Hämeen maakuntahallitus otti kantaa maaseudun kehittämisrahoituksen jakoon

Hämeen maakuntahallitus vaatii, että maaseuturahoituksen jakoon vaikuttavaa kriteeristöä on muutettava ja Kanta-Hämeen ominaisuudet on otettava paremmin huomioon.

Hämeen maakuntahallitus esittää maa- ja metsätalousministeriölle huolensa siitä, että Kanta-Hämeeseen tuleva maaseuturahoitus tulee vähenemään, vaikka Manner-Suomen maaseutuohjelmaan käytettävissä olevat varat kasvavat rahoituskaudella 2021–2027. Vuoden 2022 rahoituksen saanti Hämeessä on 4,95 prosenttia, joka on kolmanneksi pienin osuus koko Suomessa. Osuus sisältää sekä Kanta-Hämeen että Päijät-Hämeen maakunnat.

Rahojen jakoon käytettävää kriteeristöä on uudistettu edellisestä kaudesta. Uudella kaudella rahojen jaossa painotetaan harvaan asutun maaseudun väestöä 2,5-kertaisesti ja ydinmaaseudun väestöä 1,5-kertaisesti. Kaupunkien läheisen maaseudun asukkaita on huomioitu 50 % ja maaseudun paikalliskeskuksien väestö sellaisenaan.

Hämeen maakuntahallitus vaatii, että ongelmallista kriteeristöä on muutettava niin, ettei kaupunkien läheistä maaseutua ja kaupunkien maaseutumaisia kehysalueita pienten kaupunkien ympärillä enää luokitella kaupunkialueiksi. Rahoituksessa Kanta-Hämeen ominaisuudet on huomioitava paremmin.

Maakuntahallitus ei myöskään pidä hyvänä rahoituksen jyrkkää kahtiajakoa eteläisen ja pohjoisen sekä läntisen ja itäisen Suomen välillä.

Hämeen maakuntahallitus pitää itsestään selvänä, että esimerkiksi sellaiset perinteiset maaseutumaiset kunnat, kuten Tammela ja Jokioinen ovat maaseutualuetta eivätkä kaupunkiseutua,

linjaa Hämeen maakuntahallituksen puheenjohtaja Antti Ahonen.

Arkijärjen vastainen tällaisten alueiden luokitteleminen kaupunkialueeksi haittaa mahdollisuuksia rahajaon osalta, eikä se ole oikein,

jatkaa Antti Ahonen.

Maaseutu on vahvuus ja mahdollisuus koko Suomelle, eikä sen kehittämistä saa keinotekoisesti haitata eriarvoistavilla rahoituspäätöksillä,

toteaa Hämeen maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Lulu Ranne.

Eteläisen Suomen maakunnista moni jää väliinputoajan rooliin

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma, eli maaseutuohjelma, on keskeisin väline maatalouden uudistamisessa ja maaseudun kehittämisessä. Ohjelma tähtää muun muassa elinvoimaisen maaseudun säilymiseen, uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön ja osaamisen kehittämiseen. Rahoituksella tuetaan myös yritystoiminnan kasvua ja työpaikkojen lisäämistä.

Kansainvälisessä luokituksessa puhtaasti maaseuduksi määritellyt alueet ovat Suomen omassa maaseutualueiden määrittelyssä osittain nimetty kaupunkialueiksi.

Suomi on EU:n maaseutuvaltaisin maa. Kansallisen määrittelyn vuoksi moni eteläisen Suomen maakuntien maaseutualue jää rahoitusjaossa väliinputoajan rooliin.

Maakuntahallitus huomauttaa, että Kanta-Häme on lähes kokonaan kaupunkien läheistä maaseutua. Kuluvana vuotena käytetyn luokituksen mukaan esimerkiksi Tammelan ja Jokioisten kunnista iso osa luokitellaan kaupunkien kehysalueiksi.

Myös Suomen elintarviketuotannon omavaraisuuden ja huoltovarmuuden kannalta moninaisten maaseutualueiden huomioiminen kehittämisessä on erittäin tärkeää,

toteaa Hämeen maakuntavaltuuston puheenjohtaja Johannes Koskinen.

Lisätietoa:

Antti Ahonen, maakuntahallituksen puheenjohtaja, puh. 044 535 9400
Lulu Ranne, maakuntahallituksen varapuheenjohtaja, puh. 040 586 4644
Johannes Koskinen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja, puh. 050 511 3061
Jouko Ylipaavalniemi, vs. maakuntajohtaja, Hämeen liitto, puh. 050 327 2837