Avainasema asumisen kehittämisessä on kuntien pitkäjänteisellä maapolitiikalla ja siihen perustuvalla laadukkaalla ja mahdollistavalla, hankesuunnittelua inspiroivalla, oikea-aikaisella ja monipuolisella maankäytön suunnittelulla.
Kuntien ja siten koko maakunnan kilpailukykyä ja vetovoimaa lisäävät tietenkin myös tonttitarjonta, houkuttelevat kodit ja toimivat asuntomarkkinat ja mahdollisuudet vaihtoehtoisiin asumis- ja toteuttamismuotoihin.
Yksi asia, jonka olemme asumiseen liittyvässä työssä tunnistaneet, on Kanta-Hämeen rikas kulttuurihistoria ja se, että maakunnassa on paljon kulttuurihistoriallista varantoa, jota voitaisiin hyödyntää asumisen vetovoimaisuuden lisäämiseksi. Tämä edellyttää kuitenkin asumisvarannon näkyväksi tekemistä,
sanoo aluesuunnittelupäällikkö Heidi Koponen Hämeen liitosta.
Vanhojen rakennusten asumispotentiaalien kartoittaminen on koettu maakunnassa tärkeäksi. Tähän on pyritty vastaamaan selvittämällä asumisen potentiaalia historiallisissa ympäristöissä. FCG:n toteuttamalla alkukartoituksella halutaan luoda käsitys siitä, millaista rakennuspotentiaalia Kanta-Hämeestä löytyy ja miten sitä saataisiin hyödynnettyä asumiseen tai asumisen vetovoimaisuuden kehittämiseen.
Selvitystyö ei ole kaiken kattava inventointi, vaan nimensä mukaisesti potentiaalia kuvaava kartoitus, jossa on esitelty esimerkkikohteita ja tarkoituksena on herättää keskustelua asian tiimoilta.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Asumisen kehittämistyö on ollut käynnissä jo useamman vuoden
Hämeen liitto toteutti yhdessä maakunnan kaikkien kuntien kanssa Asumisen Häme -kehittämishankkeen vuosien 2019–2021 aikana. Hankkeessa luotiin yhteistä tilannekuvaa kuntien rakennetun ympäristön asiantuntijoiden kanssa, hyödyntäen tilastoja ja erilaisia selvityksiä sekä hakemalla ideoita ja inspiraatiota asiantuntijaseminaareista ja opintomatkoilta. Kunnille tarjottiin myös tukea asumisen kehittämistoimien eteenpäin viemiseksi.
Yhteinen asumisen kehittämistyö maakunnassa jatkuu. Tässä rakennuskannan kartoituksessa on tarkasteltu asumispotentiaalin kohdentamista ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta. Nykyisellä rakennuskannalla on myös erittäin suuri merkitys kulttuuriperintömme näkökulmasta.
Parasta suojelua rakennukselle on sen pitäminen käytössä, mutta aina se ei ole mahdollista ja purkaminen voi tuottaa paremman lopputuloksen,
Heidi Koponen toteaa.
Työllä on haluttu tuoda näkyväksi rakennusvarannon hyödyntämistä asumiseen, mutta samalla herättää keskustelua olemassa olevan potentiaalin hyödyntämisestä asumisratkaisujen kehittämiseksi.
Pyrimme tulevaisuudessakin olemaan aktiivisesti mukana ja käynnistämään uusiakin selvityksiä ja hankkeita maankäytön ja asumisen saralla,
sanoo kehittämisjohtaja Jyri Sarkkinen Hämeen liitosta.
Toivomme, että jatkossa saamme mukaan myös kiinteistösijoittajien ja rakennusliikkeiden näkemyksiä, siitä voisi jalostua Hämeeseen jo ihan konkreettisia rakennushankkeita,
Jyri Sarkkinen jatkaa.