Maakunnan soten uudistamiseen haettiin 7,6 miljoonaa euroa rahoitusta

Hämeen liitto on hakenut yhteensä 7,6 miljoonaa euroa valtionavustusta kahteen Kanta-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon hankekokonaisuuteen. Kehittämishankkeilla käynnistetään pääministeri Marinin hallituksen valtakunnallinen sote-uudistus maakunnassa.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa on tavoitteena laaja-alainen toimintakulttuurin muutos.

Hankkeissa tehtävä kehittämistyö tulisi näkyä asiakkaille siten, että tulevaisuudessa palveluihin päästään entistä nopeammin ja asiakas saa tarvitsemansa palvelut yhdellä yhteydenotolla kokonaisvaltaisesti.

Hankkeissa tehtävä työ tulee entistä tarpeellisemmaksi siinä vaiheessa, kun näitä poikkeusolojen aikana kertyneitä kiireettömiä vastaanottoaikoja ryhdytään purkamaan.

Niina Haake, projektipäällikkö, Hämeen liitto

Peruspalvelujen kehittämiseen ja niiden saatavuuden parantamiseen tähdätään Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankekokonaisuudessa. Seuraavan kahden ja puolen vuoden aikana uudistetaan muun muassa sote-ammattilaisten yhteistyön käytäntöjä ja työvälineitä.

Sote-rakenneuudistamisen valmistelua tukevassa hankkeessa on puolestaan tavoitteena kehittää muun muassa tietojärjestelmiä, johtamista ja asiakasosallisuutta. Hankkeen kautta parannetaan myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen järjestämismalleja, lainsäädännön tarjoamien mahdollisuuksien mukaan.

Hankkeet käynnistyvät maakunnan kuntien ja kuntayhtymien sote-organisaatioissa näillä näkymin syksyllä 2020.

Kunnat ja kuntayhtymät tekevät toukokuun aikana päätökset sitoutumisestaan hankkeisiin. Kanta-Hämeelle myönnettävästä avustuksesta on odotettavissa päätöksiä sosiaali- ja terveysministeriöstä kesän aikana.

Tutustu tarkemmin Kanta-Hämeen sote-hankekokonaisuuden sisältöön tämän alla olevan lyhyen videoesittelyn kautta. Hankkeet esittelee projektipäällikkö Niina Haake ja projektiasiantuntija Johanna Hämäläinen Hämeen liitosta.

Lisätietoa:

Niina Haake, projektipäällikkö, p. 040 869 6436
Johanna Hämäläinen, p. 050 436 7246

Hämeessä kartoitetaan maakunnan matkailun järjestäytymistä

Kanta-Hämeessä on käynnistetty selvitys maakunnan matkailun organisoitumisesta. Tuloksena esitellään parhaat ja realistiset vaihtoehdot matkailumarkkinoinnin ja -myynnin järjestämiseksi pitkäjänteisesti.

Selvityksen aikana maakunnan kuntajohtajat sekä matkailuyritysten ja –toimijoiden edustajat saavat kertoa näkemyksensä siitä, tulisiko Kanta-Hämeessä olla oma matkailun alueorganisaatio, pitäisikö meidän liittyä johonkin maakunnan ulkopuolella toimivaan organisaatioon, vai olisiko matkailun kehittämiseen olemassa jokin muu vaihtoehto.

Kyselyyn ovat tervetulleita osallistumaan kaikki Kanta-Hämeen alueen toimijat (esim. matkailuyritykset, käyntikohteet, julkisen sektorin edustajat, yhdistykset, oppilaitokset ja muut sidosryhmät). Kysely on avoinna 17.5. asti ja sen voi tilata tästä linkistä.

Haastatteluissa ja kyselyssä selvitetään myös pitäisikö Hämeen virkistysalueyhdistys kytkeä matkailutoimintaan.

