Suomen pääradan kuntoa ja välityskykyä parannettava kiireellisesti

Päärataryhmän oli tarkoitus tänään järjestää eduskuntatalossa junaparlamentti, jonka aiheena oli ”Suomi ei saa pysähtyä – päärata tarvitsee rahoitusta”. Nyt kun Suomi on koronaviruksen aiheuttamassa poikkeustilanteessa, on junaparlamentti siirretty syksyyn. Uskomme varmasti, että myös raideliikenne taas elpyy, ja kasvaa.

Päärataryhmä esittää välittömästi toteutettavaksi pääradan kehittämisen suunnittelu- ja investointiohjelman, jonka myötä parannetaan raideliikenteen välityskykyä ja palvelutasoa niin kansainvälisessä, valtakunnallisessa kuin alueellisessa liikenteessä. Kiireisintä on panostaa päärataan Helsingin ja Tornion välillä. Lisäksi ohjelman toteuttaminen edesauttaa maan poikittaisliikenteen kehittämistä ja tavoiteltujen matka-aikojen saavuttamista asemille ja satamiin.

Suomen päärata on osa eurooppalaista rajat ylittävää TEN-T-ydinverkkoa ja tulevaa ydinverkkokäytävää. Päärata on pituudeltaan 810 kilometriä. Siitä 2/3 on yksiraiteista. Vain noin 1/4 radasta voidaan luokitella hyvässä kunnossa olevaksi. Asetettuihin liikennetarpeisiin ja tavoitetilaan nähden puutteista puolet on hyvin merkittäviä.

Päärataryhmä on laaja-alainen pääradan ja sen jatkoyhteyksien kehittämistä edistävä yhteistyöelin, joka keskittyy sekä kansalliseen vaikuttamiseen että eurooppalaiseen TEN-T-liikenneverkkoon vaikuttamiseen. www.paarata.fi

Lisätietoa:

Päärataryhmän puheenjohtaja, maakuntajohtaja Esa Halme Pirkanmaan liitto, , 040 500 3531
Päärataryhmän varapuheenjohtaja, suunnittelujohtaja Jussi Rämet Pohjois-Pohjanmaan liitto, , 040 586 3877
Päärataryhmän sihteeri, edunvalvontapäällikkö Jouni Koskela Pirkanmaan liitto, , 050 527 2129

Muista maakunnista:
Maakuntajohtaja Ossi Savolainen, , 040 589 8415
Maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, , 050 572 0945
Maakuntajohtaja Asko Peltola, , 0400 590 123
Vt. maakuntajohtaja Jyrki Kaiponen, , 040 140 8995
Maakuntajohtaja Pauli Harju, , 0400 389 152
Maakuntajohtaja Mika Riipi, , 044 767 4200
Maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä, , 050 350 1505
Vs. maakuntajohtaja Pekka Hokkanen, , 040 595 0016
Maakuntajohtaja Kaj Suomela, , 050 312 8650

Yritysten neuvontapalvelut auttavat koronakriisissä

Suomen Yrittäjien, kehitysyhtiöiden ja uusyrityskeskusten henkilöstö ja kuntien yritysneuvojat palvelevat normaalisti yli tuhannen ammattilaisen voimin suomalaisia yrityksiä. Nyt resurssit ovat kohdistettu yrittäjien tarvitsemaan akuuttiin neuvontaan.

Kehitysyhtiöiden ja uusyrityskeskuksien neuvontapalvelujen yhteystiedot on koottu yhteen ja toimitettu kansallisten yrityspalveluiden käyttöön, jotta ne voivat tehokkaasti ohjata yrittäjiä alueellisten yritysneuvontapalvelujen pariin.

Tässä vaiheessa kysymys on noin 400 osaavan yritysneuvojan palveluista.

Hämeen liiton varautuminen koronavirukseen

Koronaviruksen vuoksi ja riskien välttämiseksi olemme ottaneet käyttöön kokousten ja matkojen järjestämistä rajoittavat toimenpiteet.

Varmistaaksemme asiakkaidemme, yhteistyökumppaniemme ja henkilöstömme terveyden ja hyvinvoinnin suosimme yhteydenpidossa ja kokousten järjestämisessä etäyhteyksiä.

Ensisijaisesti yhteyttä Hämeen liiton asiantuntijoihin pyydetään ottamaan puhelimitse tai sähköpostilla. Asiantuntijamme ovat yhteydessä sovituista tapaamisista ja kokouksia voidaan järjestää Teamsin tai Skypen välityksellä.

