Uutisia Brysselistä 4/2022

Päivitetty 7. kesäkuuta 2022

Häme EU Officen uutiskirje

Tervehdys Häme EU Officesta Brysselistä,

Kesä on Belgiassa jo pitkällä ja kaupunki on palannut monissa asioissa koronapandemiaa edeltävään aikaan. Euroopan unionin toimielimet ottavat vierailijoita jälleen vastaan ja kaupunki on selvästi piristynyt. Kokousmatkailijat ja erilaiset vierailijaryhmät ovat alkaneet palata EU:n pääkaupunkiin. Tätä  aikaa onkin jo hartaasti odotettu!

Meidän omassa toimistossamme Brysselissä on myös jo vilskettä ja vilinää. Tulevasta syksystä on tulossa erittäin vilkas, koska saamme iloksemme vastaanottaa useita erilaisia vierailijaryhmiä, asiantuntijoita, vieraita ja delegaatioita. Tervetuloa Brysseliin ja Häme EU Officeen!  

EU:n toimenpideagendalla tapahtuu monenlaista Kanta-Hämeen maakuntaa kiinnostavaa asiaa. EU:lle laaditaan parhaillaan uutta innovaatio-ohjelmaa. Monet eri rahoitusvälineet ovat tällä hetkellä myös kantahämäläisten yritysten ja kehittäjäorganisaatioiden hyödynnettävissä. Ja myös EU on tarttunut meidänkin maakuntaamme vaivaavaan osaajapulaan ja pyrkii helpottamaan kansainvälisen, osaavan työvoiman helpompaa ja nopeampaa pääsyä Euroopan unionin alueelle. Kiertotalous, biotalous ja vihreä siirtymä ovat nekin vahvasti sekä EU:n että Kanta-Hämeen kehittämisen keskiössä.

Tähän Brysselin uutiskirjeeseen on nostettu keskeiset ajankohtaiset EU-uutiset. Hyviä lukuhetkiä!

Yhteistyöterveisin,

Krista Taipale, hankejohtaja, Hämeen liitto
Häme Goes Global -hanke ja Häme EU Office (Bryssel)
, p. +32 49 812 6000

Euroopalle laaditaan uutta innovaatio-ohjelmaa

Euroopan komissio on käynnistänyt uuden eurooppalaisen innovaatio-ohjelman valmistelun (A New European Innovation Agenda), jonka tavoitteena on vahvistaa Euroopan valmiuksia nopeuttaa ja hallita innovatiivisia ratkaisuja. Tämä on tärkeää muun muassa Covid-19-kriisistä elpymisessä, vihreän ja digitaalisen siirtymän tukemisessa ja EU:n avoimen strategisen riippumattomuuden turvaamisessa.

Ohjelmaan harkitaan seuraavia toimenpiteitä:

  • Rahoituksen saatavuutta koskeva aloite, jolla edistetään yksityistä rahoitusta ja tehostetaan julkisten varojen laajamittaista käyttöä eurooppalaisessa innovaatioympäristössä.
  • Tuetaan sääntelyn testiympäristöjen, elävien laboratorioiden ja testialustojen perustamista ja puututaan havaittuihin innovointihaasteisiin.
  • Innovaatioekosysteemejä koskeva aloite, jolla vahvistetaan ja yhdistetään paikallisia T&I-ekosysteemejä ja erityisesti sellaisia ekosysteemejä, joiden innovaatiotoiminta on heikompaa.
  • Aloite innovaatiopolitiikan suunnittelun parantamiseksi siten, että vahvistetaan innovoinnin perustana olevaa tietopohjaa muun muassa parantamalla innovaatiopoliittisten aloitteiden koordinointia.
  • Aloite lahjakkuuksien kehittämiseksi ja säilyttämiseksi Euroopassa samalla kun houkutellaan uusia EU:n ulkopuolelta.

Euroopan komissio järjestää valmistelun osana useita konsultaatiotilaisuuksia, joiden kohteina ovat muun muassa EU:n kansalaiset, tutkimusyhteisöt, paikallis- ja aluetason toimijat, yritykset ja TKI-aiheiden asiantuntijat.  Komission odotetaan julkistavan innovaatio-ohjelman kuluvan vuoden kolmannella vuosineljänneksellä. Ohjelman painopisteet heijastuvat EU:n rahoituslähteiden painopisteisiin – ja sitä kautta myös Kanta-Hämeen maakunnassa toteutettaviin EU-rahoitteisiin hankkeisiin ja rahoitusmahdollisuuksiin.