Johtopäätöksissä tullaan ottamaan kantaa mahdollisen organisaation päätehtävään, eli keskittyykö se matkailuelinkeinon edistämiseen yleensä, markkinointiin, myyntiin vai kaikkiin näihin asioihin. Selvitys tulee sisältämään selkeät perustelut ja kustannusarviot eri vaihtoehdoista.

Työ valmistuu touko-kesäkuun vaihteessa ja tulokset esitellään kuntajohtajille kesäkuussa. Tulosten perusteella kunnat päättävät syksyn aikana sitoutumisestaan Kanta-Hämeen yhteiseen matkailuun.

Selvityksen toteuttaa ulkopuolinen ja sitoutumaton konsulttitoimisto Nordic Marketing. Tilaajina ovat Hämeen liitto ja Western Lakeland Kanta-Häme -hanke.

Lisätietoa:

Hämeen liitto, Jouko Ylipaavalniemi, yhteysjohtaja, p. +358 50 327 2837
Hämeen ammattikorkeakoulu, Kirsi Sippola, kehittämispäällikkö, p. +358 50 574 5063

Maakunnan väkiluku on kasvanut

Kanta-Hämeen väkiluku oli maaliskuun lopussa 170 959. Asukasmäärä on kasvanut vuoden alusta 33 hengellä. Väestönkehitys on alkuvuoden aikana noussut Hämeen liiton tekemän suunnitteen käyrälle.

Tilanne on poikkeuksellisen hyvä, sillä viimeiseen kuuteen vuoteen Kanta-Hämeessä ei ensimmäisellä vuosineljänneksellä ole ollut kasvua.

Väestökehitys on kokonaisuudessaan parempaa kuin kahdeksaan vuoteen. Syy positiiviseen kasvuun on muuttovoitto muista maakunnista. Maan sisäinen muuttoliike oli maakuntamme hyväksi maaliskuussa +151 asukasta.

Maakuntien välisessä muuttoliikkeen vertailussa Kanta-Häme sijoittuu kolmanneksi, Uudenmaan ja Pirkanmaan jälkeen.

Kuukausimuutoksia tarkasteltaessa maakunnan väkiluku kasvoi reilusti helmikuusta maaliskuuhun, yhteensä 126 hengellä. Kaikki seutukunnatkin saivat uusia asukkaita. Yleensä maaliskuu on ollut väestönkasvun suhteen negatiivinen. On palattava vuoteen 2008 saakka, jolloin väestö kasvoi maaliskuun aikana enemmän kuin nyt.

Vuoden alusta väestönkasvua ovat saaneet kunnittain Forssa, Humppila, Hämeenlinna, Loppi ja Riihimäki, ja seutukunnittain Riihimäen seutu.

Ulkomailta Hämeeseen muutti tammi-maaliskuun aikana 141 asukasta, mikä on 29 enemmän kuin viime vuonna. Lähtijöitä ulkomaille oli 64, eli kaksi vähemmän kuin viime vuonna.

Lisätietoa:

Maakunta-analyytikko Jesse Marola, p. +358 50 592 6562

Maakuntajohtajan kirje: Suomen on tehostettava kriisijohtamista

Käsillä oleva terveydenhuollon toimialan kriisi pääsi kiistatta yllättämään yhteiskuntamme, vaikka muualla maailmassa suomalainen varautumisen tapa on kerännyt kiitosta.

Pääministeri totesi poikkeustilaa julistaessaan, että päätöksentekojärjestelmämme kankeus osoittautui jo alkumetreillä jossain määrin yllätykseksi valtioneuvostollekin.

Hallinnollisen kitkan lisäksi kriisijohtamisen vaikeusastetta kasvattaa terveydenhuollon organisaatioiden suuri määrä. Esimerkiksi puolustusvoimien tai poliisin kaltaisen yhden ammattimaisesti toimivan kriisijohtamisorganisaation sijasta tämän kriisin eturintamassa taisteleekin virusta vastaan kuntien ja kuntayhtymien laaja joukko.

Pelkästään kriisijohtamisen vaatiman tiedonkulun järjestäminen 310:lle kunnalle ja näiden omistamille terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kuntayhtymille aiheuttaa päänvaivaa.