Koronavirustilanne muuttuu koko ajan ja päivitämme toimintaohjeitamme tilanteen kehittyessä. Tällä hetkellä ohjeistuksemme on voimassa huhtikuun loppuun saakka, ellei toisin ilmoiteta.

Asiantuntijoidemme yhteystiedot löytyvät Henkilöstö-sivulta.

Vilkasta sote-keskustelua ministeri Kiurun aluekierroksella

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun aluekierroksella Kanta-Hämeessä tarjoiltiin tilannekatsaus sote-uudistuksen etenemiseen ja tilannekuvasta Kanta-Hämeessä.

Hämeenlinnan Verkatehtaalle kokoontui aamupäiväksi laaja joukko sote-ammattilaisia, päätöksentekijöitä ja muun muassa järjestöjen edustajia.

Ministeri Kiuru korosti puheessaan huolta peruspalvelujen tilanteesta, haasteista palvelujen saatavuudessa ja muun muassa nuorten hyvinvoinnista.

Painopistettä on saatava muutettua raskaista ja vaativista palveluista kohti peruspalveluja. Systeemissä on virhe.

Krista Kiuru, perhe- ja peruspalveluministeri, STM

Sosiaali- ja terveysministeriön johtava asiantuntija Kari Hakari valotti reformin etenemistä ja kertoi käynnissä olevista valtionavustushauista ja alueellisen valmistelun tuesta.

Ministeriö haluaa kannustaa alueita alueelliseen ja alueiden väliseen yhteistyöhön jo ennen varsinaisen maakuntavalmistelun käynnistymistä.

Kari Hakari, johtava asiantuntija, STM

Edellisellä tuotantokaudella muutosprosessia vetänyt Hämeenlinnan kaupungin sosiaali- ja terveysjohtaja Jukka Lindberg puolestaan nosti esiin kuntien haasteellisen tilanteen lainsäädäntömuutosten alla.

Hämeenlinnassa on jo pitkälti tehty ne rakenteelliset uudistukset, joilla on voitu trimmata kustannustehokkuutta. Valtion taholta tulevat vaateet tulisi myös rahoittaa täysimääräisesti.

Jukka Lindberg, sosiaali- ja terveysjohtaja, Hämeenlinnan kaupunki

Yleisöä puhuttivat muun muassa tulevan uudistuksen aikataulu ja vaikutukset lähipalveluihin. Ministeri Kiuru korosti, etteivät lähipalvelut ole katoamassa mihinkään, päinvastoin nyt niitä olisi tarkoitus parantaa ja kehittää.

Ministeri Kiuru kiertää talven aikana kaikkien maakuntien alueilla kertomassa hallitusohjelman mukaisesta uudistuksesta ja valtakunnallisen valmistelun vaiheista.

Lisätietoa:

Hämeen liitto, Niina Haake, projektipäällikkö, p. 040 869 6436

Maakuntahallituksen päätökset 9.3.2020

Hämeen maakuntahallitus hyväksyi Hämeen yhteistyöryhmän (MYR) työjärjestyksen ja keskusteli sote-uudistuksesta ja meneillään olevien valtionavustushakujen tilanteesta.

Hämeen ELY-keskuksen neuvottelukunnan tehtävät siirtyivät Hämeen yhteistyöryhmälle

Hämeen ELY-keskuksen neuvottelukunnan tehtävät siirrettiin Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien yhteistyöryhmille 1.1.2020. Hämeen maakuntahallitus hyväksyi kokouksessaan 9.3.2020 Hämeen yhteistyöryhmän eli MYRin työjärjestyksen 2017-2020 päivittämisen ja MYRin tehtävien laajentamisen.

Neuvottelukunnan tehtävänä on ollut tukea ELY-keskuksen strategista suunnittelua ja edistää keskuksen ja sen sidosryhmien välistä yhteistyötä. Neuvottelukunnan jäsenistö on ollut pitkälti sama kuin maakunnan yhteistyöryhmässä.

Uuden strategiakauden alussa pohdimme, kuinka tiivistäisimme alueen keskeisimpien sidosryhmiemme kanssa tehtävää yhteistyötä. Neuvottelukunnan tehtävien siirtyminen MYRille nähtiin yhtenä keinona tähän. Vastaanotto sidosryhmissä on ollut erittäin positiivista.