Kevään EU:n 2022 talousennuste: Venäjän hyökkäys koettelee EU:n talouden häiriönsietokykyä

EU:n taloudessa odotettiin ennen sodan syttymistä pitkäaikaista ja vahvaa kasvua. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on kuitenkin tuonut uusia haasteita juuri kun unioni oli toipunut pandemian taloudellisista vaikutuksista. Sota lisää raaka-aineiden hintoihin kohdistuvia nousupaineita, aiheuttaa jälleen toimitushäiriöitä ja lisää epävarmuutta. Näin se pahentaa aiempaa talouden vastatuulta, jonka odotettiin heikkenevän. Tämän vuoksi Euroopan komissio on tarkistanut EU:n kasvunäkymiä alaspäin ja inflaatioennustetta ylöspäin.

Kasvu hidastuu, kun sota pahentaa aiempaa talouden vastatuulta

BKT:n arvioidaan pysyvän EU:ssa positiivisena koko ennustejakson ajan, mikä johtuu sekä sulkutoimien jälkeisestä talouden uudelleenavautumisesta että pandemian aikana kasvun tukemiseksi toteutetuista vahvoista toimista. Lähikontaktia edellyttävien palvelujen avautuminen uudelleen pandemian jälkeen, vahvat ja edelleen paranevat työmarkkinat, vähäisempi säästäminen ja energian hintojen nousua tasoittavat julkisen talouden toimenpiteet ovat omiaan tukemaan yksityistä kulutusta. Elpymis- ja palautumistukivälineen koko potentiaalin hyödyntäminen ja siihen liittyvän uudistusohjelman toteuttaminen piristää investointeja.

Kokonaistuotannon odotetaan nyt kasvavan sekä EU:ssa että euroalueella 2,7 prosenttia vuonna 2022 ja 2,3 prosenttia vuonna 2023 eli vähemmän kuin talven 2022 väliennusteessa. Sen mukaan kokonaistuotanto olisi kasvanut tänä vuonna 4,0 prosenttia ja ensi vuonna 2,8 prosenttia (euroalueella 2,7 %). Suomessa kasvu on ennusteen mukaan heikompaa, tänä vuonna 1,6 prosenttia ja ensi vuonna 1,7 prosenttia.

Vuotta 2022 koskevan ennusteen heikkenemisessä on otettava huomioon, että kasvuvauhti, joka taloudessa saavutettiin viime vuoden keväällä ja kesällä, parantaa tämän vuoden vuotuista kasvuvauhtia noin 2 prosenttiyksikköä. Tuotannon kasvua koskevaa ennustetta on tämän vuoden osalta alennettu 2,1 prosentista 0,8 prosenttiin.

Pahin isku maailman ja EU:n taloudelle tulee energiaraaka-aineiden hinnoista. Vaikka hinnat olivat jo ennen sotaa nousseet huomattavasti pandemian aikana vallinneelta alhaiselta tasolta, toimitusketjujen epävarmuus on pakottanut hintoja ylöspäin ja lisännyt niiden heilahtelua. Tämä koskee elintarvikkeita ja muita perushyödykkeitä ja -palveluja, minkä vuoksi kotitalouksien ostovoima heikkenee.

Sodan aiheuttamat häiriöt logistiikassa ja toimitusketjuissa sekä monien raaka-aineiden tuotantopanoskustannusten nousu pahentavat tilannetta niiden tuotantoa haittaavien maailmankaupan häiriöiden lisäksi, jotka johtuvat osissa Kiinaa edelleen sovellettavista tiukoista koronarajoituksista.

Energian hinnat kiihdyttävät inflaation ennätysvauhtiin

Inflaatio on kiihtynyt alkuvuodesta 2021. Vuosimuutos oli vuoden 2021 viimeisellä neljänneksellä 4,6 prosenttia, ja se nousi vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä 6,1 prosenttiin. Euroalueen kuluttajahintainflaatio kiihtyi huhtikuussa 7,5 prosenttiin eli nopeammaksi kuin kertaakaan aiemmin rahaliiton historiassa.