Ongelmia päätösvallan hajautumisesta

Ongelmia syntyy päätösvallan hajautumisesta eri organisaatioihin ja johtoketjujen katkeamisesta tämän myötä. Kuntien kirjavat resurssit ja keskenään täysin erilaiset toimintakulttuurit eivät helpota tehtävää.

Kriisijohtamisen kannalta keskeisin alueellinen ja operatiivinen yksikkö meneillään olevassa koronakriisissä on ilman muuta sairaanhoitopiiri.

Maan 20 sairaanhoitopiiriä kantaa päävastuun sairastuneiden hoidosta ja epidemiaan liittyvästä terveydenhuollon yhteistyön koordinoimisesta alueellaan.

Sairaanhoitopiirien ja maakuntien rajat vastaavat useimmissa tapauksissa toisiaan, mutta nykyisillä maakuntaliitoilla on vain harvoissa tapauksissa roolia syntyneen kriisin hoidossa.

Hämeen liitto on vahvasti mukana

Kanta-Hämeessä maakuntaliitto kuitenkin on vahvasti kriisijohtamisen työssä mukana.

Kriisin puhjettua Hämeen liitto ryhtyi kuntien ja sairaanhoitopiirin toivomuksesta koordinoimaan maakunnallisen johtamismallin rakentamista ja maakunnan alueen viikoittaista, moninaista kriisin hillitsemiseen tähtäävää yhteistyötä.

Ratkaisu oli luonteva tilanteessa, jossa maakunnassa oli jo olemassa normaaliolojen toimiva ja tiivis yhteys kuntien, maakuntaliiton ja sairaanhoitopiirin kesken.

Verkostomainen toimintatapa on kriisijohtamisen tarpeisiin kaikkea muuta kuin optimaalinen, mutta yllättävän toimiva malli on yhteistuumin saatu pystyyn nostettua. Myös maakunnan monialainen turvallisuustoimijoiden yhteistyöelin Turvallisuusfoorumi on antanut työhön arvokkaan tukensa.

Organisaatiorajoja on pystytty ylittämään

Viime viikkoina on Hämeessä nähty todella ilahduttavia esimerkkejä organisaatiorajat ylittävästä pyyteettömästä yhteistyöstä. Kriisin shokkivaiheen laannuttua olemme pystyneet kehittämään kriisijohtamistamme reagoivasta ennakoivaan myös organisaatioiden välillä, ei vain niiden sisällä.

Suojavarusteiden hankkimisen tehostamiseksi kehittämästämme virtuaalisesta hankintatoimistosta olen suorastaan ylpeä.

Monialaiset, itsehallinnolliset maakunnat eivät ehtineet Sipilän hallituksen aikana syntyä, mikä on kriisijohtamisen kannalta suuri vahinko.

Kriisin hallitseminen olisi ollut huomattavasti helpommin organisoitavissa 18 maakunnassa kuin nykyisessä aluehallinnon sekavassa mallissa.

Suomeen on rakennettava tehokkaampi järjestelmä

Hallinnon malli varautumiseen liittyvine vastuineen on luotu edellisten hallitusten päätöksillä, eikä Marinin hallituksen auta muu kuin yrittää selvitä tällä. Jo nyt on kuitenkin selvää, että kriisin jälkeen on Suomeen rakennettava tehokkaampi ja suoraviivaisempi kriisijohtamisen järjestelmä.

Olen Reino Laajaniemen (HäSa 20.4.) kanssa täysin samaa mieltä siitä, että syntyville maakunnille tulisi jatkossa antaa järeä vastuu alueellisesta varautumisesta.

Jo ensimmäisen vaiheen sote-maakunta tulee olemaan riittävän suuri ja toimivaltuuksiltaan riittävän vahva, jotta sen sisälle pystytään rakentamaan kriisijohtamisen tarvitsemat suoraviivaiset tiedonkulun ja johtamisen rakenteet.

