Terveydenhuollon työntekijät pelkäävät ihmisten jäävän yksin vaivojensa kanssa koronakriisin keskellä.
Suurimpina esteinä avun hakemiselle ovat huoli koronatartunnan saamisesta sekä ajatus jo valmiiksi kuormittuneen terveydenhoitojärjestelmän rasittamisesta. Oireiden panttaaminen voi johtaa terveyskeskuksien ruuhkautumiseen siinä vaiheessa, kun koronatilanne viimein helpottaa.
– Ammattilaisen näkökulmasta herää huoli siitä, että terveysasioita voi jäädä koronan vuoksi hoitamatta. Pahimmillaan oireet pahenevat ja hoito vaikeutuu, kommentoi Janakkalan terveyspalveluiden johtava ylilääkäri Virpi Kröger.
Keväällä kiireettömän puolen terveyspalveluita jouduttiin purkamaan Kanta-Hämeen alueella, ja esimerkiksi diabetes- ja verenpainekontrollien määrää jouduttiin vähentämään. Vaikka kiireettömän hoidon tilanne on sittemmin helpottanut, vievät koronaan liittyvät näytteenotot, jäljitykset ja puhelinneuvonta edelleen resursseja muulta hoitotyöltä. Hoitohenkilökuntaa huolestuttaakin muun muassa ikäihmisten tilanne.
– Jo keväällä oli nähtävissä, että yli 70-vuotiaat pysyivät suositusten mukaisesti kotona, mutta samalla nousi huoli siitä, ottavatko ikäihmiset tarvittaessa yhteyttä vai panttaavatko he vaivojaan, sanoo Riihimäen seudun terveyskeskuksen keuhkosairauksien vastuuhoitaja Taru Peltoranta.
Vaivojen kanssa yksin jäämisen sijana Kröger ja Peltoranta kehottavatkin ihmisiä hakemaan apua oireisiinsa Omaolon kaltaisten digitaalisten palveluiden kautta. Suurelle yleisölle Omaolo-palvelu on tullut tutuksi erityisesti koronaoirearviostaan. Sen lisäksi palvelu tarjoaa 15 muutakin oirearviota, terveystarkastuksia sekä erilaisia hyvinvointivalmennuksia.
– Kuntalainen ei rasita ketään tekemällä netissä oirearvion, terveystarkastuksen tai ottamalla käyttöön hyvinvointivalmennuksia. Jos hoidon tarvetta ilmenee, voi kuntalainen lähettää meille valmiit esitiedot hoidon tarpeesta, toteaa Kröger.
Omaolossa eteenpäin lähetetyt oirearviot ja terveystarkastukset päätyvät aina ihmisen luettaviksi, ja Omaolon asiakkaalle antama tieto sekä ohjeet ovat luotettavia. Palvelua voi käyttää myös vuorokauden ympäri.
– Puhelimessa potilas voi unohtaa kertoa kaikista oireistaan tai muusta olennaisesta. Digipalveluissa kysymyksiin voi perehtyä ja vastata rauhassa, Peltoranta kommentoi.
Kröger ja Peltoranta kehottavat ihmisiä tutustumaan Omaolon tarjontaan myös sellaisessa tapauksessa, jossa henkilöllä ei ole mitään akuuttia vaivaa. Palvelusta kun löytyy hyvinvointivalmennuksia erilaisiin tarpeisiin, jatkaa Peltoranta.
– Tarjolla on esimerkiksi valmennusohjelmaa tupakoinnin tai alkoholin käytön vähentämiseen tai liikunnan lisäämiseen.
Kröger uskoo kevyempien, digitaalisten yhteydenottotapojen tulleen terveysalalle jäädäkseen.
– Mitä enemmän digitaalisia palveluita käytetään, sitä paremmin terveydenhuollon voimavarat riittävät nyt ja tulevaisuudessa. Ikääntyneiden määrän kasvaessa myös tarve erilaisille seurantakäynneille, lausunnoille sekä resepteille tulee lisääntymään.