Teea Lyytikäinen, yksikön päällikkö, Hämeen ELY-keskus

Uuden strategiakautemme kärjet, työllisyyden ja kiertotalouden edistäminen sekä ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen ovat laaja-alaisia ilmiöitä, joiden ratkaisuun tarvitaan eri toimijoiden välistä yhteistyötä.

Teea Lyytikäinen, yksikön päällikkö, Hämeen ELY-keskus

Tavoitteena Hämeen ELY-keskuksella onkin tuoda jatkossa näitä teemoja MYRin keskusteltavaksi ja hakea siten uusiakin yhteistyörajapintoja.

Maakunnan yhteistyöryhmä

Hämeen yhteistyöryhmä, MYR, koostuu maakuntamme kehittämisen kannalta tärkeimmistä yhteistyötahoista ja valtionhallinnon organisaatioista. MYR työskentelee aina maakuntavaltuuston toimikauden ajan.

Lisätietoa:

Hämeen liitto, Marko Mälly, kehittämispäällikkö, p. 050 575 2193,
Hämeen ELY-keskus, Teea Lyytikäinen, yksikön päällikkö, p. 0295 025 160,

Hämeessä haetaan valtionavustusta kahteen sote-hankkeeseen

Maakuntahallitus käsitteli sote-uudistuksen ja meneillään olevien valtionavustushakujen tilannetta.

Haemme yhdessä Kanta-Hämeen kuntien ja kuntayhtymien kanssa valtionavustusta sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen kehittämiseen ja erityisesti palvelujen saatavuuden parantamiseen.

Niina Haake, projektipäällikkö, Hämeen liitto

Lisäksi haemme avustusta tietojärjestelmien ja asiakkaan digitaalisten palvelujen kehittämiseen sekä hankekokonaisuuden koordinointiin.

Niina Haake, projektipäällikkö, Hämeen liitto

Maakuntahallitus valtuutti Hämeen liiton huolehtimaan avustushakemusten viimeistelystä ja toimittamisesta sosiaali- ja terveysministeriöön.

Lisätietoa:

Hämeen liitto, Niina Haake, projektipäällikkö, p. 040 869 6436

Hämeen maakuntahallitus kokoontuu seuraavan kerran 6.4.2020.

Aluesuunnittelupäällikkö, tervetuloa Hämeen liittoon.

Etsimme aluesuunnittelun asiantuntijaa motivoivaan, aktiiviseen ja innovatiiviseen työtehtävään. Tarjoamme mielenkiintoisia haasteita ja vaikuttavan näköalapaikan Kanta-Hämeen kehittämisessä ja edunvalvonnassa.

Aluesuunnittelutiimimme esimiehenä kannustat asiantuntijoitamme huippusuorituksiin. Tehtävänäsi on valmistella maakuntakaavaa ja kehittää kestävää yhdyskuntarakennetta.

Maankäytön suunnittelussa pääset tekemään laajaa yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa ja toimit asiantuntijana asumisen, rakennetun ympäristön, kulttuuriympäristön ja maiseman kysymyksissä.

Millaista asiantuntijaa etsimme?

Aluesuunnittelupäällikön tehtävä on laaja-alainen ja haasteellinen. Työ vaatiikin omatoimisuutta, kykyä itsenäiseen työskentelyyn sekä hyviä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja.

Esimieheltä odotamme kykyä innostaa ja motivoida alaisia. Edellytämme soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa ja kokemusta maankäytön suunnittelusta sekä alan lainsäädännön ja käytännön tuntemusta. Lisäksi paikkatieto-osaaminen, kielitaito ja esimieskokemus katsotaan eduiksi.

Arvostamme aktiivista työotetta ja halua itsensä kehittämiseen. Aluesuunnittelupäällikön täytyy osata katsoa kauas, mutta nähdä myös lähelle.

Millainen on tuleva työpaikkasi?

Hämeen liitto on kansanvaltaiseen päätöksentekoon tukeutuva Kanta-Hämeen maakunnan vaikuttava asiantuntija- ja kehittäjäorganisaatio.

Meillä on kannustava ja tukea antava, hyvähenkinen työyhteisö. Mottomme – asiantuntijuus intohimona – kertoo ajattelutavastamme ja työotteestamme. Toimimme maakunnan palveluksessa ja asiantuntijamme tekevät töitä maakunnan kehittämisen, yhteistyön ja edunvalvonnan eteen.