Varautumisen vastuualue tulisi sijoittaa aivan maakuntaorganisaation kärjen tuntumaan sen sijaan, että se haudattaisiin jonkin muun toimialan alle. Pahimmilla kriiseillä on tapana kasvaa nopeasti monialaisiksi, joten kriisijohtamisen on itsestään selvästi pystyttävä vastaamaan tähän.

Ennen uusien maakuntien syntymistä on nykyistä verkostomaista varautumisen mallia kuitenkin kehitettävä, mikä edellyttää varmasti joitakin lainsäädännön muutoksia ja toimivaltuuksien viilauksia.

Meneillään olevasta kriisistä kertyvät kokemukset on mahdollista tuoreeltaan hyödyntää, ja jo pelkästään tilannekuvien välittämisen mekanismeja merkittävästi parantaa. Tästä kirjoittaa myös Kalle Virtanen (HäSa 16.4.).

Hallituksen nopeatkaan toimet eivät riitä

Maan hallituksen nopeat ja määrätietoiset otteet, sairaanhoitopiirien tehokkuus tai kuntatason ketteryys eivät riitä, jos näiden välisissä prosesseissa haparoidaan.

Luotan siihen, että akuutin tilanteen helpotuttua valtioneuvosto esikuntineen tarttuu viipymättä kehittämishaasteeseen. Nykyisillä instrumenteilla en haluaisi kohdata koronan seuraavia aaltoja.

Lisätietoa:

Anna-Mari Ahonen, maakuntajohtaja, p. 050 572 0945

Suomen pääradan kuntoa ja välityskykyä parannettava kiireellisesti

Päärataryhmän oli tarkoitus tänään järjestää eduskuntatalossa junaparlamentti, jonka aiheena oli ”Suomi ei saa pysähtyä – päärata tarvitsee rahoitusta”. Nyt kun Suomi on koronaviruksen aiheuttamassa poikkeustilanteessa, on junaparlamentti siirretty syksyyn. Uskomme varmasti, että myös raideliikenne taas elpyy, ja kasvaa.

Päärataryhmä esittää välittömästi toteutettavaksi pääradan kehittämisen suunnittelu- ja investointiohjelman, jonka myötä parannetaan raideliikenteen välityskykyä ja palvelutasoa niin kansainvälisessä, valtakunnallisessa kuin alueellisessa liikenteessä. Kiireisintä on panostaa päärataan Helsingin ja Tornion välillä. Lisäksi ohjelman toteuttaminen edesauttaa maan poikittaisliikenteen kehittämistä ja tavoiteltujen matka-aikojen saavuttamista asemille ja satamiin.

Suomen päärata on osa eurooppalaista rajat ylittävää TEN-T-ydinverkkoa ja tulevaa ydinverkkokäytävää. Päärata on pituudeltaan 810 kilometriä. Siitä 2/3 on yksiraiteista. Vain noin 1/4 radasta voidaan luokitella hyvässä kunnossa olevaksi. Asetettuihin liikennetarpeisiin ja tavoitetilaan nähden puutteista puolet on hyvin merkittäviä.

Päärataryhmä on laaja-alainen pääradan ja sen jatkoyhteyksien kehittämistä edistävä yhteistyöelin, joka keskittyy sekä kansalliseen vaikuttamiseen että eurooppalaiseen TEN-T-liikenneverkkoon vaikuttamiseen. www.paarata.fi

Lisätietoa:

Päärataryhmän puheenjohtaja, maakuntajohtaja Esa Halme Pirkanmaan liitto, , 040 500 3531
Päärataryhmän varapuheenjohtaja, suunnittelujohtaja Jussi Rämet Pohjois-Pohjanmaan liitto, , 040 586 3877
Päärataryhmän sihteeri, edunvalvontapäällikkö Jouni Koskela Pirkanmaan liitto, , 050 527 2129

