palvelujen saatavuus ovat erilaisia, mikä tarkoittaa, että tarpeet maakunnalliseen yhteistyöhön vaihtelevat.

Selvää kuitenkin on, että palvelurakenteen haasteet vaativat yhteistyön tiivistämistä entisestään. Yhteistyökykyä sote-palvelujen osalta vaaditaan tulevina vuosina sekä isojen investointien että palvelujen kehittämisen näkökulmasta

tiivistää projektipäällikkö Niina Haake Hämeen liitosta

Yhteisessä organisaatiossa sosiaali- ja terveyspalveluja voitaisiin tarkastella kokonaisuutena ja tasapainottaa näin talouden jakautumista. Henkilöstön osaamista voitaisiin myös jakaa entistä paremmin. Keskeisimpänä etuna olisi mahdollisuus palvelujen tiiviimpään yhteensovittamiseen.

Palvelutarve aiheuttaa jatkossakin painetta

Kuntayhtymäselvityksen mukaan väestörakenne ja palvelutarve Kanta-Hämeessä luovat tulevaisuudessakin painetta sote-kustannusten kehitykselle. Tähän vaikuttavat muun muassa palvelutarpeen muutokset väestökehitykseen nähden ja kyky terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen sekä terveys- ja hyvinvointiongelmien ennaltaehkäisyyn. Kantahämäläisten haasteet hyvinvoinnin suhteen ovat kuitenkin hyvin samankaltaisia kuin muuallakin Suomessa.

Ikääntyneiden osuuden ennustetaan kasvavan voimakkaasti vuoteen 2030 mennessä. Demografinen huoltosuhde on tällä hetkellä Kanta-Hämeessä korkeampi kuin Suomessa keskimäärin.

Kuntien kesken väestörakenteessa on eroja, ja tämä onkin otettava huomioon, kun suunnitellaan palvelujen tuottamista ja rahoitusta nyt ja tulevaisuudessa. Kustannuskehitys on ollut koko maassa nouseva

Niina Haake sanoo

Tutustu Maakunnallisen sote-kuntayhtymäselvityksen loppuraporttiin tästä.

Lisätietoa:

Hämeen liitto, Niina Haake, projektipäällikkö, p. 040 869 6436