Hämeen maakuntahallitus vaatii tarkennuksia työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämisestä

Maan hallituksen tekemä esitys työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämisestä vaatii tarkennuksia, jotta uudistuksen tavoitteet voidaan saavuttaa. Erityistä huolta Hämeen maakuntahallitus kantaa kunnallisen itsehallinnon toimintaedellytysten säilymisestä.

Keskeisenä tavoitteena hallitusohjelmassa on työllisyyden vahvistaminen ja työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin. Hallituskaudella tehdään taloutta vahvistavia toimia, joiden tavoitteena on saavuttaa 80 000 lisätyöllisen työllisyysvaikutukset.

Työ- ja elinkeino- eli TE-palveluita ollaan siirtämässä kunnille, mikä on odotettu uudistus. Siirron yhteydessä on tarkoitus luoda rahoitusmalli, joka kannustaa kuntia kehittämään toimintaansa työllisyyttä edistäväksi. Rahoituksen kustannusvastuu jakautuisi valtion ja kuntien kesken tavoitteena turvata myös heikommassa työmarkkina-asemassa olevien palvelut.

Osin hyvä ehdotus, mutta merkittävänä heikkoutena on vallan, vastuun ja rahoituksen eriyttäminen ja tähän erityisesti vaadimme tarkennuksia,

Hämeen maakuntahallituksen puheenjohtaja Antti Ahonen sanoo.

Hämeen maakuntahallitus painottaa, että esityksessä on varmistettava kuntien edellytykset huolehtia elinvoimatyöstä alueellaan niin, että työllisyyden hoito ja elinkeinoelämän tarpeet voidaan yhdistää. Samalla varmistetaan kunnallisen itsehallinnon toimintamahdollisuudet.

Maakuntahallituksessa edellytämme, että uudistus tulee toteuttaa ruohonjuuritason ongelmat ja tarpeet edellä,

maakuntavaltuuston 1. varapuheenjohtaja Timo Heinonen sanoo.

Vaatimusta työvoiman määrästä tulee joustavoittaa

Esityksessä vaaditaan yhtenäistä työssäkäyntialuetta ja alueellisesti työvoimaa tulisi olla 20 000 henkilöä. Yhteistoimintavelvoite ja toiminnan arviointimenettely yhdistettynä valtioneuvoston päätösvaltaan muodostavat samalla uuden ohjausmekanismin.

Yhtenäinen työssäkäyntialuevelvoite rikkoo luonnollisia työssäkäyntialueita. 20 000 henkilön työvoimavaatimusta tulee selvästi joustavoittaa, jotta luonnolliset työssäkäyntialueet, kuten seutukunnat, voivat muodostaa näitä yhtenäisiä alueita,

Antti Ahonen sanoo.

Maakuntahallitus toteaa samalla, että yhtenäisen työssäkäyntialueen vaatimus saattaa rajoittaa kunnallista itsehallintoa ja monimutkaistaa vastuita. TE-palveluita ollaan siirtämässä suurelta osin kuntien yhteistoiminta-alueille. Tämä ei vastaa kaikkien kuntien uudistukselle asettamia toiveita ja odotuksia.

Kanta-Hämeessä luonteva toimialuejako seuraisi seutukuntien rajoja siten, että Hämeenlinna, Forssa ja Riihimäki toimisivat vastuukuntina tai yhteistoiminta-alueen vetureina,

toteaa Hämeen maakuntavaltuuston puheenjohtaja Johannes Koskinen.

Ammatillisen koulutuksen järjestäjät samoin kuin seudulliset elinkeinoyhtiöt ovat työllisyyspalveluiden tärkeitä kumppaneita, mikä täytyy ottaa huomioon alue- ja organisaatioratkaisuissa. Näin varmistetaan joustavat ja asiakaslähtöiset palvelut ja turvataan jokaisen alueen mahdollisuudet edistää työllisyyttä ja elinvoimaa,

Johannes Koskinen jatkaa.

Uudistus ei saa kasvattaa kuntien kustannuksia

Rahoituksen osalta laajan työttömyyden painoarvoa esityksessä on syytä korottaa. Työttömyysturvan rahoitukseen pitää luoda mekanismi, joka ottaa huomioon työllisyyteen ja työttömyyteen vaikuttavat tekijät myös jatkossa.

Nyt esitetyn mukaan työttömyysturvaetuuksien kompensaatio korvattaisiin vain poikkileikkaustilanteen mukaisesti, eli kuntien rahoitusvastuun kehitys riippuisi jatkossa työttömyyden kehityksestä. Valtiolta saatava korvaus pysyisi samana riippumatta työllisten tai työttömien määrästä. Tämä ei Hämeen maakuntahallituksen mukaan kannusta kuntia tehokkaaseen toimintaan ja elinvoiman edistämiseen ja sitä on esityksessä tarkennettava. Uudistus ei saa johtaa kuntien kustannusten kasvamiseen.

TE-palvelujen uudistuksen tavoitteena on koota hajallaan olevat valtion työllisyyden hoidon ja kuntien elinvoiman edistämistä koskevat palvelut yhden luukun periaatteella toimiviksi. Tämä helpottaisi ja tukisi palvelujen tarvitsijaa,

toteaa maakuntavaltuuston 2. varapuheenjohtaja Johanna Häggman.

Kun työllisyyden ja yritysten kasvua tukevat julkiset palvelut tulisivat osaksi kuntien elinvoimatehtäviä, olisi kunnilla aito mahdollisuus saavuttaa uudistuksen tavoite: järjestää jokaiselle palvelujen käyttäjälle yksilöllinen ja paras mahdollinen asiakaskokemus. Tämä toivottavasti johtaisi yhä useamman ihmisen työllistymiseen,

Johanna Häggman jatkaa.

Yhteistyövelvoite koskee julkisten työvoimapalvelujen toimeenpanoa eikä siinä ole kiinnitetty huomiota viestintään tai muuhun yhteistyöhön hyvinvointialueiden kanssa. Tämä hankaloittaa mahdollisuuksia kehittää monialaista yhteistyötä.

Edellytämme, että esitykseen kirjataan lakisääteiseksi yhteistyö ja tietojen vaihto hyvinvointialueiden kanssa,

Antti Ahonen toteaa lopuksi.

Lisätietoa:

Antti Ahonen, maakuntahallituksen puheenjohtaja, puh. 044 535 9400
Johannes Koskinen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja, puh. 050 511 3061
Timo Heinonen, maakuntavaltuuston 1. varapuheenjohtaja, puh. 050 512 2760
Johanna Häggman, maakuntavaltuuston 2. varapuheenjohtaja, puh. 050 515 1107
Jouko Ylipaavalniemi, vs. maakuntajohtaja, Hämeen liitto, puh. 050 327 2837
Jarmo Määttä, kehitysjohtaja, puh. 050 059 1534