Meillä saat käyttöösi liikunta-, kulttuuri- ja lounasedun sekä kattavan työterveyshuollon. Olemme joustava työpaikka työn ja muun elämän yhteensovittamisessa.

Toimistomme sijaitsee Hämeenlinnassa. Tutustu meihin ja toimintaamme tarkemmin www.hameenliitto.fi

Palkkaus ja työsuhde

Työsuhde on toistaiseksi voimassa oleva. Palkkaus ja työsuhteen ehdot määräytyvät kunnallisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti.

Tehtävän täytössä sovelletaan kuuden kuukauden koeaikaa. Lisäksi valitun on ennen toimen vastaanottamista esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan.

Kiinnostuitko?

Lähetä CV:si ja hakemuksesi palkkatoiveineen 5.4.2020 mennessä www.personnel.fi sivujen kautta.

Lisätietoja tehtävästä antavat:
Eezy Personnel, Tuija Pulkkinen, puh. 050 3595 212 ja
Hämeen liitto, kehittämisjohtaja Matti Lipsanen, puh. 050 506 0697.

Suomen päärata – meidän rata

Suomen ensimmäinen henkilöliikenteelle tarkoitettu rata valmistui vuonna 1862. Se kulki Helsingistä Hämeenlinnaan. Junamatka tällä välillä kesti tuolloin lähes viisi tuntia. Alkuvaiheessa Hämeenlinnaan pääsi Helsingistä kolmesti viikossa. Juna oli melkoinen ihme ja sitä tultiin päivittelemään pitkienkin taivalten takaa.

Paljon on kehitystä tapahtunut noista ajoista.

Tänään Hämeenlinnassa pysähtyy 60 junaa päivittäin. Matka-aika Helsinkiin on lyhentynyt yhteen tuntiin. Rataosalla tehdään vuosittain yli 5 miljoona matkaa, ja kasvu jatkuu.

Helsinki-Hämeenlinna -väli on nyt osa päärataa. Siitä on kehittynyt Suomen junaliikenteen valtasuoni, jota pitkin virtaa ihmisten ja tavaroiden lisäksi työtä, toimeentuloa ja elinvoimaa koko Suomeen.

Päärata yhdistää henkilö- ja tavaraliikenteessä pääkaupunkiseudun, Satakunnan, Hämeen, Pirkanmaan, Pohjanmaan maakunnat sekä Keski- ja Pohjois-Suomen. Jo tuo aluekuvaus kertoo siitä, miten valtavasta vaikuttavuudesta on kysymys. Siksi pääradan kyky toimia ihmisten arkipäivän liikkumisen ja yritysten kuljetusten mahdollistajana on meidän kaikkien yhteinen, koko Suomen asia.

Rata tarvitsee matkustajat ja kehittyvät asemanseudut

Radat ja vesitiet ovat muovanneet Suomen aluerakenteen pitkälti sellaiseksi kuin sen tänä päivänä koemme. Tästä hyvä esimerkki on pääradan suuntainen vyöhyke Helsingistä Riihimäen ja Hämeenlinnan kautta Tampereelle. Taajamaketju joka on kuin helminauha, jota valtakunnalliset liikenneväylät yhdistävät.

Aseman seudut koko pääradan varrella Helsingistä pohjoiseen ovat kasvukeskuksia. Niiden läheisyyteen rakennetaan ja suunnitellaan toimivia matkaketjuja. Junarata välityskykyineen ja sijaintineen ei ole vain liikenneasia, vaan iso yhteiskuntapoliittinen, ja koko maan aluerakennetta suuntaava kysymys.

Sitä voi vain kuvitella, miten valtava muutos se olisi, jos rata vietäisiin pois Tampere-Helsinki -väliltä, niiltä alueilta, jotka vuosikymmenien ajan ovat rakentuneet toimivan junaliikenteen ympärille.

Menetykset olisivat valtavat niin ihmisille kuin yrityksillekin. Kansallisomaisuus, rakennettu ympäristö kiinteistöineen, menettäisi ison osan arvostaan. Mistä löytyisivät rahat jäljelle jäävän, nykyistä taajamarakennetta tukevan ja asukkaiden arkeen kiinnittyvän radan kunnostamiseen ja kehittämiseen? Tuollainen tilanne loisi mielikuvia pysähtyneisyydestä. Tätähän me emme halua. Siksi pääradan välityskykyä on parannettava korjaamalla nykyistä, olemassa olevaa ratakäytävää.

Vain muutaman minuutin tähden(kö)?