Euroalueen inflaatio on ennusteen mukaan 6,1 prosenttia vuonna 2022 ennen kuin se hidastuu 2,7 prosenttiin vuonna 2023. Ennustetta on tarkistettu koko vuoden 2022 osalta huomattavasti ylöspäin talven 2022 väliennusteesta (3,5 %). Inflaation odotetaan olevan nopeimmillaan 6,9 prosenttia tämän vuoden toisella neljänneksellä ja hidastuvan sen jälkeen vähitellen. Koko EU:n inflaation odotetaan kiihtyvän tänä vuonna 6,8 prosenttiin viime vuoden 2,9 prosentista ja ensi vuonna jälleen hidastuvan 3,2 prosenttiin. Keskimääräisen pohjainflaation ennustetaan olevan yli 3 prosenttia vuosina 2022 ja 2023 sekä koko EU:ssa että euroalueella. Suomessa inflaatiovauhdin ennustetaan olevan selvästi hitaampi. Inflaatio on ennusteen mukaan Suomessa tänä vuonna 4,5 prosenttia ja ensi vuonna 2,3 prosenttia.

Vahvat ja edelleen paranevat työmarkkinat

Työmarkkinat ottavat uuden kriisin vastaan vahvalta pohjalta. Vuonna 2021 EU:n taloudessa luotiin yli 5,2 miljoonaa työpaikkaa, jotka houkuttelivat työmarkkinoille lähes 3,5 miljoonaa uutta työntekijää. Lisäksi työttömien määrä väheni lähes 1,8 miljoonalla. Työttömyysasteet laskivat vuoden 2021 lopussa aiempia ennätyksiä alhaisempiin lukemiin.

Työmarkkinaolosuhteiden odotetaan paranevan edelleen. Työllisyyden ennustetaan kasvavan tänä vuonna 1,2 prosenttia, joskin tätä vuotuista kasvuvauhtia tukee viime vuoden jälkipuoliskolla koettu voimakas kasvu. Ukrainan sotaa paenneiden odotetaan pääsevän EU:n työmarkkinoille vain vähitellen, ja konkreettiset vaikutukset näkyvät vasta ensi vuodesta.

Työttömyysasteen ennustetaan laskevan edelleen, koko EU:ssa tänä vuonna 6,7 prosenttiin ja ensi vuonna 6,5 prosenttiin ja euroalueella tänä vuonna 7,3 prosenttiin ja ensi vuonna 7,0 prosenttiin. Suomessa työttömyysasteen ennustetaan olevan hyvin lähellä euroalueen keskiarvoa eli tänä vuonna 7,2 prosenttia ja ensi vuonna 6,9 prosenttia.

Julkisen talouden alijäämät pienenevät edelleen, mutta sotaan liittyvät kustannukset kasvavat

Toimenpiteistä, joilla lievennetään korkeiden energianhintojen vaikutusta ja tuetaan Ukrainasta pakenevia ihmisiä, aiheutuu kustannuksia. Niistä huolimatta kokonaisuutena EU:n julkisen talouden alijäämän odotetaan supistuvan edelleen vuosina 2022 ja 2023, kun luopuminen tilapäisistä koronatukitoimenpiteistä jatkuu. EU:n alijäämän ennustetaan supistuvan suhteessa BKT:hen viime vuoden 4,7 prosentista tänä vuonna 3,6 prosenttiin ja ensi vuonna 2,5 prosenttiin (euroalueella 3,7 ja 2,5 %:iin). Suomessa julkisen talouden alijäämän ennustetaan olevan tänä vuonna 2,2 prosenttia ja supistuvan ensi vuonna 1,7 prosenttiin.

EU:n kokonaisvelka suhteessa BKT:hen supistui vuonna 2021 noin 90 prosenttiin (euroalueella 97 %:iin), kun se vuonna 2020 oli ollut kautta aikojen suurimmillaan lähes 92 prosenttia suhteessa BKT:hen (euroalueella lähes 100 %). Tänä vuonna sen ennustetaan supistuvan noin 87 prosenttiin ja ensi vuonna 85 prosenttiin (euroalueella 95 %:iin ja 93 %:iin), mikä tarkoittaa, että velkasuhde ylittää edelleen koronapandemiaa edeltäneen tason. Suomen kokonaisvelan suhteessa BKT:hen ennustetaan olevan tänä vuonna 65,9 prosenttia ja ensi vuonna 66,6 prosenttia.

