Uutisia Brysselistä 6/2021

Päivitetty 21. joulukuuta 2021

Häme EU Officen uutiskirje

On aika kiittää ja tehdä tilannekatsaus kuluneesta vuodesta  – ja asettaa katse kohti tulevaa vuotta

Kuluva vuosi lähenee loppuaan, minkä vuoksi on hyvä pysähtyä hetkeksi tarkastelemaan merkittävimpiä asiakokonaisuuksia sekä Euroopan unionissa että Kanta-Hämeen EU-toimintaan ja kansainvälisiin asioiden liittyvässä kehittämistyössä.

EU:n toiminnassa vuoden 2021 iso asia oli suuri EU:n ilmastopaketti

Ilmastonmuutos ja EU:n Green Deal-ohjelma on Euroopan komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin komission ykkösteema. Tänä vuonna asiassa edettiin erittäin vahvasti, kun komissio esitteli EU:n ilmastopaketin, jonka avulla EU sitoutuu vähentämään kasvihuonepäästöjä vähintään 55 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta. EU:lla on nyt ensimmäisenä suurena talousalueena maailmassa mittava tiekarttta ja lainsäädäntökehys sille, miten hiilineutraalia maailmaa kohti päästään. EU:n ilmastopaketti tulee pysymään EU:n päätöksenteon agendalla arviolta puolitoistavuotta, sillä lainsäädäntöesitykseen liittyy useita asiakohtia, joissa intressit ovat erilaisia. Esimerkkinä mm. myös Suomessa paljon esillä ollut taksonomia, jonka tarkoituksena on ohjata investointeja kestäviin kohteisiin. EU:n metsästrategiasta ja siihen liittyvästä tulevasta lainsäädännöstä keskusteltiin myös paljon  erityisesti metsävaltaisissa Suomessa että Ruotsissa.

Myös digitaalisuuden edistämisessä otettiin merkittäviä askelia eteenpäin. Euroopan komissio teki esityksen EU:n digitaaliseksi vuosikymmeneksi. Digitaalisuutta viedään eteenpäin monin eri tavoin, esimerkiksi digitaalisen kompassin tiekartan avulla. Esitys kattaa niin digitaaliset taidot, liikenteen ja infran, liike-elämän digitalisaation, tekoälyn, robotiikan ison datan hyödyntämisen kuin kaksossiirtymänkin – eli vihreän kasvun ja kierto- sekä biotalouden edistämisen digitalisaatiota hyödyntämällä. Myös alustatalous ja tekoälyyn liittyvä etikkaa ovat olleet vahvasti agendalla.

Koronapandemia ohjasti vahvasti myös EU:n tason toimintaa kuluneena vuonna. EU:n elpymispaketit laitettiin eri EU-maissa täytäntöön ja myös Kanta-Hämeen toimijat pääsivät hakemaan rahoituksia Suomen elpymispaketista. Omikron virusvariantti ja siihen vastaaminen EU:n tasolla nousi vuoden viimeisen EU-huippukokouksen yhdeksi pääaiheeksi. EU:n kansainväliset rahoitusohjelmat 2021-2027 pyörähtivät käyntiin. Meillä Kanta-Hämeessäkin on järjestetty useita EU-rahoitusohjelmakoulutuksia ja tiedotustilaisuuksia. Myös Häme Goes Global-hanke ja Häme EU Office ovat tuoneet oman panoksensa siihen, että uusi EU-rahoituskausi pääsee alkamaan maakunnassamme mahdollisimman hyvin ja tehokkaasti.

Nostoja tulevasta vuodesta

EU:n teemavuosi 2022 on nuoriso

EU:n tavoitteena on kuunnella ja tukea nuorisoa nykyistä paremmin, minkä vuoksi Euroopan komissio on nimennyt ensi vuoden nuorison teemavuodeksi. Pandemian aika on ollut raskas kaikille, mutta erityisesti se on moukaroinut nuorisoa. Moni nuori on kokenut opiskeluissaan haasteita ja myös ensimmäinen työpaikka on jäänyt saamatta. EU haluaa estää sen, ettei koronapandemia saa aikaan menetettyä ikäluokkaa. Siksi uusia mahdollisuuksia tulee tarjota erityisesti sellaisille nuorille, jotka ovat vaarassa jäädä yhteiskunnan ulkopuolelle.