Missä olisivat uuden, niin sanotun suoran ratayhteyden tai oikoradaksikin kutsutun raiteen asemat? Tampereella ja Helsinki-Vantaalla? Helsingin ja Tampereen välillä tapahtuvista junamatkoista vain kolmasosa on suoria, päästä päähän ulottuvia.

Suoran ratayhteyden rakentaminen Tampereelta Helsinki-Vantaalle maksaa noin 1,2 miljardia euroa enemmän kuin nykyisen pääradan lisäraiteiden ja muun välityskyvyn parantaminen.

Jos matka-aika lyhenee 18-20 minuuttia rakentamalla suora raideyhteys, maksaisi nopeuden lisääminen lähes 70 miljoonaa euroa minuutilta.

Pääradalla on merkittäviä puutteita myös Tampereelta pohjoiseen ja poikittaisyhteyksissä Jyväskylään ja esimerkiksi Porin suuntaan. Tampere-Seinäjoki on yksiraiteinen, samoin Oulu-Kemi. Myös rata Tampereelta Jyväskylän suuntaan on Orivedeltä Jyväskylään yksiraiteinen, samoin pääosin Tampereelta Poriin.

Yksiraiteiset rataosuudet hidastavat sekä henkilö- että tavarajunia. Kun rahaa on niukasti, on syytä miettiä tarkkaan mihin investoidaan. Tuolla yli miljardin euron hintaerolla voitaisiin tehdä isoja parannuksia koko pääradalla etelästä pohjoiseen. Myös tässä on pääratatyön yhteinen etu.

Lisätietoja: Heikki Pusa, johtava asiantuntija, yli-insinööri.
Katso yhteystiedot Henkilöstö-sivulta.

Kaikki Kanta-Hämeen seutukunnat saivat tammikuussa muuttovoittoa

Kanta-Hämeen väkiluku oli tammikuun lopussa 170 939 asukasta. Asukasluku väheni tammikuun aikana 42 hengellä, mutta väkiluku on laskenut viime vuosina aina tammikuussa. Tammikuussa monet vaihtavat paikkakuntaa opiskeluiden perässä. Riihimäen ja Forssan seudut kuitenkin erottuivat edukseen, sillä ne saivat väestönlisäystä.

Maakuntien välinen nettomuutto parani aiempiin tammikuihin nähden. Kaikki Hämeen seutukunnat saivat muuttovoittoa. Lukemaa paransi erityisesti myös Riihimäen ja Forssan seutujen positiivinen nettomuutto. Tulijoita maakuntaan oli 2 enemmän ja lähtijöitä 30 vähemmän kuin viime vuonna.

Tammikuussa syntyi 96 uutta hämäläistä. Lukumäärä on sama kuin viime vuoden tammikuussa.  Lapsia syntyi jokaisessa kunnassa.

Hämeeseen muutti ulkomailta 38 asukasta ja pois muuttaneita oli 23. Maahanmuuttoja oli saman verran kuin viime vuoden tammikuussa, ja maastamuuttoja 4 enemmän.

Lisätietoa:

Maakunta-analyytikko Jesse Marola, p. +358 50 592 6562

Hämeen liiton ilme ja verkkosivut uusiutuivat

Uuden strategian myötä Hämeen liitossa oli aika uudistaa myös verkkosivut ja päivittää organisaation ilme tukemaan asiantuntijatyötä.

Hämeen liiton mottona on asiantuntijuus intohimona.

Motto kertoo ajattelutavastamme ja työotteestamme. Olemme Hämeen maakunnan vaikuttava asiantuntija- ja kehittäjäorganisaatio. Nyt oli juuri oikea aika uudistaa verkkosivut ja ilme tukemaan asiantuntijuuttamme.

Anna-Mari Ahonen, maakuntajohtaja

Halusimme uuden ilmeen olevan raikas ja selkeä. Syvän sininen väri henkii vakautta, asiantuntemusta ja vaikuttavuutta. Hämeestä tuttu punainen väri, pienellä sävytwistillä, toimii huomiovärinä.

Reetta Sorjonen, suunnittelija, viestintä

Logo yhdistää kolme seutukuntaa

Hämeen liiton uusi tunnus muodostuu Hämeen liitto -tekstistä, jonka yläpuolella sijaitsee vaakunasta johdettu merkki. Merkin sisään sijoitetut kolme vinoa viivaa ovat viittaus Hämeen kolmeen seutukuntaan, Forssan, Hämeenlinnan ja Riihimäen seutuihin.