Epävarmuus ja riskit riippuvat sodan kulusta

Talouden toimeliaisuutta ja inflaatiota koskeviin ennusteisiin kohdistuvat riskit riippuvat suuresti sodan kulusta ja erityisesti sen vaikutuksesta energiamarkkinoihin.

Koska epävarmuus on suurta, perusennusteen ohessa esitetään mallipohjainen skenaarioanalyysi, jossa simuloidaan energiaraaka-aineiden korkeampien hintojen vaikutusta ja Venäjältä tulevien kaasutoimitusten lakkaamisen vaikutusta. Tässä viimeksi mainitussa, pahemmassa skenaariossa BKT:n kasvu olisi tänä vuonna noin 2,5 prosenttiyksikköä ja ensi vuonna 1 prosenttiyksikön alle ennustetun perustason, kun taas inflaatiovauhti olisi tänä vuonna 3 prosenttiyksikköä ja ensi vuonna 1 prosenttiyksikön perusennustetta nopeampaa.

Energiatoimitusten häiriöiden lisäksi kasvua saattavat heikentää ja hintoja nostaa myös odotettua pahemmat ongelmat toimitusketjuissa ja muiden hyödykkeiden kuin energian – erityisesti elintarvikkeiden – hintojen nousu. Odotettua suuremmat tuontihintojen nousun aiheuttamasta inflaatiosokista johtuvat kerrannaisvaikutukset voivat vahvistaa stagflatorisia voimia. Voimakkaiden inflaatiopaineiden rinnalla myös rahoitusolosuhteisiin kohdistuu riskejä. Myös korona on edelleen riskitekijä.

Näiden välittömien riskien lisäksi Venäjän hyökkäys Ukrainaan johtaa EU:n talouden irrottautumiseen Venäjästä, minkä seurauksia on tässä vaiheessa vaikea kaikilta osin arvioida.

Tausta

Tämä ennuste perustuu teknisiin oletuksiin vaihtokursseista, koroista ja hyödykkeiden hinnoista, sellaisina kuin ne olivat 29. huhtikuuta. Kaikkien muiden tietojen, myös hallitusten toimia koskevien oletusten, tapauksessa ennusteessa on otettu huomioon viimeistään 29. huhtikuuta saadut tiedot. Ennusteessa on oletettu, että politiikka säilyy muuttumattomana, paitsi silloin, kun uusista politiikkatoimista on annettu riittävän yksityiskohtainen ilmoitus.

Euroopan komissio julkaisee joka vuosi kaksi kattavaa ennustetta (keväällä ja syksyllä) ja kaksi väliennustetta (talvella ja kesällä). Väliennusteet kattavat vuosittaisen ja neljännesvuosittaisen BKT:n ja inflaation kuluvana ja sitä seuraavana vuonna kaikkien jäsenmaiden osalta sekä yhteenlaskettuna euroalueen ja koko EU:n osalta.

Euroopan komission kesän 2022 talousennusteessa päivitetään BKT- ja inflaatioennusteita ja se on määrä esittää heinäkuussa 2022.

Lisätietoa komission laajemmassa tiedotteessa.

EU-rahoitusta innovaatioekosysteemien kehittämiselle

Euroopan komissio on hyväksynyt eurooppalaisten innovaatioekosysteemien (European Innovation Ecosystems, EIE) päivitetyn työohjelman vuosille 2021–2022. EIE on osa Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaa ja sen tarkoituksena on luoda tehokas toisiinsa kytkeytyvien innovaatioekosysteemien verkosto Eurooppaan.

Kesällä 2022 aukeavat muun muassa seuraavat haut:

  • Kaksi hakua liittyen innovaatioekosysteemien yhteenliittämiseen ja innovatiivisten julkisten hankintojen edistämiseen.
  • Haku liittyen pääomien ja sijoitusten saatavuuden laajentamiseen vähemmän kehittyneissä ekosysteemeissä. 
  • Women TechEU -ohjelma tukee naisten johtamia deep-tech start-up yrityksiä 10 miljoonalla eurolla.