Digitalisaatio ja vihreä siirtymä

Digitaalinen ja vihreä  siirtymä on kuluvan vuosikymmenen yhteiskuntaa kaikista eniten mullistava tekijä, eikä Eurooppa voi jäädä kehityksessä jälkeen muusta maailmasta.  Euroopan komissio on kuitenkin samaan aikaan myös huolissaan digitalisaation vaikutuksista kansalaisten elämään  ja eurooppalaisten yritysten kilpailukykyyn. Myös säätelyä tarvitaan. EU haluaakin  ottaa ensi vuonna vahvempaa roolia maailman johtavana digitalisaation  säätelijänä. Esimerkkeinä tästä ovat mm. digimarkkinasäädös ja digipalvelusäädös, joiden tavoitteina on varmistaa selkeä ja vastuullinen toimintaympäristö yrityksille.

Keskustelu Euroopan unionin toiminnasta ja sen painopisteistä jatkuu

Keskustelu EU:n toiminnasta jatkuu ns. Eurooppa-konferenssin muodossa. On tärkeää, että myös kantahämäläiset toimijat osallistuvat unionin tulevaisuuden painopisteiden määrittelyyn.

Kanta-Hämeen toimijoita tuetaan, sparrataan ja rohkaistaan myös vuonna 2022 EU- ja kansainvälisissä asioissa

Myös Häme Goes Global- hanke ja Häme EU Office jatkavat vahvasti maakuntamme toimijoiden tukemista vuonna 2022 Euroopan unioniin, eurooppalaiseen yhteistyöhön ja kansainväliseen toimintaan liittyvissä asioissa. Tavoitteena on mm., että toimijamme onnistuvat kotiuttamaan maakuntaamme yhä enemmän suoraa EU-rahoitusta, osallistuvat kansainvälisiin kehittämishankkeisiin ja yritystemme vientitoiminta kasvaa. Suuri työvoiman tarve lisää myös kansainvälisten osaajien tarvetta maakunnassamme.

Häme Goes Global Academy tarjoaakin ensi vuonna useita koulutuksia Euroopan unionin rahoituslähteisiin ja kansainvälisyyteen liittyen. Koulutukset ovat maksuttomia ja ne on tarkoitettu kaikille kantahämäläisille toimijoille. Tervetuloa mukaan! Jos mielessäsi on koulutusideoita tai tarpeita, kerrothan – otamme ne mielellämme huomioon Häme Goes Global tulevien koulutusten suunnittelussa.  Häme Goes Global Academy-koulutukset ja ilmoittautuminen

Näillä ajatuksilla otamme vastaan tulevan vuoden ja 1.1.2022 alkavan Ranskan puolivuotisen EU-puheenjohtajuuskauden.  

Sitä ennen haluan lämpimästi kiittää teitä kaikkia kuluneen vuoden yhteistyötä. Olemme saaneet yhdessä jo paljon aikaan, koronatilanteesta huolimatta. Tästä on erittäin hyvä jatkaa yhteistyötä myös ensi vuonna.

Toivotan kaikille hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta täältä Brysselistä, Häme EU Officesta!

Krista Taipale, hankejohtaja, Hämeen liitto
Häme Goes Global -hanke ja Häme EU Office (Bryssel)
, p. +32 49 812 6000

Hyödyllisiä koulutuksia EU-rahoituksista, kansainvälisistä työelämätaidoista –  ja paljon muuta

Tervetuloa mukaan Häme Goes Global Academyn Teams-koulutuksiin. Tule oppimaan uutta ja vahvistamaan jo olemassa olevia tietoja ja taitoja. Koulutuksia järjestetään erilaisille kohderyhmille, ne ovat maksuttomia ja tarkoitettu kantahämäläisille toimijoille.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset

Tammikuun 2022 Teams-koulutukset

12.1.2022
klo 9-11
Miten yritykset voivat hyödyntää EU-rahoitusta
Koulutuskuvaus ja kouluttajat (pdf)
Ilmoittautuminen
5.1.2022 mennessä
18.1.2022
klo 9-11
Kansainvälisen yhteistyön taitajaksi: Tietoja ja taitoja kansainvälisessä ympäristössä työskentelyyn
Koulutuskuvaus ja kouluttajat (pdf)
Ilmoittautuminen
12.1.2022 mennessä

Euroopan komissio esittää uutta EU:n toimintakehystä hiilestä irtautumiseksi kaasumarkkinoilla, vedyn käytön edistämiseksi ja metaanipäästöjen vähentämiseksi

Komissio on hyväksynyt joukon lainsäädäntöehdotuksia, jotta hiilipäästöjä voidaan vähentää vähentämiseksi EU:n kaasumarkkinoilla. Tavoitteena on helpottaa uusiutuvien ja vähähiilisten kaasujen, kuten vedyn, käyttöönottoa ja varmistaa energiavarmuus kaikille eurooppalaisille.