Muista maakunnista:
Maakuntajohtaja Ossi Savolainen, , 040 589 8415
Maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, , 050 572 0945
Maakuntajohtaja Asko Peltola, , 0400 590 123
Vt. maakuntajohtaja Jyrki Kaiponen, , 040 140 8995
Maakuntajohtaja Pauli Harju, , 0400 389 152
Maakuntajohtaja Mika Riipi, , 044 767 4200
Maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä, , 050 350 1505
Vs. maakuntajohtaja Pekka Hokkanen, , 040 595 0016
Maakuntajohtaja Kaj Suomela, , 050 312 8650

Yritysten neuvontapalvelut auttavat koronakriisissä

Suomen Yrittäjien, kehitysyhtiöiden ja uusyrityskeskusten henkilöstö ja kuntien yritysneuvojat palvelevat normaalisti yli tuhannen ammattilaisen voimin suomalaisia yrityksiä. Nyt resurssit ovat kohdistettu yrittäjien tarvitsemaan akuuttiin neuvontaan.

Kehitysyhtiöiden ja uusyrityskeskuksien neuvontapalvelujen yhteystiedot on koottu yhteen ja toimitettu kansallisten yrityspalveluiden käyttöön, jotta ne voivat tehokkaasti ohjata yrittäjiä alueellisten yritysneuvontapalvelujen pariin.

Tässä vaiheessa kysymys on noin 400 osaavan yritysneuvojan palveluista.

Hämeen liiton varautuminen koronavirukseen

Koronaviruksen vuoksi ja riskien välttämiseksi olemme ottaneet käyttöön kokousten ja matkojen järjestämistä rajoittavat toimenpiteet.

Varmistaaksemme asiakkaidemme, yhteistyökumppaniemme ja henkilöstömme terveyden ja hyvinvoinnin suosimme yhteydenpidossa ja kokousten järjestämisessä etäyhteyksiä.

Ensisijaisesti yhteyttä Hämeen liiton asiantuntijoihin pyydetään ottamaan puhelimitse tai sähköpostilla. Asiantuntijamme ovat yhteydessä sovituista tapaamisista ja kokouksia voidaan järjestää Teamsin tai Skypen välityksellä.

Koronavirustilanne muuttuu koko ajan ja päivitämme toimintaohjeitamme tilanteen kehittyessä. Tällä hetkellä ohjeistuksemme on voimassa 31.5.2020 saakka, ellei toisin ilmoiteta.

Asiantuntijoidemme yhteystiedot löytyvät Henkilöstö-sivulta.

Vilkasta sote-keskustelua ministeri Kiurun aluekierroksella

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun aluekierroksella Kanta-Hämeessä tarjoiltiin tilannekatsaus sote-uudistuksen etenemiseen ja tilannekuvasta Kanta-Hämeessä.

Hämeenlinnan Verkatehtaalle kokoontui aamupäiväksi laaja joukko sote-ammattilaisia, päätöksentekijöitä ja muun muassa järjestöjen edustajia.

Ministeri Kiuru korosti puheessaan huolta peruspalvelujen tilanteesta, haasteista palvelujen saatavuudessa ja muun muassa nuorten hyvinvoinnista.

Painopistettä on saatava muutettua raskaista ja vaativista palveluista kohti peruspalveluja. Systeemissä on virhe.

Krista Kiuru, perhe- ja peruspalveluministeri, STM

Sosiaali- ja terveysministeriön johtava asiantuntija Kari Hakari valotti reformin etenemistä ja kertoi käynnissä olevista valtionavustushauista ja alueellisen valmistelun tuesta.

Ministeriö haluaa kannustaa alueita alueelliseen ja alueiden väliseen yhteistyöhön jo ennen varsinaisen maakuntavalmistelun käynnistymistä.

Kari Hakari, johtava asiantuntija, STM

Edellisellä tuotantokaudella muutosprosessia vetänyt Hämeenlinnan kaupungin sosiaali- ja terveysjohtaja Jukka Lindberg puolestaan nosti esiin kuntien haasteellisen tilanteen lainsäädäntömuutosten alla.