Hakujen kohderyhmää ovat innovaatioekosysteemien parissa työskentelevät toimijat, esimerkiksi yritykset, tutkimusyhteisöt, korkeakoulut sekä paikallis-, alue- ja kansallisen tason viranomaiset. Lisätietoja näistä hauista löytyy EIE:n työohjelmasta sekä EIE:n verkkosivuilta.

Lisätietoja:

Komission tiedote
EIE:n verkkosivut
EIE:n työohjelma 2021–2022
Women TechEU:n verkkosivut

Biopohjainen kiertotalous – EU-kumppanuuden virtuaalinen infopäivä ja verkostoitumistapahtuma järjestetään 7. kesäkuuta

Merkittävä osa Horisontti Euroopan rahoituksesta kanavoidaan niin kutsuttujen eurooppalaisten kumppanuuksien kautta. Tällä ohjelmakaudella tavoitellaan strategisempaa ja systemaattisempaa otetta ja tämän pohjalta kumppanuudet on jaettu kolmeen tyyppiin: yhteinen ohjelmatyö, yhteinen rahoitus sekä institutionaaliset kumppanuudet. Kumppanuuksien on määrä alkaa kahdessa aallossa: ensimmäinen vuosien 2021–2022 aikana ja toinen 2023–2024 aikana.

Circular Bio-based Europe Joint Undertaking (CBE JU) on yksi Horisontti Eurooppa -puiteohjelman yhteydessä toimivista eurooppalaisista kumppanuuksista. Euroopan unionin ja Bio-based Industries Consortiumin (BIC) rahoittaman kumppanuuden kokonaisbudjetti on kaksi miljardia euroa ja se rahoittaa kiertotalous- ja biopohjaisia projekteja.

CBE JU järjestää 7. kesäkuuta virtuaalisen infopäivän lähiaikoina avattavasta CBE JU 2022 ehdotuspyyntöhausta. Infopäivän aikana asiantuntijat CBE JU:n ohjelmatoimistosta, BIC:sta ja Euroopan komissiosta esittelevät kumppanuuden, sen strategisen teknologia- innovaatiosuunnitelman (Strategic Research and Innovation Agenda, SRIA), ehdotuspyyntöhaun ja hakuohjeet.

Infopäivän lopuksi järjestetään lisäksi virtuaalinen verkostoitumistapahtuma. Kumppanuudesta kiinnostuneita kannustetaan rekisteröitymään CBE JU:n verkostoitumisalustalle etukäteen. Rekisteröityneillä on mahdollisuus esitellä omia hankkeitaan, etsiä kumppaneita projekteihin ja olla yhteydessä muihin yhteisön jäseniin.

Tallenne infopäivästä tulee myöhemmin saataville tapahtumasivulle ja CBE JU:n Youtube-kanavalle hakujen päättymiseen asti.

Lisätietoja:

Tapahtuman verkkosivut ja ilmoittautuminen
CBE JU -tiedote
CBE JU:n Youtube-kanava
CBE JU:n verkostoitumisyhteisö

Laillinen muuttoliike: Osaajia halutaan houkutella EU:hun

Euroopan komissio on ehdottanut kunnianhimoista ja kestävää politiikkaa lailliseen maahanmuuttoon. Nyt annetulla paketilla yksinkertaistetaan hakuprosessia, joka liittyy EU:n alueella asumiseen ja työskentelyyn. Ehdotettuun kokonaisuuteen sisältyy myös toimia, joilla helpotetaan Venäjän hyökkäyksen takia Ukrainasta paenneiden pääsyä EU:n työmarkkinoille.

Komissio ehdottaa yhdistelmälupadirektiivin ja EU:ssa pitkään oleskelleita henkilöitä koskevan direktiivin tarkistamista, jotta laillisia maahantuloväyliä koskeva säännöstö olisi toimivampi:

  • sekä työtä että oleskelua varten myönnettävää yhdistelmälupaa koskevan menettelyn yksinkertaistaminen nopeuttaa ja helpottaa prosessia hakijoiden ja työnantajien kannalta.
  • EU:ssa pitkään oleskelleita henkilöitä koskevan direktiivin tarkistaminen helpottaa EU:ssa pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen aseman saamista, kun maahantuloehtoja yksinkertaistetaan esimerkiksi sallimalla oleskeluajan kerryttäminen eri jäsenmaissa. Lisäksi parannetaan EU:ssa pitkään oleskelleiden kolmansien maiden kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeuksia muun muassa helpottamalla perheenyhdistämistä ja liikkumista EU:n sisällä.