EU:n metaanistrategiaan ja kansainvälisiin sitoumuksiin jatkona komissio esittää myös ehdotuksia metaanipäästöjen vähentämiseksi energia-alalla sekä Euroopassa että maailmanlaajuisessa toimitusketjussamme.

EU:n energiankulutuksessa tulisi vapautua hiilestä, jotta kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja jotta EU:sta voisi tulla ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä.

Komission ehdotukset edistävät siirtymistä fossiilisesta maakaasusta uusiutuviin ja vähähiilisiin kaasuihin, muun muassa biometaaniin ja vetyyn, ja tavoitteen on, että ne vahvistavat kaasujärjestelmän häiriönsietokykyä. Yhtenä päätavoitteena komissiolla on myös  luoda markkinat vedylle, oikeanlainen ympäristö investoinneille ja edellytykset vetyjakeluverkoston kehittämiselle. Uusilla säännöillä helpotetaan uusiutuvien ja vähähiilisten kaasujen pääsyä nykyiseen kaasuverkkoon, koska niillä poistetaan tariffeja rajat ylittäviltä verkkojen yhteenliitännöiltä ja alennetaan tariffeja syöttöpisteissä.

Metaanipäästöjä halutaan torjua

Komissio aikoo kaikkien aikojen ensimmäisessä energia-alan metaanipäästöjen vähentämistä koskevassa EU:n säädösehdotuksessa edellyttää, että öljy-, kaasu- ja hiilialat mittaavat metaanipäästöjä, raportoivat niistä ja todentavat ne. Esitys sisältää tiukkoja sääntöjä metaanivuotojen havaitsemiseksi ja korjaamiseksi sekä ilmakehään päästämisen ja soihdutuksen rajoittamiseksi.

Samalla esitetään myös  maailmanlaajuisia seurantavälineitä, joilla varmistetaan öljyn, kaasun ja kivihiilen tuonnista aiheutuvien metaanipäästöjen seurattavuus EU:ssa ja joiden pohjalta komissio voi harkita lisätoimia tulevaisuudessa.

Komissio on päivittänyt myös rakennusten energiatehokkuutta koskevaa direktiiviä

Komissio on myös ehdottanut rakennusten energiatehokkuutta koskevien EU-sääntöjen yhdenmukaistamista Euroopan vihreän kehityksen ohjelman kanssa ja EU:n rakennuskannan saattamista hiilipäästöttömäksi vuoteen 2050 mennessä. Komission ehdotuksen mukaan kaikkien uusien rakennusten on oltava päästöttömiä vuodesta 2030 alkaen. Koska julkisella sektorilla on mahdollista toimia nopeammin, kaikkien uusien julkisten rakennusten on oltava päästöttömiä jo vuodesta 2027 alkaen.

Tällä ehdotuksella edistetään asuntojen, koulujen, sairaaloiden sekä toimisto- ja muiden rakennusten kunnostamista kaikkialla Euroopassa kasvihuonekaasupäästöjen ja energialaskujen vähentämiseksi. Samalla tarkoitus on parantaa miljoonien eurooppalaisten elämänlaatua.

Kestävä hiilen kierto

Komissio on antanut lisäksi tiedonannon ”Kestävä hiilen kierto”, jossa esitetään, kuinka hiilen poistamista ilmakehästä voidaan lisätä. Tiedonannossa esitetään lyhyen ja keskipitkän aikavälin toimia hiiltä sitovan viljelyn tukemiseksi ja tämän ympäristöä ja ilmastoa säästävän liiketoimintamallin parantamiseksi. Tarkoituksena on, että maan käytöstä hiilen sidontaan ja luonnon monimuotoisuuden suojeluun saisi nykyistä paremman korvauksen. Hiiltä sitovan viljelyn aloitteiden myötä on määrä varastoida 42 miljoonaa tonnia hiilidioksidia osana Euroopan luonnollisia hiilinieluja vuoteen 2030 mennessä. Hiilidioksidipäästöjen vaikutusten tasapainottamiseksi EU:n on vähennettävä roimasti riippuvuuttaan fossiilisesta hiilestä, lisättävä hiiltä yhä enemmän luontoon sitovaa viljelyä ja edistettävä teollisia ratkaisuja hiilen poistamiseksi ja kierrättämiseksi kestävällä ja todennettavalla tavalla.

