Länsi-Suomen elinkeinoelämän verkottuminen näkyy ihmisten liikkumistarpeissa ja kuljetusketjuissa. Matka- ja kuljetusketjujen toimivuus laajasti ymmärrettynä on alueen yhteinen kärkitavoite, josta maakuntien liitot vievät viestiä valtakunnalliseen suunnitteluun.
Maaseudulla ja kaupungeissa oleva yritystoiminta tarvitsee työntekijöitä, ja eri tyyppisiltä alueilta on myös päästävä oppilaitoksiin ja palveluihin. Sujuvat yhteydet tarjoavien liikenneverkkojen lisäksi tarvitaan liikenteen palveluja tukemaan yritysten täysitehoista toimintaa ja ihmisten hyvää arkea.
Toimivat viestintäverkot perusedellytyksenä
Älyliikenne ja digitalisaatio mahdollistavat pilotteja ja kokeiluja. Länsi-Suomi monin tavoin verkottuneena ja toimeliaana korkean teknologian alueena tarjoaa eri tyyppisiä alustoja yhteisiin kokeiluihin. Näin voidaan olla tekemässä kansainvälisestikin uraa uurtavaa kehitystyötä, jonka tueksi tarvitaan luotettavia ja nopeita tietoliikenneyhteyksiä.
Viestintäverkkojen, kuten radioverkot ja taajuudet, toimintavarmuus, kapasiteetti, nopeus ja kattavuus on varmistettava. Ne ovat kansalaisten ja elinkeinoelämän toiminnan perusedellytys niin maaseutualueilla kuin tiiviissä yhdyskuntarakenteessakin.
Viestintäverkot mahdollistavat liikkumisen vähentämisen, kyytien ja kuljetusten yhdistelyn sekä liikenteen automaation.
Väylien kunnosta huolehtiminen on kaiken lähtökohta
Länsi-Suomessa on korkean teknologian teollisuutta myös maaseudulla. Siksi erikoiskuljetusten reittien toteuttaminen on keskeistä. Ajoneuvokaluston kehittyminen ja suurimpien sallittujen ajoneuvojen käyttäminen koko kuljetusreitillä on mahdollistettava.
Ruoantuotanto ja biotalous tarvitsevat myös toimivan liikenneverkon tuotannon alkulähteiltä kuluttajan ostoskoriin.
Vientiteollisuuspainotteiselle alueelle toimintavarmat ja nopeat yhteydet satamiin ja lentoasemille ovat kilpailukyvyn elinehto. Nämä samat yhteydet palvelevat myös maan sisäistä kanssakäyntiä. Junakuljetuksille kriittistä on rataverkon kapasiteetin riittävyys. Raskaille tiekuljetuksille optimaalista on tasainen, ennakoitavan ja lyhyen matka-ajan turvaava nopeustaso sekä taloudellisesti että päästöjen kannalta.
Matkaketjujen toimivuus on työvoiman liikkuvuuden kulmakivi
Matkaketjujen rakentaminen ja yhteen toimiva lippu- ja informaatiojärjestelmä jää puheen tasolle ilman valtakunnallista taustajärjestelmää. Se tarvitsee isännän ja rahoituspohjan.
Matkaketjujen on toimittava saumattomasti ovelta ovelle. Yhteiskuntamme eri toimijoiden järjestämien henkilökuljetusten kytkeminen osaksi kaikille avoimia liikennepalveluja tarvitsee tietoalustan lisäksi hallinnollisen rakenteen – nyt kuljetuksia järjestää hyvin moni taho.
Liikenne- ja liikkumispalveluja on ripeästi monimuotoistettava niin, että pieniäkin matkustajaryhmiä voidaan palvella laadukkaasti ympäristöä säästäen ja kustannustehokkaasti.
Liityntäpysäköinnit ovat edellytys sille, että pyöräilijät ja autoilijat vaihtavat linja-autoon tai junaan. Liityntäpysäköinnin järjestäminen on monen toimijan yhteistyötä ja siksi se tarvitsee selkeän valtakunnallisen toimintamallin ja rahoitusta myös valtiolta.
Pidemmän aikajänteen liikkumisedellytyksiin on valmistauduttava jo nyt
Yhteysvälejä on ryhdyttävä nopeuttamaan parantamalla väylien laatua ja tutkimalla mahdollisuuksia poikittaisyhteyksien kehittämiseen. Ne sitovat Suomen liikennejärjestelmän verkoksi ja toimivat välittäjinä kansainvälisiin yhteyksiin.
Kommentointimahdollisuus on elokuun 2020 loppuun asti Sitowise Oy:n verkkosivuilla olevan kyselylinkin kautta.
Lue myös: Maakuntien yhteinen liikennestrategia sai hyviä eväitä (5.5.2020)
Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma
Kanta- Hämeen oma suunnittelutyö käynnistettiin maaliskuussa 2020. Kevään aikana on keskitytty luomaan tilannekuvaa ja analyysia. Seuraavaksi tehdään linjauksia ja toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi.
Kanta-Hämeen LJS-työhön voi tutustua sivuiltamme: Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma
Länsi-Suomen liikennestrategiatyöstä voi kysyä lisätietoja:
Heikki Pusa, ohjausryhmän puheenjohtaja, [email protected]
Ruut-Maaria Rissanen, [email protected]
Markus Erkkilä, [email protected]
Antti Saartenoja, [email protected]
Tero Voldi, [email protected]
Esa Perttula, [email protected]