Osaaminen ja työmarkkinoiden tarpeet sovitetaan paremmin yhteen

Komissio ehdottaa operatiivisen yhteistyön lisäämistä sekä jäsenmaiden välillä EU:n tasolla että kumppanimaiden kanssa.

Jatkona osaamiskumppanuuksien käynnistämiselle kesäkuussa 2021 komissio ehdottaa nyt toimia niiden toteuttamiseksi. Tavoitteena on sopia ensimmäisistä osaamiskumppanuuksista vuoden 2022 loppuun mennessä.

Komissio ehdottaa, että perustetaan ensimmäinen EU:n laajuinen alusta ja yhteensovittamisväline, EU:n osaamisreservi, jotta EU pystyisi paremmin houkuttelemaan EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisia.

Ukrainasta tulevien pääsyä työmarkkinoille on pikaisesti helpotettava, joten komissio ehdottaa pilottihanketta, joka on tarkoitus saada käyntiin kesäksi 2022.

Tausta

Jäsenmaat päättävät itse, kuinka paljon ne haluavat vastaanottaa laillisten väylien kautta maahan muuttavia, mutta EU voi tukea jäsenmaita käytännöllisillä operatiivisilla välineillä. EU on kahden viime vuosikymmenen aikana kehittänyt säännöstön, jolla EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytykset pitkälti yhdenmukaistetaan.

Lisätietoa komission laajemmassa tiedotteessa. Lähde: Euroopan komission Suomen edustusto

Uusi Eurooppalainen terveysdata-avaruus ihmisten ja tieteen hyväksi

Euroopan komissio pm käynnitänyt eurooppalaista terveysdata-avaruutta (EHDS) koskevan hankkeen, joka on yksi vahvan Euroopan terveysunionin kulmakivistä. EHDS auttaa EU:ta suorittamaan merkittävän harppauksen siinä, miten terveydenhuoltoa tarjotaan ihmisille Euroopassa. Sen myötä ihmiset saavat mahdollisuuden hallita ja käyttää terveystietojaan kotimaassaan ja koko EU:ssa. Se edistää digitaalisten terveyspalvelujen ja -tuotteiden todellisia sisämarkkinoita.

Tämän lisäksi EDHS:n tavoitteena on tarjota johdonmukainen, luotettava ja tehokas kehys terveysdatan käytölle tutkimus-, innovointi-, päätöksenteko- ja sääntelytarkoituksia varten ja varmistaa samalla, että EU:n tiukkoja tietosuojanormeja noudatetaan täysimääräisesti.

Ihmiset pääsevät hallitsemaan omia terveystietojaan omassa maassaan ja rajojen yli:

  • Eurooppalaisen terveysdata-avaruuden ansiosta ihmiset voivat koska tahansa tarkastella sähköisessä muodossa olevia tietojaan, eikä se maksa mitään. He voivat helposti jakaa näitä tietoja terveydenhuollon ammattilaisille jäsenvaltioissa ja niiden välillä terveydenhuoltopalvelujen toteuttamisen parantamiseksi. Kansalaisilla on tietojensa täysi hallinta, ja he voivat lisätä ja korjata tietojaan, rajoittaa muiden pääsyä tietoihin ja saada tietää, miten tietoja käytetään ja mihin tarkoitukseen.
  • EU-maat varmistavat, että potilastietojen yhteenvedot, sähköiset lääkemääräykset, lääketieteelliset kuvat ja niitä koskevat lausunnot, laboratoriotulokset ja loppulausunnot laaditaan ja hyväksytään yhteisessä eurooppalaisessa muodossa.
  • Yhteentoimivuudesta ja turvallisuudesta tulee pakollisia vaatimuksia.