Hämeenlinnassa on jo pitkälti tehty ne rakenteelliset uudistukset, joilla on voitu trimmata kustannustehokkuutta. Valtion taholta tulevat vaateet tulisi myös rahoittaa täysimääräisesti.

Jukka Lindberg, sosiaali- ja terveysjohtaja, Hämeenlinnan kaupunki

Yleisöä puhuttivat muun muassa tulevan uudistuksen aikataulu ja vaikutukset lähipalveluihin. Ministeri Kiuru korosti, etteivät lähipalvelut ole katoamassa mihinkään, päinvastoin nyt niitä olisi tarkoitus parantaa ja kehittää.

Ministeri Kiuru kiertää talven aikana kaikkien maakuntien alueilla kertomassa hallitusohjelman mukaisesta uudistuksesta ja valtakunnallisen valmistelun vaiheista.

Lisätietoa:

Hämeen liitto, Niina Haake, projektipäällikkö, p. 040 869 6436

Maakuntahallituksen päätökset 9.3.2020

Hämeen maakuntahallitus hyväksyi Hämeen yhteistyöryhmän (MYR) työjärjestyksen ja keskusteli sote-uudistuksesta ja meneillään olevien valtionavustushakujen tilanteesta.

Hämeen ELY-keskuksen neuvottelukunnan tehtävät siirtyivät Hämeen yhteistyöryhmälle

Hämeen ELY-keskuksen neuvottelukunnan tehtävät siirrettiin Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien yhteistyöryhmille 1.1.2020. Hämeen maakuntahallitus hyväksyi kokouksessaan 9.3.2020 Hämeen yhteistyöryhmän eli MYRin työjärjestyksen 2017-2020 päivittämisen ja MYRin tehtävien laajentamisen.

Neuvottelukunnan tehtävänä on ollut tukea ELY-keskuksen strategista suunnittelua ja edistää keskuksen ja sen sidosryhmien välistä yhteistyötä. Neuvottelukunnan jäsenistö on ollut pitkälti sama kuin maakunnan yhteistyöryhmässä.

Uuden strategiakauden alussa pohdimme, kuinka tiivistäisimme alueen keskeisimpien sidosryhmiemme kanssa tehtävää yhteistyötä. Neuvottelukunnan tehtävien siirtyminen MYRille nähtiin yhtenä keinona tähän. Vastaanotto sidosryhmissä on ollut erittäin positiivista.

Teea Lyytikäinen, yksikön päällikkö, Hämeen ELY-keskus

Uuden strategiakautemme kärjet, työllisyyden ja kiertotalouden edistäminen sekä ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen ovat laaja-alaisia ilmiöitä, joiden ratkaisuun tarvitaan eri toimijoiden välistä yhteistyötä.

Teea Lyytikäinen, yksikön päällikkö, Hämeen ELY-keskus

Tavoitteena Hämeen ELY-keskuksella onkin tuoda jatkossa näitä teemoja MYRin keskusteltavaksi ja hakea siten uusiakin yhteistyörajapintoja.

Maakunnan yhteistyöryhmä

Hämeen yhteistyöryhmä, MYR, koostuu maakuntamme kehittämisen kannalta tärkeimmistä yhteistyötahoista ja valtionhallinnon organisaatioista. MYR työskentelee aina maakuntavaltuuston toimikauden ajan.

Lisätietoa:

Hämeen liitto, Marko Mälly, kehittämispäällikkö, p. 050 575 2193,
Hämeen ELY-keskus, Teea Lyytikäinen, yksikön päällikkö, p. 0295 025 160,

Hämeessä haetaan valtionavustusta kahteen sote-hankkeeseen

Maakuntahallitus käsitteli sote-uudistuksen ja meneillään olevien valtionavustushakujen tilannetta.

Haemme yhdessä Kanta-Hämeen kuntien ja kuntayhtymien kanssa valtionavustusta sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen kehittämiseen ja erityisesti palvelujen saatavuuden parantamiseen.

