Vähäpäästöisten energiantuotantomuotojen lisääminen on maan hallitusohjelman, kansallisen energia- ja ilmastostrategian sekä maakunnan omien tavoitteiden mukaista. Tuulivoimaa lisäämällä hillitään ilmastonmuutosta, kasvatetaan sähköntuotannon omavaraisuutta ja lisätään korkean teknologian osaamista Suomessa.
Kanta-Hämeessä olemme yhteisesti asettaneet tavoitteeksi olla hiilineutraali vuonna 2035 ja sen jälkeen hiilinegatiivinen. Nykytilanteessa joudumme pohtimaan energiaomavaraisuuttamme Suomessa myös turvallisuusnäkökulmasta,
sanoo Hämeen maakuntajohtaja Toni K. Laine.
Tuulivoiman lisääminen ei yksistään ratkaise Suomen energiapulmia, mutta on yksi varsin merkittävä osa nykyistä ja tulevaisuuden energiapalettiamme. Hiilineutraalisuustavoitteemme saavuttamiseen tarvitaan maakunnan omaa uusiutuvan energian tuotantoa ja tuulivoima on yksi mahdollinen tuotantomuoto, mikäli kunnissa ja maanomistajien keskuudessa näin tahdotaan,
Toni K. Laine jatkaa
Kanta-Hämeessä on 31 potentiaalista tuulivoima-aluetta
Selvityksessä tunnistettiin 31 potentiaalista tuulivoima-aluetta. Ne sijoittuvat tasaisesti koko maakunnan alueelle ja niiden kokoluokka vaihtelee 4–29 km2 välillä.
Alueet osoittavat teoreettisen maksimipotentiaalin niin voimaloiden määrän kuin tuotantopotentiaalinkin osalta. Voimaloiden laskennallinen maksimi on noin 730 kpl, mutta alueiden olosuhteet huomioon ottaen arvioilta noin 2/3 voisi olla toteutettavissa. Alueet voisivat siis enimmillään mahdollistaa noin 490 tuulivoimalan rakentamisen Kanta-Hämeeseen.
Osa näistä alueista tulee karsiutumaan pois tarkempien selvitysten yhteydessä, mutta osa päätynee maakuntakaavaan tuulivoimaloiden alueiksi,
arvioi aluesuunnittelupäällikkö Heidi Koponen Hämeen liitosta.
Haluamme kuitenkin korostaa, että tässä vaiheessa kyse on vasta selvityksestä,
Heidi Koponen jatkaa.
Tuulivoiman rakentuminen edellyttää, että kyseinen kunta ja maanomistajat haluavat tuulivoimaa alueilleen. Lisäksi tarvitaan tuulivoimayhtiö, joka vastaa tuulivoimala-alueen toteutuksesta.
Edellinen vastaavanlainen selvitys Kanta-Hämeessä on tehty vuonna 2012 (WSP Oy). Tuulivoimateknologia on kehittynyt huimasti viime vuosina ja sen myötä uusien tuulivoimalle potentiaalisten alueiden määrä on kasvanut.
Tällä hetkellä meillä on kaksi toiminnassa olevaa tuulivoimaloiden aluetta, mutta periaatteellisia mahdollisuuksia tuotannon lisäämiselle on varsin runsaasti. Tuulivoiman lisärakentamiseen kannattaa suhtautua kunnissa hyvänä mahdollisuutena, mutta terveellä ja rakentavalla kriittisyydellä. Vaikutukset esimerkiksi maisema-arvoihin saattavat olla suuria. Haluankin korostaa, että tuulivoimarakentaminen edellyttää vahvaa paikallista tahtotilaa toteutuakseen. Suunnitteluvaiheessa on tärkeää kuunnella kuntalaisia ja vapaa-ajan asukkaita,
Toni K. Laine toteaa.
Tuulivoimala-alueet ovat aluetalouden investointeja
Yhden tuulivoimalan elinkaari on nykyisin noin 30 vuotta. Sinä aikana kyseiselle kunnalle, jossa voimala sijaitsee, kertyy noin 400 000 euroa kiinteistöveroa. Tämä tarkoittaa, että mikäli Kanta-Hämeen alueelle toteutuisi 490 tuulivoimalaa, kunnille syntyy yhteensä noin 196 miljoonaa euroa kiinteistöverotuloja. Lisäksi kunnille syntyy usein myös jonkin verran kunnallisverotuloja.
Maanomistajat saavat vuokratuloa tuulivoimayhtiölle vuokraamastaan maa-alasta. Alueiden toteuttamisella arvioidaan olevan kokonaisuutena merkitykseltään positiivisia vaikutuksia Kanta-Hämeen aluetalouteen. Taloudellisten vaikutusten lisäksi myös ilmastovaikutukset ovat positiivisia. Mikäli maakunnan alueella toteutettaisiin 490 tuulivoimalaa, hiilidioksidipäästöt pienenevät vuositasolla yhteensä noin 1 800 000 tonnia CO2ekv ja energiaomavaraisuus paranee.