Terveysdatan käytön parantaminen tutkimuksessa, innovoinnissa ja päätöksenteossa:

  • Eurooppalainen terveysdata-avaruus luo vahvan oikeudellisen kehyksen terveysdatan käyttöä varten tutkimukseen, innovointiin, kansanterveyteen, päätöksentekoon ja sääntelyyn liittyvissä tarkoituksissa.
  • Tällaisten tietojen saamista varten tutkijoilla, yrityksillä tai laitoksilla on oltava lupa terveysdatan käyttöä hallinnoivalta elimeltä. Sellainen perustetaan kaikkiin EU-maihin. Lupa myönnetään vain, jos pyydettyä dataa käytetään määrättyihin tarkoituksiin suljetuissa ja suojatuissa ympäristöissä paljastamatta rekisteröidyn henkilöllisyyttä. On myös ehdottomasti kiellettyä käyttää dataa kansalaisille haitallisten päätösten tekemiseen, kuten haitallisten tuotteiden tai palvelujen suunnittelemiseen tai vakuutusmaksujen korottamiseen.

Seuraavat vaiheet

Euroopan komission esittämä ehdotus on nyt neuvoston ja Euroopan parlamentin käsittelyssä.

Lisätietoa komission laajemmassa tiedotteessa.

REPowerEU-suunnitelma on julkaistu

Euroopan komissio on julkaissut REPowerEU-suunnitelman. REPowerEU-suunnitelman tavoitteena on lopettaa mahdollisimman pian riippuvuus Venäjän fossiilisista polttoaineista, parantaa energiavarmuutta sekä edistää vihreää siirtymää.

Maaliskuussa 2022 EU:n jäsenmaiden johtajat päättivät Eurooppa-neuvoston huippukokouksessa REPowerEU-suunnitelman tavoitteista Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen aiheuttamien ongelmien ja maailmanlaajuisten energiamarkkinahäiriöiden vuoksi.

REPowerEU-suunnitelman neljä päätavoitetta ovat:

  1. Energian säästäminen ja energiatehokkuus
  2. Energiahuollon ja energialähteiden monipuolistaminen
  3. Uusiutuvaan ja puhtaaseen energiaan siirtymisen nopeuttaminen
  4. Investoinnit tehokkaalla tavalla

EU vastaa näihin tavoitteisiin erilaisin toimenpitein, joilla säästetään energiaa, monipuolistetaan energiahuoltoa ja nopeutetaan uusiutuvan energian käyttöönottoa fossiilisten polttoaineiden korvaamiseksi. Ensimmäinen toimenpide, energiansäästö, toteutetaan komissio julkaiseman energiansäästöä koskevan tiedonannon mukaan seuraavasti:

  • Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan kuuluva 55-valmiuspaketin sitova energiatehokkuustavoite nostetaan 13 prosenttiin aiemmasta 9 prosentista.
  • Komissio ehdottaa, että uusiutuvan energian direktiiviä (RED) päivitetään niin, että EU:n energiankäytöstä 45 prosenttia (40% sijaan) tulisi uusiutuvista energialähteistä vuoteen 2030 mennessä.
  • Jäsenvaltioita kannustetaan toteuttamaan energiansäästöä edistäviä verotuksellisia toimenpiteitä.
  • Komissio lisäksi esittää tiedonannossaan varautumistoimenpiteitä vakavien toimitushäiriöiden varalle.

Energiahuollon monipuolistaminen ja kansainvälisten kumppanien tukeminen toteutetaan muun muassa seuraavasti:

  • EU:n energiafoorumi mahdollistaa kaasun, nesteytetyn maakaasun ja vedyn vapaaehtoiset yhteishankinnat.
  • Komissio selvittää lisäksi yhteistä hankintamekanismia, jonka puitteissa tehtäisiin sopimuksia kaasun yhteisostoista osallistuvien jäsenvaltioiden puolesta.
  • EU:n ulkoinen energiastrategia helpottaa energialähteiden monipuolistamista ja pitkän aikavälin kumppanuuksien luomista toimittajien kanssa. Strategiassa asetetaan etusijalle EU:n sitoutuminen globaaliin siirtymään kohti vihreää ja oikeudenmukaista energiaa, energiatehokkuuden lisäämiseen, sekä uusiutuvien energialähteiden ja vedyn kehittämiseen.
  • Välimerelle ja Pohjanmerelle tullaan kehittämään merkittäviä vetykäytäviä.
  • EU tukee Ukrainaa REPowerUkraine-aloitteen puitteissa.

