Julkaistu

Hämeen ja Pirkanmaan kansanedustajat kiirehtivät Suomen pääradan investointeja

Radan eteläpäässä peruskorjaus Helsinki-Hämeenlinna-Tampere tulee toteuttaa nykyistä nopeammalla aikataululla, Pasila-Riihimäki toisen vaiheen investoinnit tarvitsevat lisärahoitusta ja Tampereen henkilöratapihan investointi tulee aloittaa jo kuluvan vuoden aikana.

Pääradan investointikohteet tukevat niitä kestävän liikenteen ja vihreän siirtymän tavoitteita, jotka ovat kriteereinä EU:n elpymistukipaketissa. Kestävän liikenteen hankkeet tulee sijoittaa osaksi Suomen kestävän kasvun ohjelmaa, jonka mukaisesti Suomi esittää elpymiskohteensa EU-komissiolle.

Kansanedustajat pitävät tarpeellisena parhaillaan laadittavaa valtakunnallista 12-vuotista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa. Nyt lausunnolla oleva luonnos ei kuitenkaan riittävästi tunnista Suomen merkittävimmän raideyhteyden, pääradan, kehittämistarpeita.

12-vuotisen suunnitelman toiminta- ja investointiohjelman kärkeen tulee nostaa Suomen liikenneverkon strategisen tilannekuvan mukaisesti ne pullonkaulakohteet ja solmupisteet, joiden välityskyvyn ja palvelutason parantamisella on suuri merkitys Suomen kilpailukyvyn ja arjen sujuvan liikkuvuuden kannalta.

Nyt on tärkeää päästä nopeasti eteenpäin. Pääradalla on paljon investoitavaa ja niitä ei voida lykätä eteenpäin. Olemassa oleva raidekäytävä Helsinki-Riihimäki-Hämeenlinna-Tampere on tulevaisuudessakin se, minkä varaan maamme kasvu tulee nojaamaan.

Kokouksen puheenjohtaja, Hämeen maakuntavaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Timo Heinonen, Hämeen vaalipiiri

Kolme kiireisintä investointikohdetta

  • Helsinki-Hämeenlinna-Tampere -välin peruskorjauksen (rahoitustarve 885 miljoonaa euroa, valtuus tällä hetkellä 8 me) etenemisen nopeuttaminen yhdessä Pasila-Riihimäki 2. vaiheen investointien kanssa.
  • Pasila-Riihimäki 2. vaihe, jonka kokonaiskustannusarvio on 273 miljoonaa euroa. Hanke on alkanut viime vuonna, mutta rahoitustarvetta on vielä 253 miljoonaa euroa.
  • Tampereen henkilöratapihan korjaus- ja uudistusinvestoinnin toteuttaminen vuosina 2021-2026 (valtion rahoitustarve 109 miljoonaa euroa).