Muuttoliike kääntyi nousuun vuonna 2020

Koronapandemia ei viime vuonna pysäyttänyt maan sisäistä muuttoliikettä, vaan muuttopäätöksiä tehtiin jopa enemmän kuin edellisvuonna. Kanta-Hämeen osalta muuttovoitto oli positiivinen, sillä tulijoita muista maakunnista oli 150 enemmän kuin maakunnasta pois muuttaneita. Väkiluku oli joulukuun lopussa 170 703 asukasta.

Viime vuonna Kanta-Hämeen väkiluku laski yhteensä 222 asukkaalla. Vuonna 2019 laskua oli 439 asukkaan verran ja sitä edellisenä vuonna 1 356 asukkaan verran.

Kanta-Hämeessä muuttovoitto on ollut positiivista edellisen kerran vuonna 2011, joten kahdeksan peräkkäisen muuttotappiovuoden jälkeen maakunta on jälleen saatu kasvu-uralle muuttovoiton osalta. Maakuntien välisessä vertailussa Kanta-Häme oli yksi voittajista Pirkanmaan, Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Päijät-Hämeen ja Ahvenanmaan kanssa.

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan koko maassa muuttoja kertyi peräti 297 776. Kasvua edelliseen vuoteen oli 11 076 muuttoa vuoden 2020 kuntajaon mukaan.

Matkustusrajoitusten vaikutukset eivät viime vuonna heikentäneet Kanta-Hämeen kansainvälisen muuttoliikkeen lukuja, mutta koko Suomen osalta vaikutukset olivat selvästi nähtävissä. Ulkomailta muutti Suomeen viime vuoden aikana 30 987 asukasta ja ulkomaille lähti 11 609 asukasta. Tulijoita oli edellisvuoteen verrattuna 1 771 asukasta vähemmän ja maastamuuttoja 5 654 vähemmän.

Koko Suomen osalta maastamuuttojen määrä on kokonaisen kalenterivuoden aikana jäänyt alle 12 000 muuton viimeksi vuonna 2010.

Ulkomailta Kanta-Hämeeseen muuttajia oli 334 enemmän kuin maakunnasta ulkomaille muuttaneita.

Kun laskemme yhteen maan sisäisen muuttoliikkeen luvut ja kansainvälisen nettomuuton, Kanta-Häme sai viime vuonna kokonaisnettomuutosta voittoa 484 asukkaan verran.

Jesse Marola, maakunta-analyytikko, Hämeen liitto

Etätyö mahdollistaa asuinpaikan valinnan vapaammin

Tilastokeskus ei tilastoi kuntien välisten muuttojen syitä, eikä näin ollen koronapandemian vaikutusta maan sisäisten muuttojen syyksi osata arvioida. Korona-aika on kuitenkin vaikuttanut etätyön lisääntymiseen ja tuonut työskentelytapoihin uusia malleja. Myös kotona vietetty aika on herättänyt haaveita asuinympäristöön liittyen. Suuri osa ihmisistä pystyy jatkossakin tekemään töitä missä päin Suomea tahansa, sillä etätyö on tullut jäädäkseen.

Tämä on herkullinen hetki asumisen markkinointiin Kanta-Hämeessä. Ihmiset haluavat vaihtelua neljän seinän sisällä istumiseen ja kaipaavat ympärilleen luontoa ja neliöitä.

Pandemia muutti hetkessä asumisen ja työnteon keskinäistä suhdetta tavalla, jota tutkijat ovat ennustaneet jo vuosia. Muutos jäänee osittain pysyväksi ja tarjoaa maakunnalle mahdollisuuksia. Tilanteen täysimääräinen hyödyntäminen ei kuitenkaan tapahdu ilman määrätietoista työtä.

Anna-Mari Ahonen, maakuntajohtaja, Hämeen liitto

Yli puolet Kanta-Hämeen kunnista sai muuttoliikkeen ansiosta voittoa viime vuonna. Forssa, Humppila, Hämeenlinna, Loppi, Riihimäki ja Tammela kasvoivat muualta Suomesta muuttaneilla asukkailla. Seutukunnista Hämeenlinnan seutu oli voittaja 89 asukkaan muuttovoitolla.

Heikko syntyvyys puhututtaa edelleen

Luonnollinen väestönlisäys tarkoittaa elävänä syntyneiden ja kuolleiden lukumäärän erotusta. Kanta-Hämeessä luku on ollut positiivinen viimeksi vuonna 2011. Koronapandemia ei vaikuttanut maakunnan luonnolliseen väestönkasvuun, sillä tautiin menehtyneiden määrä oli Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin raportoinnin mukaan viime vuonna alle kymmenen.

Vuonna 2020 Kanta-Hämeessä syntyneitä oli 710 vähemmän kuin kuolleita, mikä on maakunnan luonnollisen väestönlisäyksen huonoin tulos koskaan.

Syntyvyyden pitkään jatkunut lasku Suomessa katkesi kun edellisvuoden aikana syntyi 46 452 lasta, mikä on 839 lasta enemmän kuin vuonna 2019. Tilanne on tosin edelleen negatiivinen koko maassa, sillä viime vuonna syntyneitä oli 8 491 vähemmän kuin kuolleita.

Jesse Marola, maakunta-analyytikko, Hämeen liitto

Kokonaisuudessaan väestönkasvua maakunnassa saivat Hämeenlinna, Loppi ja Tammela, seutukunnista Hämeenlinnan seutu. Väestönkasvu muodostuu syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen erotuksena.

Hämeenlinnan, Lopen ja Tammelan tilanne on ilon aihe. Hyvä työ kunnissa alkaa näkyä.

Anna-Mari Ahonen, maakuntajohtaja, Hämeen liitto

Tutustu tästä alla olevasta esityksestä tuoreimpaan väestökatsaukseen. Esityksen saa koko ruudun kokoiseksi klikkaamalla oikeassa alakulmassa olevaa nuolta. Koko ruudun näytöstä pääsee palaamaan ESC-näppäimellä.

Väestökatsauksen ja muut tilastografiikkamme löydät Ennakointi- ja tietopalvelut -otsikon alta.

Lisätietoa:

Jesse Marola, maakunta-analyytikko, p. 050 592 6562