EU lisää energiariippumattomuutta, vauhdittaa vihreää siirtymää ja laskee ajan mittaa energian hintoja lisäämällä uusiutuvaa energiaa laajamittaisesti ja nopeuttamalla sen käyttöönottoa esimerkiksi seuraavin toimenpitein:

  • Aurinkosähkökapasiteetin kaksinkertaistaminen vuoteen 2025 mennessä EU:n aurinkoenergiastrategian Julkisiin, liike- ja asuinrakennuksiin asetetaan asteittain käyttöön otettava velvoite asentaa aurinkopaneeleja energiakattoja koskevan aloitteen mukaisesti.
  • Uusiutuvaa energiaa koskevien hankkeiden lupamenettelyjen hitauteen ja monimutkaisuuteen puututaan komission suosituksen Puhtaan energian lisäämistä tuetaan erityisten ”Go to” -alueiden avulla.
  • EU on asettanut tavoitteen maakaasun, hiilen ja öljyn korvaamiseksi vuoteen 2030 mennessä uusiutuvalla vedyllä aloilla, joiden saattaminen hiilivapaaksi on vaikeaa. Tämä toteutetaan vetymarkkinoita vauhdittamalla sopimalla tiettyjen alojen tehostetuista alatavoitteista. Komissio julkaisee kaksi delegoitua säädöstä uusiutuvan vedyn määritelmästä ja tuotannosta, sekä varaa vetytutkimukseen 200 miljoonan euron lisärahoituksen.
  • Biometaanituotantoa lisätään 35 miljardiin kuutiometriin vuoteen 2030 mennessä biometaania koskevan toimintasuunnitelman

REPowerEU-tavoitteiden saavuttaminen edellyttää 210 miljardin euron lisäinvestointeja vuoteen 2027 mennessä. Välineen tukemiseen on jo nyt käytettävissä 225 miljardia euroa lainoina elpymis- ja palautumistukivälineestä (RRF). Komissio määrää jäsenvaltiot lisäämään kansalliset REPowerEU-suunnitelmat maiden elpymis- ja palautumisvälineisiin. Komissio ehdottaa elpymis- ja palautumistukivälineen määrärahojen lisäämistä 20 miljardilla eurolla avustuksina, jotka saadaan EU:n päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksia huutokauppaamalla.

Nykyisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä koheesiopolitiikalla tuetaan jo nyt hiilestä irtautumista ja vihreän siirtymän hankkeita jopa 100 miljardin euron investoinneilla. Jäsenvaltiot voivat halutessaan siirtää koheesiorahastosta 12,5 % elpymis- ja palautumistukivälineeseen tehtävien vapaaehtoisten siirtojen avulla. Jäsenvaltiot voivat tehdä vapaaehtoisia siirtoja elpymis- ja palautumistukivälineeseen Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (EAFRD) 12,5 %.

Lisärahoitusta REPowerEU-suunnitelmaan saadaan lisäksi eri EU-välineiden kautta. Verkkojen Eurooppa -välineen (Connecting Europe Facility, CEF) alainen uusi ehdotuspyyntö rahoittaa 800 miljoonan euron edestä infrastruktuurihankkeita. EU:n innovaatiorahaston (Innovation Fund) syksyllä avautuva suurten hankkeiden haun budjetti kaksinkertaistetaan 3 miljardiin euroon. Yksityisrahoituksen käyttöönottoa tullaan ohjaamaan InvestEU-ohjelman avulla.

Lisätietoja:

Komission lehdistötiedote
REPowerEU-factsheet
REPowerEU rahoittaminen-factsheet
Kysymyksiä ja vastauksia
REPower-suunnitelma

Kiinnostavia EU-tapahtumia ja EU-rahoituskoulutuksia

20.6. Digital Europe Summer Summit 22
Lisätiedot:  Summer Summit – DIGITALEUROPE (summer-summit.eu)

23.6. Education & Innovation Summit 10:00-18:00 (CEST)
Lisätiedot ja ilmoittautuminen verkkotilaisuuteen: https://education.ec.europa.eu/event/education-and-innovation-summit

28.-29.9. EU Research & Innovation Days 2022
Lisätiedot: European Research and Innovation Days | Research and Innovation (europa.eu)

26.-30.9. European Sustainable Energy Week
Lisätiedot:  European Sustainable Energy Week (eusew.eu)

10-13.10. European Week of Regions and Cities
Lisätiedot: https://europa.eu/regions-and-cities/