Hämäläinen asumisen arki on sujuvaa, mutta elämäntavan markkinointia pitää lisätä

Mielikuvat Kanta-Hämeestä ovat muuttuneet myönteisempään suuntaan. Sijaintiamme pidetään hyvänä ja alue koetaan turvallisena ja houkuttelevana asumisen seutuna. Asumisvaihtoehtojen kiinnostavuuden ja maakunnan vetovoiman kasvattamisen eteen on vielä tehtävä töitä.

Hämeen liitto teetti muuttajatutkimuksen, jossa haastateltiin yhteensä vajaa 400 Hämeeseen vuosien 2019-2020 aikana muuttanutta ja täältä muualle lähtenyttä asukasta. Haastateltavat olivat 25-44 vuotiaita.

Vastaajista jopa 39 prosenttia kertoi mielikuvan muuttuneen positiiviseen suuntaan Hämeeseen muuton jälkeen. Vain neljällä prosentilla se oli muuttunut huonommaksi. Muualle lähteneistä jopa 69 prosenttia voisi ehdottomasti tai luultavasti harkita paluuta.

Edellytykset arjen sujuvuuteen ovat hyvät molempien vastaajaryhmien mielestä. Häme koetaan luonnonläheisenä, turvallisena ja hyvät vapaa-ajan mahdollisuudet tarjoavana asuinpaikkana.

Vaikka mielikuvat ovat positiivisia, molemmat vastaajaryhmät toivovat maakunnan imagoa, tunnettuutta ja vetovoimaa vahvemmiksi. Arviot näistä ovat heikentyneet vuonna 2016 toteutettuun tutkimukseen verrattuna. Silloin kohderyhmä tosin oli rajattu eri tavalla, joten tulokset eivät ole keskenään täysin vertailukelpoisia.

Maakunnan markkinoinnissa kannattaa korostaa asumisen erilaisia vaihtoehtoja. Hämeen kilpailukyky ja vetovoimaisuus kasvavat, kun asuntojen uudisrakentamisessa ja siihen verrattavassa peruskorjauksessa ei tyydytä enää tavanomaiseen, vaan uskalletaan tehdä pieneen mittakaavaamme sopivaa, sosiaalisesti kestävää ja arkkitehtuuriltaan laadukasta asuntotuotantoa.

Mittakaavaltaan sopivia, korkealaatuisia ja yhteisöllisiä asumisen malleja kannattaa jatkossa etsiä esimerkiksi Hollannista ja Tanskasta.

Anna-Mari Ahonen, maakuntajohtaja, Hämeen liitto

Väkiluvun väheneminen on hidastunut

Vuodesta 2014 lähtien Kanta-Hämeen väkiluku väheni kiihtyvällä tahdilla, mutta vuonna 2019 supistuminen hidastui äkillisesti. Positiivinen kehitys on jatkunut alkuvuonna 2020, kun tammi-maaliskuussa maakunnan väkiluku kasvoi 33 asukkaalla. Tilanne on Hämeessä nyt poikkeuksellisen hyvä, sillä viimeiseen kuuteen vuoteen kasvua ei ole ollut ensimmäisellä vuosineljänneksellä.

Selkeää syytä kehityksen muutokseen ei tässä tutkimuksessa tunnistettu, mutta vuosien 2017-2019 aikana työllisten määrä on kasvanut, mikä saattaa heijastua viiveellä muuttoliikkeeseen. Lisäksi hämäläiskunnat ovat tietoisesti kasvattaneet asuntotuotantoaan, millä myös on merkitystä.

Maakunnan väestönkasvu on 2000-luvun lopulla perustunut pitkälti maakuntien väliseen positiiviseen muuttoliikkeeseen. Hämeeseen on siis ollut enemmän tulijoita kuin lähtijöitä. Liike on ollut ajoittain vaihtelevaa, ja pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna siihen ovat vaikuttaneet myös taloustilanteen muutokset.

Satsausta nuoriin aikuisiin

Asuinympäristöön vaikuttaminen on yksi tärkeimmistä asioista, joka meitä ihmisiä kiinnostaa. Asumista koskevat ratkaisut tehdään yhä selkeämmin yksilön ja kotitalouden elämänvaiheen ehdoilla. Päätöksiin vaikuttavat myös henkilökohtaiset arvot ja identiteetti.

Hämeessä muuttotappiota aiheutuu tällä hetkellä eniten alle 30-vuotiaista nuorista aikuisista, joissa lähtijöitä on vuositasolla miltei 1000 henkilöä enemmän kuin tulijoita. Nuoria naisia muuttaa maakunnasta hieman enemmän muualle kuin nuoria miehiä.

Lähtijät muuttavat useimmiten Helsinkiin tai Uudenmaan muihin kuntiin ja Tampereelle. Tavallisimmin lähdön syynä on oma tai puolison työpaikka, tai opiskelupaikka. Peräti 77 prosentilla vastaajista tämä vaikutti muuttopäätökseen merkittävästi. Muita painavia syitä ovat liikenneyhteydet (42%) ja kannustavat työllisyysnäkymät (40%).

Kyselyn mukaan Hämeeseen tulijoiden muuttopäätökseen olivat eniten vaikuttaneet opiskelu- tai työpaikka, elämäntilanne ja sijainti. Kotiseutu, hintataso ja asuinympäristö olivat myös päätöksenteon kriteereinä.

Meidän pitää saada houkuteltua nuoria aikuisia Hämeeseen. Olisi erityisen hienoa, että opiskelemaan lähteneet nuoret palaisivat takaisin kotiseudulle, juurtuisivat ja perustaisivat perheen.

Anna-Mari Ahonen, maakuntajohtaja, Hämeen liitto

Töitä on tehtävänä, jotta saamme hämäläisen asumisen ja elämäntavan mahdollisuuksia edelleen kehitettyä ja tehokkaammin markkinoitua. Kaikki edellytykset tälle ovat kyllä olemassa

Anna-Mari Ahonen, maakuntajohtaja, Hämeen liitto

Asumisen mahdollisuuksia kehitetään yhdessä kuntien kanssa

Hämeen liitossa on käynnissä Asumisen Häme -hanke yhdessä maakunnan kuntien kanssa. Hankkeen aikana tehdään töitä asuntotarjonnan houkuttelevuuden kasvattamiseksi. Kuntien asumisesta vastaavat asiantuntijat saavat vertaistukea, tietoa ja ideoita paikalliseen asumisen kehittämistyöhön.

Päätavoitteena hankkeessa on väestönkasvun vauhdittaminen. Kun vuoden 2019 tilastot olivat selvästi positiivisempia, haluttiin muuttajatutkimuksen avulla löytää tätä käännettä selittäviä tekijöitä muuttajien motivaation osalta, ja samalla täydentää maakunnan asumisen tilannekuvaa.

Näiden tietojen perusteella pyrimme löytämään uusia ideoita asumisen kehittämiseen maakunnassa, ja jatkojalostamme niitä yhdessä tutkimukseen vastanneista valikoitavan ryhmän kanssa

Arto Saarinen, aluekehitysasiantuntija, Hämeen liitto

Muuttajatutkimuksen toteutti Innolink Oy. Edellisen kerran muuttoliikettä tutkittiin vuonna 2016, jolloin kohderyhmää ei ollut rajattu iän perusteella.

Lisätietoa:

Anna-Mari Ahonen, maakuntajohtaja, p. 050 572 0945
Arto Saarinen, aluekehitysasiantuntija, p. 050 305 2539