Lisätietoa komission tiedotteista:
https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_21_6682

https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_21_6683

https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_21_6687

Kuva: Kanta-Hämeen kuvapankki

CulturEU: uusi verkko-opas EU:n tarjoamista rahoitusmahdollisuuksista kulttuuritoimijoille

Uudessa interaktiivisessa CulturEU-rahoitusoppaassa esitellään kaikki EU:n tasolla tarjolla olevat kulttuurialan ja luovien alojen rahoitusmahdollisuudet. Komission julkaisema rahoitusopas kokoaa yhteen 75 rahoitusmahdollisuutta 21:stä EU:n ohjelmasta, joita ovat muun muassa Luova Eurooppa- ja Horisontti Eurooppa -ohjelmat sekä rakennerahastot ja InvestEU-ohjelma. Interaktiivisen verkko-oppaan avulla eurooppalaiset kulttuuriyhteisöt saavat vain muutamalla klikkauksella tietoa itselleen parhaiten soveltuvasta EU:n rahoitustuesta. Lähde Euroopan komissio.

Verkko-opas https://ec.europa.eu/culture/funding/cultureu-funding-guide

Euroopan komissio ehdottaa rakennusalalle tehokkaampaa hiilidioksidipäästöjen vähentämistä

Euroopan komissio on ehdottanut rakennusten energiatehokkuutta koskevien sääntöjen yhdenmukaistamista Euroopan vihreän kehityksen ohjelman kanssa ja EU:n rakennuskannan hiilidioksidipäästöjen vähentämistä vuoteen 2050 mennessä. Nyt toteutettava rakennusten energiatehokkuutta koskevan direktiivin tarkistus muuttaa komission remontointiaaltostrategian konkreettisiksi lainsäädäntötoimiksi.

Komissio ehdottaa, että vuodesta 2030 alkaen kaikkien uusien rakennusten on oltava päästöttömiä. Kaikkien uusien julkisten rakennusten on oltava päästöttömiä jo vuodesta 2027 alkaen.

Korjausrakentamiseen ehdotetaan uusia EU-tason energiatehokkuuden vähimmäisstandardeja, jotka edellyttävät, että kunkin jäsenvaltion rakennuskannasta alhaisimman suorituskyvyn 15 prosenttia on nostettava energiatehokkuustodistuksen luokasta G vähintään luokkaan F vuoteen 2027 mennessä. muut kuin asuinrakennukset ja 2030 asuinrakennukset. Ehdotusten myötä energiatehokkuustodistuksia tullaan selkiyttämään ja niiden sisältämää tietoa parantamaan. Energiatodistusvelvollisuus ulotetaan koskemaan laajasti remontoitavia rakennuksia, rakennuksia, joista uusitaan vuokrasopimus, sekä kaikkiin julkisiin rakennuksiin.

Kansalliset rakennusten peruskorjaussuunnitelmat tullaan integroimaan täysin kansallisiin energia- ja ilmastosuunnitelmiin. Näihin suunnitelmiin tulee sisältyä etenemissuunnitelmat fossiilisten polttoaineiden asteittaisesta luopumisesta lämmityksessä ja jäähdytyksessä vuoteen 2040 mennessä sekä suunnitelma kansallisen rakennuskannan muuttamiseksi päästöttömiksi rakennuksiksi vuoteen 2050 mennessä. Lisäksi komissio ehdottaa rakennuksen peruskorjauspassin käyttöönottoa, joka tarjoaa rakennusten omistajille työkalun, joka helpottaa suunnittelua ja rakennuksen vaiheittaista remontointia kohti nollapäästötasoa. Komissio kehottaa myös jäsenvaltioita sisällyttämään korjausrakentamiseen liittyvät näkökohdat julkisiin ja yksityisiin rahoitussääntöihin ja ottamaan käyttöön tukirahoitusmuotoja erityisesti pienituloisia kotitalouksia varten.