Niina Haake, projektipäällikkö, Hämeen liitto

Lisäksi haemme avustusta tietojärjestelmien ja asiakkaan digitaalisten palvelujen kehittämiseen sekä hankekokonaisuuden koordinointiin.

Niina Haake, projektipäällikkö, Hämeen liitto

Maakuntahallitus valtuutti Hämeen liiton huolehtimaan avustushakemusten viimeistelystä ja toimittamisesta sosiaali- ja terveysministeriöön.

Lisätietoa:

Hämeen liitto, Niina Haake, projektipäällikkö, p. 040 869 6436

Hämeen maakuntahallitus kokoontuu seuraavan kerran 6.4.2020.

Aluesuunnittelupäällikkö, tervetuloa Hämeen liittoon

Etsimme aluesuunnittelun asiantuntijaa motivoivaan, aktiiviseen ja innovatiiviseen työtehtävään. Tarjoamme mielenkiintoisia haasteita ja vaikuttavan näköalapaikan Kanta-Hämeen kehittämisessä ja edunvalvonnassa.

Olemme jatkaneet hakuaikaa 10.5.2020 saakka. Huomioimme aiemmin tulleet hakemukset.

Aluesuunnittelutiimimme esimiehenä kannustat asiantuntijoitamme huippusuorituksiin. Tehtävänäsi on valmistella maakuntakaavaa ja kehittää kestävää yhdyskuntarakennetta.

Maankäytön suunnittelussa pääset tekemään laajaa yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa ja toimit asiantuntijana asumisen, rakennetun ympäristön, kulttuuriympäristön ja maiseman kysymyksissä.

Millaista asiantuntijaa etsimme?

Aluesuunnittelupäällikön tehtävä on laaja-alainen ja haasteellinen. Työ vaatiikin omatoimisuutta, kykyä itsenäiseen työskentelyyn sekä hyviä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja.

Esimieheltä odotamme kykyä innostaa ja motivoida alaisia. Edellytämme soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa ja kokemusta maankäytön suunnittelusta sekä alan lainsäädännön ja käytännön tuntemusta. Lisäksi paikkatieto-osaaminen, kielitaito ja esimieskokemus katsotaan eduiksi.

Arvostamme aktiivista työotetta ja halua itsensä kehittämiseen. Aluesuunnittelupäällikön täytyy osata katsoa kauas, mutta nähdä myös lähelle.

Millainen on tuleva työpaikkasi?

Hämeen liitto on kansanvaltaiseen päätöksentekoon tukeutuva Kanta-Hämeen maakunnan vaikuttava asiantuntija- ja kehittäjäorganisaatio.

Meillä on kannustava ja tukea antava, hyvähenkinen työyhteisö. Mottomme – asiantuntijuus intohimona – kertoo ajattelutavastamme ja työotteestamme. Toimimme maakunnan palveluksessa ja asiantuntijamme tekevät töitä maakunnan kehittämisen, yhteistyön ja edunvalvonnan eteen.

Meillä saat käyttöösi liikunta-, kulttuuri- ja lounasedun sekä kattavan työterveyshuollon. Olemme joustava työpaikka työn ja muun elämän yhteensovittamisessa.

Toimistomme sijaitsee Hämeenlinnassa. Tutustu meihin ja toimintaamme tarkemmin www.hameenliitto.fi

Palkkaus ja työsuhde

Työsuhde on toistaiseksi voimassa oleva. Palkkaus ja työsuhteen ehdot määräytyvät kunnallisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti.

Tehtävän täytössä sovelletaan kuuden kuukauden koeaikaa. Lisäksi valitun on ennen toimen vastaanottamista esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan.

Kiinnostuitko?

Lähetä CV:si ja hakemuksesi palkkatoiveineen 10.5.2020 mennessä www.personnel.fi sivujen kautta.

Lisätietoja tehtävästä antavat:
Eezy Personnel, Tuija Pulkkinen, puh. 050 3595 212 ja
Hämeen liitto, kehittämisjohtaja Matti Lipsanen, puh. 050 506 0697.