Nykyisen pääradan parantaminen on ilmastoystävällisempi vaihtoehto

Pääradalle suunnitteilla olevien ratahankkeiden toteuttamisesta aiheutuvat ilmastovaikutukset ovat valtavat. Tämä käy ilmi Hämeen liiton Rambollilta tilaamasta selvityksestä. Tarkastelussa oli nykyisen pääradan parantamisen ja uuden oikoradan toteutusvaihtoehtojen ilmastovaikutukset.

Keskimäärin oikoradan kokonaispäästöt olivat isommat kuin lisäraiteiden. Pääradalle toteutettavien lisäraiteiden kokonaispäästöjen lasketaan olevan noin 947 Mkg hiilidioksidiekvivalenttia ja oikoradan 1 405 Mkg hiilidioksidiekvivalenttia. Suunnittelulla on merkittävä vaikutus siihen, paljonko rakentamisen päästöjä syntyy. Linjausvaihtoehdot, tekniset ratkaisut ja materiaalivalinnat vaikuttavat merkittävästi. Uudet innovaatiot muun muassa materiaaleissa voivat tulevaisuudessa vähentää toteuttamisen päästöjä.

Olennaista on myös se, mikä on päästötaso silloin kun mahdollinen rakentaminen alkaisi. Esimerkiksi, jos päästöjä saadaan alemmaksi vuoteen 2035 mennessä, kuten hallituksen tavoite on, ja rakentaminen käynnistyy silloin, kokonaispäästöjen tilanne näyttää erilaiselta kuin silloin, jos rakentaminen käynnistyy tämän hetken päästötasoilla.

Liikenteen vuosittaiset päästövähennykset jäävät tosin molemmissa vaihtoehdoissa varsin pieniksi, kun ne suhteutetaan rakentamisen aikaisiin päästöihin. Päästömuutos kompensoisi lisäraiteiden toteuttamisesta aiheutuvat päästöt 182 vuodessa. Oikoradalla puolestaan kestäisi 299 vuotta, mikäli junien lippuhinnat ovat pääradan junia korkeammat.

Molempien hankkeiden valmistuminen vie kauan aikaa ja päästöt jakautuisivat usealle vuodelle. Pääradan parantaminen olisi mahdollista aloittaa heti ja se mahdollistaisi junaliikenteen sujuvoittamisen ja pienet nopeutukset vuosien varrella. Tällöin pieniä kulkutapahyötyjä saataisiin jo rakentamisaikana.

Oikoradan suunnittelua ei ole vielä aloitettu. Ensin aikaa vievät suunnittelu ja valmistelu, jonka jälkeen rata olisi rakennettava kerralla valmiiksi ennen käyttöönottoa. Radan rakentaminen kestää useita kymmeniä vuosia.

Ihmiset ja elinkeinoelämä tarvitsevat raideliikennettä

Ilmastovaikutusten lisäksi selvityksestä käy ilmi, että molemmilla vaihtoehdoilla olisi lukuisia muitakin ympäristövaikutuksia.

Ratahankkeiden rakentamisen aikana elinympäristöt pirstaloituvat ja rakentaminen vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen ja virkistysmahdollisuuksiin. Suurin osa välittömistä ympäristövaikutuksista on sitä merkittävämpiä mitä enemmän rakentaminen kohdistuu ennestään koskemattomaan ympäristöön.

Molemmilla hankkeilla on valtavat ilmastovaikutukset, enkä olisi uskonut haittojen olevan näin suuria jopa pääradalla, joka kuitenkin on maan raideliikenteen valtasuoni. Vuoden 2035 ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan nopeita, ilmastotehokkaita ratkaisuja nykyisen rataverkoston kapasiteetin kasvattamiseksi. Pidemmän aikavälin investointejakin tarvitaan, mutta niiden suunnittelun tulee perustua tutkittuun tietoon sekä talouden että ilmaston kannalta.

Anna-Mari Ahonen, maakuntajohtaja, Hämeen liitto

Pääradan parantamiseen oltaisiin jo valmiita, ja EU:lta siihen olisi haettavissa rahoitusta. Suomen täytyy kiirehtiä, jotta emme jää kelkasta.

Anna-Mari Ahonen, maakuntajohtaja, Hämeen liitto

Lisätietoa:

Hämeen liitto, Anna-Mari Ahonen, maakuntajohtaja, p. 050 572 0945
Ramboll Finland Oy, Taavi Dettenborn, ryhmäpäällikkö, p. 050 3275949