Uudet säännöt kannustavat tieto- ja viestintätekniikan (ICT) ja älykkäiden teknologioiden käyttämiseen rakennusten tehokkaan toiminnan varmistamiseksi. Lisäksi ehdotetaan sähköajoneuvojen latausinfrastruktuurin käyttöönottoa asuin- ja liikerakennuksissa ja polkupyörille tarkoitetun pysäköintitilan lisäämistä.

Julkistetun ehdotuspaketin ohella komissio on julkaissut yksiköiden valmisteluasiakirjan, jossa esitetään mahdollisia skenaarioita siirtymäpolulle kohti kestävämpää, vihreämpää ja digitaalisempaa rakentamisen ekosysteemiä. Rakentamisen tulevaisuusvision luomiseksi ja investointien ja sitoumusten ideoimiseksi komissio on käynnistänyt sidosryhmäkyselyn, joka on käynnissä 28.2.2022 asti.

Lisätietoja: Komission tiedote

Kuva: Päärata.fi

Komissiolta ehdotus EU:n liikennejärjestelmien (TEN-T-verkko) nykyaikaistamiseksi

Euroopan komissio on hyväksynyt yhteensä neljä ehdotusta, joilla nykyaikaistetaan EU:n liikennejärjestelmää. Ehdotuksilla tuetaan siirtymää nykyistä puhtaampaan, vihreämpään ja myös älykkäämpään liikkuvuuteen lisäämällä liikenneyhteyksiä, siirtämällä entistä suurempi osa matkustaja- ja tavaraliikenteestä rautateille ja sisävesille sekä tukemalla latauspisteiden, vaihtoehtoisen tankkausinfrastruktuurin ja uuden digitaaliteknologian käyttöönottoa. Ehdotuksissa huomioidaan erityisesti kestävä kaupunkiliikenne, ja niillä tuetaan liikennesektoria vähentämään päästöjään 90 prosentilla.

Euroopan laajuinen liikenneverkko (TEN-T) on koko EU:n alueen kattava rautatie-, sisävesi-, lähimerenkulku- ja maantieverkosto, joka valmistuessaan lyhentää matka-aikoja 425 suuren kaupungin välillä. Puuttuvien yhteyksien luomiseksi ja koko liikenneverkon nykyaikaistamiseksi komission ehdotuksessa:

  • edellytetään, että matkustajajunat voivat kulkea TEN-T-rataverkon pääosuuksilla vähintään 160 kilometrin tuntinopeudella vuoteen 2040 mennessä. Kanavilla ja jokiväylillä on myös varmistettava hyvät navigointiolosuhteet, jotta liikenneväylät ovat käytettävissä ympäri vuoden;
  • kehotetaan lisäämään liikenneyhteyksiä ja tehostamaan kuljetuskapasiteettia merkittävästi. Ehdotuksella luodaan yhteensä yhdeksän ”eurooppalaista liikennekäytävää”, joissa yhdistetään sekä rautatie-, maantie- ja vesiliikenneyhteyksiä;
  • asetetaan uusia välitavoitteita vuodelle 2040 ja joilla pyritään nopeuttamaan verkon tärkeimpien osien valmistumista ennen vuoden 2050 määräaikaa;
  • edellytetään, että kaikki TEN-T-verkkoon kuuluvat 424 suurta kaupunkia laativat kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat.

Komission TEN-T-ehdotukseen liittyy lisäksi kauko- ja rajat ylittävän rautatieliikenteen toimintasuunnitelma, johon sisältyy toimintasuunnitelma suurnopeusjunaliikenteen lisäämiseksi. Toimintasuunnitelmassa esitetään konkreettisia toimia, joilla junista voidaan tehdä nykyistä houkuttelevampi vaihtoehto ulkomaanmatkustamiseen. Näitä toimia ovat muun muassa seuraavat:

  • vuonna 2022 annetaan lainsäädäntöehdotus kaikkien liikennemuotojen käyttäjäystävällisen lipunmyynnin edistämiseksi;
  • vuonna 2022 annetaan aikataulujen suunnittelua ja junien kapasiteetin hallintaa koskevat ehdotukset nopeampien ja tiheämpien rajat ylittäviä rautatieyhteyksien edistämiseksi;
  • vuonna 2023 annetaan radan käyttöoikeuksien hinnoittelua koskevat uudet suuntaviivat.

Komissio ehdottaa lisäksi vuonna 2010 annetun älykkäitä liikennejärjestelmiä koskevan direktiivin päivittämistä.