Kolme seutukuntaa löytyivät myös Hämeen liiton vanhasta logosta. Uusi tunnus kuitenkin entisestään korostaa vaakunamaisella muodollaan yhtenäistä maakuntaa.

Asiantuntijuutta ja sisältöjä korostaen

Hämeen liiton toiminnan kärjet ovat ryhmittyneet edunvalvonnan, kehittämisen ja yhteistyön tehtävien ympärille.

Uusilla verkkosivuillaan Hämeen liitto tuo entistä enemmän esiin maakunnan vahvuuksia ja niitä asioita, joita maakunnassa kehitetään ja edistetään yhdessä eri toimijoiden kanssa.

Haluamme nostaa maakunnan tekemistä näkyväksi ja osoittaa olevamme maakunnan paras ja Euroopan kärkeä edunvalvojana, kehittäjänä, yhteistyön tekijänä ja työpaikkana. Verkkosivut ovat käyntikorttimme ja tärkein viestinnän välineemme.

Matti Lipsanen, kehittämisjohtaja

Lisätietoa:

Anna-Mari Ahonen, maakuntajohtaja, p. 050 572 0945
Reetta Sorjonen, suunnittelija, viestintä, p. 044 300 5230

Oma Häme -valmistelu pakettiin

Hämeen liitossa valmisteltiin vuosien 2016-2019 aikana Juha Sipilän hallituksen maakunta- ja sote-uudistusta nimellä Oma Häme. Hämeen maakuntahallitus hyväksyi 24.2.2020 Oma Hämeen esivalmistelurahoituksen loppuraportin lähetettäväksi valtiovarainministeriöön.

Valtiovarainministeriö myönsi Hämeen liitolle usealla erillisellä päätöksellä valtionavustusta maakunta- ja sote-uudistuksen esivalmisteluun. Oma Häme -valmistelu oli keväällä 2019 täydessä valmiudessa siirtymään uudistuksen toimeenpanovaiheeseen. Valtakunnallinen valmistelu kuitenkin päättyi 20.3.2019. Valtionavustusta oli silti mahdollista käyttää maakunnissa vuoden 2019 loppuun saakka.

Maakuntahallitus muistutti, että valmistelun aikana tuotettiin paljon arvokasta ja edelleen käyttökelpoista materiaalia. Tätä materiaalia hyödynnetään uudistuksen kaatumisen jälkeenkin sekä kansallisessa sote-valmistelussa että maakunnan sisäisessä työssä.

Muodostimme tilannekuvaa maakunnan henkilöstöstä ja tiloista, yhtenäistimme palvelutuotannon toimintatapoja, prosesseja ja työvälineitä. Lisäksi lasten ja ikäihmisten kärkihankkeissa tuotimme maakunnallisia toimintamalleja ja hankimme ICT-järjestelmiä, joita sovitettiin yhteen eri toimijoiden järjestelmien kanssa.

Matti Lipsanen, kehittämisjohtaja, Hämeen liitto.

Maakunnan hallinnon, johtamisjärjestelmän ja talouden valmistelu oli aikaan ja paikkaan sidottua, joten sitä on vaikeampi hyödyntää jatkotöissä.

Matti Lipsanen, kehittämisjohtaja, Hämeen liitto.

Kustannukset katettiin lähes kokonaan valtionavustuksilla

Oma Hämeen esivalmistelurahoituksen kustannukset 2017–2019 olivat yhteensä 2 529 661,38 euroa. Kustannukset koostuivat suurimmaksi osaksi valmisteluhenkilöstön palkkakustannuksista.

Yli 93 % kustannuksista katettiin maakuntauudistuksen valmisteluun osoitetuilla valtionavustuksilla.

Oma Häme -kokonaisuuteen kuuluivat myös maakunnan vapaaehtoinen esivalmistelu, ICT-valmistelu, kärkihankkeet, muutosagentit sekä sote-koordinaattori.

Kaikkiaan kustannukset olivat yhteensä lähes seitsemän miljoonaa euroa vuosina 2015-2019, josta ICT-valmistelun osuus oli 2,8 miljoonaa euroa. ICT-valmistelun loppuraportti hyväksyttiin maakuntahallituksen edellisessä kokouksessa.

Hämeen maakuntahallitus kokoontuu seuraavan kerran 9.3.2020.

Lisätietoa:

Matti Lipsanen, kehittämisjohtaja, p. 050 506 0697