Väestökehitys on Kanta-Hämeessä ollut viime aikoina aiempaa positiivisempaa. Vaikka syntyvyys on jäänyt toivottua pienemmäksi, on väestön kokonaismuutos ollut parempaa kuin aiempina vuosina. Omassa väestösuunnitteessaan Hämeen liitto onnistui siis ennustamaan tämän paremmin kuin Tilastokeskus juuri julkaistussa ennusteessaan.
On syytä korostaa, että Tilastokeskus ei huomioi julkaisemassaan väestöennusteessa vuoden 2019 kehitystä. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Kanta-Hämeen väestö vähenisi kuluvana vuonna jopa -1010 hengellä, mutta tämän hetkinen toteuma tammi-elokuun osalta on vasta -188 henkeä. Vastaava lukema viime vuonna samaan aikaan oli -759, joten myönteinen muutos on merkittävä.
Hämeen liiton tekemän väestösuunnitteen mukaan vuonna 2040 maakunnan väkiluku on 176 000 asukasta, kun taas Tilastokeskus ennakoi lukemaksi 153 955 asukasta. Ennusteen ja suunnitteen ero väestömäärässä on Kanta-Hämeen osalta -22 045 asukasta, Hämeenlinnan seudulla -13 678, Riihimäen seudulla -6204 ja Forssan seudulla -2163 asukasta.
Tilastokeskuksen järisyttävistä luvuista ei pidä huolestua. Tekemistä meillä toki vielä riittää väestönkasvun osalta, mutta kunnissa on ryhdytty jo toimenpiteisiin, ja väestökehityksen suunta maakunnassa on ylöspäin
rauhoittelee maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen
Suunnitteessa tarkastellaan toimintaympäristön vaikutuksia
Alueiden omista väestöennusteista käytetään nimitystä väestösuunnite – se ei siis ole sama asia kuin väestöennuste. Väestösuunnite eroaa trendipohjaisista ennusteista siten, että suunnite sisältää aina alueen tulevaan kehitykseen liittyviä tavoitteellisia elementtejä ja oletuksia. Lisäksi väestösuunnite sisältää paikallistietoa alueen sisällä vaikuttavista tekijöistä. Tällaisia ovat esimerkiksi lähivuosien tiedossa olevat ja arvioidut rakentamismäärät kunnissa.
Väestösuunnitteessa otetaan huomioon myös erilaiset alueen toimintaympäristöön vaikuttavat muutostrendit, kuten esimerkiksi väestön ikärakenteen kehitys, kuluttajakäyttäytymisen muutokset, asumisen ja asumismuotojen muutokset ja liikenteen ja liikkumisen kehitys, kertoo Hämeen liiton maakunta-arkkitehti Heimo Toiviainen.
Tilastokeskuksen väestöennuste nimensä mukaisesti siis ennustaa kehityksen suuntaa, ja osoittaa vain sen, millainen väestökehitys on luvassa, jos viimeaikainenväestökehitys jatkuisi muuttumattomana seuraavat vuosikymmenet.
Väestöennuste perustuu ainoastaan menneisiin syntyvyys- ja kuolleisuuslukuihin ja muuttoliiketilastoihin. Tilastograafissa se näyttää siltä, kuin kehitys jatkaisi viivasuoraa linjaa eteenpäin. Väestösuunnitteessa puolestaan tarkastellaan tulevaa kehitystä huomattavasti laajemman tausta-aineiston avulla, ja siitä johtuen suunnite antaa todenmukaisemman kuvan tulevasta
Heimo Toiviainen jatkaa
Sijainti on Kanta-Hämeen vahvuus väestökehityksessä
Kanta-Hämeen erinomainen saavutettavuus ja sijainti Suomen kolmen merkittävimmän kasvukeskuksen keskellä tulee väistämättä vaikuttamaan positiivisesti maakunnan väestökehitykseen.
Asumisen, ja asuin- ja elinympäristöjen näkökulmasta sijainti suurimpien kasvukeskusten pendelöintialueella, hyvä saavutettavuus, kompakti koko, lyhyet etäisyydet, ja aluetyyppien ja asumismuotojen monimuotoisuus ovat maakunnan vahvuuksia.
Viime aikoina maakuntaan on onnistuttu houkuttelemaan uusia asukkaita, mikä on tuonut alueelle uutta energiaa. Kunnissa on panostettu uudisasuntotuotantoon, ja suunnitteilla on toimenpiteitä hyvän kehityksen vahvistamiseksi. Lisäksi tulevaisuuden panostukset raideinfraan nostavat maakuntaa edelleen.
Ilahduttavaa on myös se, että vuoden 2018 muuttaneista jopa 60 % oli 15-40 vuotiaita. Uusasukashankinnan ja tulomuuttojen määrän lisäämisen osalta tämä ikähaarukka kuuluu maakunnan avainryhmiin.
Ydinasioita ovat työn ja tekijän kohtaaminen, toivotun kaltaisen elämäntavan löytyminen ja myös usko alueen tulevaisuuteen. Asukkaiden tyytyväisyys saa ihmiset jäämään alueelle, samaistumaan, kiinnittymään sekä puhumaan alueensa puolesta. Hyvä ilmapiiri toimii myös vetovoimatekijänä
sanoo Anna-Mari Ahonen
Erityisesti tulee panostaa erilaisten väestö- ja ikäryhmien odotuksiin, toiveisiin ja tarpeisiin asumisen ja palveluiden osalta. Paikan valinnassa kiinnitetään muun muassa huomiota monipuolisiin vaihtoehtoihin, tarjonnan monimuotoisuuteen ja liikkumisen sujuvuuteen
Heimo Toiviainen toteaa
Haasteena ja eräänä tulomuuttovirtojen avainryhmänä voidaan nähdä Kanta-Hämeestä maakunnan ulkopuolelle opiskelemaan lähteneet nuoret, jotka tulisi valmistuttuaan saada muuttamaan takaisin ja työllistymään Kanta-Hämeessä. Tästä syystä ammatillisen toisen asteen ja ammattikorkeakoulun koulutusyksiköiden ja opintolinjojen vetovoimaisuuden ylläpitäminen ja kehittäminen ovat erittäin tärkeitä.
Tulevaisuudessa on keskeisen tärkeää pystyä houkuttelemaan Hämeeseen eri alojen osaajia perheineen myös ulkomailta. Tämän mahdollistamiseksi kullakin seudulla edes yhdessä kunnassa pitäisi pystyä tarjoamaan opetusta ja muita peruspalveluita englannin kielellä.