Annetulla toisella ehdotuspaketilla tuetaan vahvasti siirtymistä puhtaampaan ja vihreämpään liikenteeseen sen jälkeen, kun komission kestävän ja älykkään liikkuvuuden strategia julkaistiin joulukuussa 2020. Strategia on etenemissuunnitelma, joka ohjaa kohti Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteita.

Lisätietoja: Komission tiedote

Uusi rahoitusohjelma Euroopan alueiden välisiin innovaatioinvestointeihin on käynnistynyt

Euroopan komissio on käynnistänyt ensimmäisen hankehakupyynnön uutta alueiden väliset innovaatioinvestoinnit (Interregional Innovation Investments, I3) -välinettä varten. Kyseessä on uusi rahoitusväline, jonka kautta tuetaan alueiden välisten innovaatiohankkeiden kaupallistamista ja laajenemista yhteisillä älykkään erikoistumisen painopistealueilla yhteensä 570 miljoonalla eurolla.

Vuosina 2021–2027 toteutettava I3-väline kannustaa kehittämään sellaisia eurooppalaisia ​​arvoketjuja, joilla on vahva koheesioulottuvuus, sillä vähintään puolet välineen budjetista osoitetaan vähemmän kehittyneille alueille. I3:lla tuetaan tutkijoiden, yritysten, kansalaisyhteiskunnan ja julkishallinnon kumppanuuksia yhteisten investointialueiden tunnistamiseksi ja edelleen kehittämiseksi. Ensimmäinen I3-ehdotuspyyntö on arvoltaan 145 miljoonaa euroa ja se kattaa vuodet 2021 ja 2022. Sidosryhmille järjestettiin 9. joulukuuta vuorovaikutteinen infopäivä I3-välineen työohjelmasta ja hakuihin osallistumisesta.

Voit katsoa tallenteen täältä: Online Info Day: Interregional Innovation Investment (I3) Instrument – recording available (europa.eu)

Kiinnostavia EU-tapahtumia ja webinaareja

19.1.2022 Horisontti Euroopan EU-missioiden infopäivä

Euroopan komissio järjestää tammikuussa 2022 kaksi infopäivää, jotka tarjoavat tietoa Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan sisältyvistä missioista. Keskiviikkona 19. tammikuuta järjestettävän infopäivän aiheena ovat seuraavat missiot: ”Ilmastonmuutokseen sopeutuminen”, ”Maaperäsopimus Euroopalle” ja ”100 ilmastoneutraalia ja älykästä kaupunkia vuoteen 2030 mennessä”. Ajankohtaisin tieto infopäivien ohjelmasta, aikatauluista ja ilmoittautumisesta löytyy tapahtuman verkkosivuilta.
Lisätietoja: Tapahtuman verkkosivut
Tietoa Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan sisältyvistä missioista

8.-11.2.2022 Euroopan unionin teollisuuspäivät

Euroopan unionin vuosittaiset teollisuuspäivät järjestetään Brysselissä vuonna 2022. EU:n teollisuuspäivät on unionin keskeisin teollisuusalan sidosryhmäfoorumi, jossa nostetaan esiin teollisuuden edelläkävijöitä sekä keskustellaan teollisuuspolitiikasta ja Euroopan teollisuuden meneillään olevasta kehityksestä.
Lisätietoja: Tapahtuman verkkosivut

18.2.2022 Horisontti Euroopan EU-missioiden infopäivä

Euroopan komissio järjestää tammikuussa 2022 kaksi infopäivää, jotka tarjoavat tietoa Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan sisältyvistä missioista. Tiistaina 18. tammikuuta järjestettävän infopäivän aiheena ovat ”Valtamerten ja vesistöjen ennallistaminen vuoteen 2030 mennessä” -missio ja ”Syöpämissio”. Ajankohtaisin tieto infopäivien ohjelmasta, aikatauluista ja ilmoittautumisesta löytyy tapahtuman verkkosivuilta.
Lisätietoja: Tapahtuman verkkosivut
Tietoa Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan sisältyvistä missioista

1.-2.3.2022 Euroopan kiertotalouden konferenssi

Vuosittainen suurin EU:n kiertotalouskonferenssi – kannattaa olla mukana!
Lisätietoja: Save the date: 2022 Circular Economy Stakeholder Conference | European Circular Economy Stakeholder Platform (europa.eu)